21.07.2013 / Havukoski
21.07.2013 Keravan kaupunkiradan itäinen raide siirrettiin idemmäksi pois Kehäradan liitoskohdan tieltä 20.-21.7. Kuvassa siirto-osuuden pohjoispää. Uusi raide on oikealla ja vasemmalla näkyy katkaistu vanha raide. Kuvassa on myös väliaikainen kumi- ja teräspyörillä kulkeva "kannatinpylväs". Vasemmalla on Havukosken itäisen raiteen pohjoisen tulo-opastimen jalusta.
Kommentit
| 21.07.2013 17:46 | Tunnus poistettu: | Tuleekohan tästä "rojektista" joskus jotain? Eikö sen radan pitänyt olla jo valmis, tai ainakin melkein. Olen kulkenut ns. vanhaa kolmostietä vuosia, ja pari vuotta on ainakin Kivistön kohdalla ollut, Junnu Vainiota siteerakseni kieltotaulu ja kuoppa pohjaton. |
|
| 21.07.2013 17:52 | Kari Haapakangas: | Harvinaisen sievän sillan ovat kyllä aikaansaaneet | |
| 21.07.2013 18:00 | Ari Palin: | Alun perin rata oli tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2014, samoihin aikoihin Länsimetron kanssa. Nykyisen aikataulun mukaan käyttöönotto matkustajaliikenteelle on 1.7.2015. Projektia on viivyttänyt lähinnä lentokentän glykoli. Jos käyttöönotto viivästyy lisää, Kivistön asuntomessuvieraat joutuvat turvautumaan linja-autoihin. Toisaalta ei tuo metroprojektikaan kovin vauhdikas ole ollut. Siellä on ilman glykoliakin päädytty käyttöönottoajankohtaan vuoden 2016 alussa. Ja jonkin tiedon mukaan aivan alun perin Länsimetron suunnittelu (ellei jopa rakentaminen) oli tarkoitus aloittaa pian Itäkeskuksen metrolinjan avaamisen (1982) jälkeen. Jos se olisi toteutunut, juhlisimme näinä vuosina 25-vuotiasta Länsimetroa. | |
| 22.07.2013 02:46 | Niila Heikkilä: | Mites Kamppi-Ruoholahti? Joskus kuulee tuota väliä kutsuttavan lainausmerkeissä länsimetron ensimmäiseksi etapiksi, ainakin siten että se määräsi linjan perussuunnan kohti Lauttasaarta. Sisältyikö Ruoholahden asema jo 1960-luvun suunnitelmiin vai määriteltiinkö sen sijainti myöhemmin? | |
| 22.07.2013 10:52 | Tunnus poistettu: | Ise asiassa tämä kehärataprojeksti on edennyt kohtalaisen hyvin. Tiedetäänhän se, että isoissa hankkeissa aina aikataulut venyvät ja budjetit ylitetään. Mitenhän rahapuoli on tässä tapauksessa toiminut? | |
| 22.07.2013 22:51 | Ari Palin: | Valitettavasti minulla ei ole tietoa Kamppi - Ruoholahti -osuuden suunnitelmista, mutta veikkaisin, että se ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin, koska Ruoholahden asuinaluekin lienee suunniteltu myöhemmin. Mahdollista on, että Länsimetro-suunnitelmat vaikuttivat siihen, että tuo rataosuus ylipäätään rakennettiin (avaaminen liikenteelle 1993). Aseman ja ehkä myös Itämerenkadun sijainnin saattoi määrittää suunniteltu ratalinjaus Lauttasaareen. | |
| 23.07.2013 05:36 | Topi Lajunen: | Kampin kääntöraidehan kääntyy kohti pohjoista, mikä viittaisi siihen, että se on ollut alun perin ensisijainen laajentumissuunta. | |
| 23.07.2013 21:01 | Ari Palin: | Niinpä muuten tekee. Pasilan metro? Tai Munkkivuoren? Viime mainitussahan on metroasemakin olemassa. | |
