08.07.2013 / Välillä Hanhikoski–Kemijärvi
08.07.2013 Vastavalo ja uudet kannatinpylväät vaikeuttavat kuvaamista Kemijärvellä, mutta vielä mennään dieselvedolla. T 5159 kolmen kurppa-2600-sarjalaisen vetämänä kaikki lyhyt pää edellä ohittaa Puustellin tasoristeyksen ja on juuri saapumassa Kemijärvelle.
Kommentit
| 30.07.2013 11:27 | Tommi Koskinen: | Aletaankohan tätä junaa edes vetämään sähköllä... | |
| 30.07.2013 13:09 | Marko Vornanen: | Eiköhän sähköllä vedetä yksi junapari päivässä. Pahoin pelkään... | |
| 30.07.2013 13:21 | Tero Korkeakoski: | Sitä mäkin epäilen. Puuterminaalin vaihtotyöt on aika hankala hoitaa sähköllä. Tietty jos olisivat fiksuja olisi Kemijärvelle jätetty yksi deeveri joka hoitaisi kaikki vaihtotyöt. Surullista tässä aluepolitiikan rautatierakennuksessa on se että monta tavarajunaa jonka olisi voinut vetää sähköllä vedetään nyt dieselillä kun Iisalmen ja Ylivieskan välille ei ole saatu sähköjä. Ja toisaalta monta matkustajajunaa vedetään edelleen dieselillä jatkoyhteyksien takia. |
|
| 30.07.2013 14:11 | Niila Heikkilä: | Eikai sitä kannata harmitella? Eikös sähköistysorkesteri suuntaa seuraavaksi juurikin Kyösti Kallion radalle. Kun muistaa sähköistysvaihe I:n päättymisen jälkeiset 1980-luvun pysähtyneisyyden ajat, nyt sentään valmistuu uutta sähkörataa tasaisella tahdilla melkein mihin vain. Kemijoen uitto eli Lapin puut kulkevat nykyään pitkälti kiskoilla Rovaniemeltä eteenpäin, sähköistyksen avulla rautateiden kuljetusketjua pystytään jatkamaan ja kapasitetttia lisäämään vielä huomattavasti nykyisestä. Kunhan vain uuden puuterminaalin paikka saataisiin lopullisesti päätettyä. Kemijärvellä päivystävä yksinäinen deeveri pystyisi kai varsin pitkälti hoitamaan ja kasaamaan sähköllä etelän suuntaan lähtevät junat, varsinkin tapauksessa jossa uusi terminaali olisi sellutehtaalla. Kustannustehokkain pitkän tähtäimen hanke olisi kuitenkin kolmioraide, sähköistyksen jatkaminen Isokylään ja sellutehtaalle asti, sekä rakentaa lastausraiteet sähköllä operoitaviksi. Sitten ajaa puujunia tauotta yötä päivää. | |
| 30.07.2013 22:06 | Ari Palin: | Kemijärven sähköistys voi vielä osoittautua hyvinkin hyödylliseksi, jos ja kun Sallan suunnalla avataan kaivoksia ja lisäksi Niilan mainitsema Kemijärven uusi puuterminaali. Sen sijaan Vaasan radalla ei kovin suuria hyötyjä liene näköpiirissä. Niila: Missä vaiheessa sähköistämisessä elettiin 1980-luvulla pysähtyneisyyden aikaa? Vuosikymmenen alussa sähköistys eteni Pohjanmaan rataa kohti Oulua, vuosikymmenen alussa ja puolivälissä Savon rataa kohti Iisalmea sekä vuosikymmenen lopulla Karjalan rataa kohti Joensuuta. | |