| 24.07.2013 00:07 | Topi Lajunen: | ...tai alku siitä. Nykyinen ostari suunniteltiin alun perin lippuhalliksi. Lisäksi sen alle louhittiin alkua metroasemalle, ei kuitenkaan mitään sellaista johon mahtuisi nykyisenkaltainen helsinkiläinen metroasema. | |
| 24.07.2013 02:25 | Niila Heikkilä: | Voisikohan pohjoisen suuntaan kurvaava Kampin kääntöraide olla suunniteltu osaksi Helsingin toista metrolinjaa, tarkemmin sanottuna liityntäraiteen alkuosaksi jota pitkin varikolta tulevat junat pääsisivät toiselle, joskus rakennettavalle poikittaiselle linjalle? Kampin nykyinen asemahan on kaksikerroksinen risteysasema, josta vain ylempi taso on käytössä. | |
| 24.07.2013 08:10 | Juhana Nordlund: | Jatkan OT:tä. Munkkivuoren metro sisältyi nykyistä raskasmetroa edeltäneisiin suunnitelmiin. Joissakin yhteyksissä on puhuttu Castrénin metrosta. Tämä verkostosuunnitelma oli huomattavan laaja käsittäen n. 100 km rataa ja noin sata asemaakin. Myöhemmin esitelty raskasmetro oli erittäin karsittu aiempiin suunnitelmiin nähden. Ensimmäinen linja on nykyinen itä - länsisuuntainen rannikkoa myötäilevä linja, josta Espoon puoleinen osuus on edelleen työn alla. Toisena linjana ehdotettiin nk. U-metroa, missä U tarkoitti linjauksen muotoa kartalla. Siihen sisältyi myös osuus Kamppi - Huopalahti, jonka jatko olisi ollut nykyinen Martinlaakson / Vantaankosken rata, tai hyvin pitkälti sitä ratalinjaa myötäilevä linjaus. Myös Castrénin kartoilla oli haara Myyrmäen ja Martinlaakson suuntaan, mutta se meni idempää mm. Pohjois-Haagassa ja Kannelmäessä. Tämä linjaus olisi mennyt myös Kaivokselan kautta. 1980-luvulla poliittisissa keskusteluissa kuitenkin esitettiin Länsimetron vaihtoehtoiseksi linjaukseksi U-metrosta tuttua Töölön suuntaa. Tämä linjaus olisi kiertänyt Töölön kautta Munkkiniemeen ja sieltä edelleen Etelä-Espooseen. Helsingin päätös linjata metro Ruoholahteen käytännössä torppasi Munkkiniemen kautta kulkevan Länsimetron. Alkuperäiseen itä - länsisuuntaiseen raskasmetroon ei sisältynyt Vuosaaren haaraa. Se on tullut kuvioihin myöhemmin. |
|
| 24.07.2013 23:30 | Ari Palin: | Kiitos Juhanalle ja Topille lisätiedoista. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä olisi ollut Kehäradan kohtalo, jos Martinlaakson rata olisi rakennettu metrona niin kuin alun perin suunniteltiin. Näen siinä vain kaksi mahdollista vaihtoehtoa historian kululle: 1) Keravan kaupunkiratakin olisi rakennettu metrona. => Kehämetro, tai 2) Keravan kaupunkirata olisi rakennettu silti rautatienä. => Ei kehärataa ollenkaan. Muut vaihtoehdot eli metron muuttaminen rautatieksi tai päinvastoin olisivat olleet liian kalliita. | |
| 24.07.2013 23:39 | Ari Palin: | Lisäyksenä edelliseen: Jos Martinlaakson rata olisi tehty metrona ja Keravan kaupunkirata olisi tavallinen rautatie kuten nytkin, olisi siinä ollut sekin vaihtoehto, että molempia olisi jatkettu lentokentälle. Sinne niille olisi mahdollisesti rakennettu yhteinen pääteasema, jossa muutamalla askeleella olisi päässyt vaihtamaan kulkuvälinettä. |