| 30.07.2013 22:40 | Petri Nummijoki: | 1983 sähköistys valmistui Ouluun, 1984 Haminaan ja Iisalmeen, 1988 Joensuuhun, 1990 Sköldvikiin, 1992 Karjaalle, 1994 Jyväskylään ja Turkuun jne. Eipä tainnut 1964 jälkeen olla vanhan vuosituhannen puolella enää yhtäkään vuotta, ettei sähköistystöitä olisi tehty jossain. Sikäli Niilan väitteessä on kyllä vähän perää, että Joensuun sähköistyksestäkin oli päätetty jo 1980 eli 80-luvulla oli kyllä monta vuotta, ettei uusia päätöksiä tehty, kun aikaisemmin päätettyjä tehtiin alta pois. | |
| 31.07.2013 00:04 | Tapio Muurinen: | En tiedä, miten ovat suunnitelleet optimaalisen veturikierron sähköistyksen valmistuttua, mutta tuntuisi suurelta kaluston "tuhlaukselta", jos yöpikajunan veturi jäisi odottelemaan iltaa Kemijärven asemalle. Päivän aikana se ehtisi hyvinkin heittää Kemin puujunan alas ja tuoda tyhjät vaunut tullessaan. Vaihtotyöt hoituisivat puuterminaalissa muutaman välivaunun kanssa. - Kunhan pääsisivät ensin sopimukseen terminaalin lopullisesta sijainnista: Hanhikosken terminaali kaatui muka liian kalliina. Oli siinä muitakin tekijöitä, kuten lähtö kuorman kanssa radan jyrkimpään nousuun. Kaupunki havittelee itselleen nykyistä aseman lastauspaikkaa arvokkaana kaavoitusalueena. Jäljelle jää entisen sellutehtaan alue, mutta sopiiko se kaikille osapuolille. - Yölläkin kulkee nykyisin yksi puujuna, ja voihan määrä lisääntyä, jos Rovaniemen osuutta vähennetään. Sekin tuntuisi Deevereiden tuhlaukselta, jos terminaalin vaihtotöihin pitää varata oma veturi. - Saapas näkee. | |
| 31.07.2013 21:00 | Ari Palin: | Kun puuterminaali jossain vaiheessa varmastikin siirtyy pois Kemijärven ratapihalta, lieneekö tuloksena Kemijärven keskustan vähittäinen siirtyminen nykyiselle ratapihalle vai onko tarkoitus rakentaa vain "lähiö"? Jos palvelut siirtyvät enenevässä määrin ratapihalle, silloin henkilöasemakin olisi tulevaisuudessa keskustassa, kun se nykyisin on melko syrjässä. Nykyisen keskustan palvelujen kannalta se tosin olisi huonompi juttu. Tällainen on kuitenkin ollut trendi monessa paikassa, eli jonnekin keskustan ulkopuolelle rakennetaan kaupallisten palvelujen keskittymä ja vanha keskusta hiljenee. Näin on käynyt esimerkiksi Riihimäellä, jossa kaupalliset palvelut keskittyivät kauppakeskus Atomiin ja keskustasta hävisivät monet palvelut postia myöten. Tosin Kemijärven tapauksessa on vaikea uskoa, että mitään suurempaa uutta palvelukeskittymää rakennettaisiin. Sille kun ei oikein taida olla kysyntää vähenevän väen kaupungissa. | |
| 21.10.2013 16:22 | Toni Lassila: | Ensi kesänä kuuluukin "PAM PAM" vielä kiskoista, vaikka sähkövedolla mennäänkin, onneksi. Se luo tunnelmaa junamatkustukseen. | |
| 21.10.2013 16:24 | Toni Lassila: | Tai, miten tuon nyt kuvailisi, "PAM PAM" kuulostaa liian kovalta ollakseen kiskonkolketta... | |
| 21.10.2013 16:39 | Jimi Lappalainen: | Ta-tan, tatan-tatan, tatan-tatan... | |
| 21.10.2013 23:40 | Niila Heikkilä: | Kyllähän siinä kieltämättä ennenkokematonta tunnelmaa on, kun Sr1 vetää yöpikuria ja kisko kolkkaa nopeaan tahtiin. Tässä ensi kesänä tehty tallenne Hanhikoskelta http://efiab.sr2.fi/louskutusta.mp3 |