13.05.2013 / Kööpenhamina, Tanska

13.05.2013 Kööpenhaminalainen automaattimetro linjan M1 eteläisellä pääteasemalla (Vestamager). Maanpäällisillä asemilla on raidetta tarkkailevat sensorit, jotka pysäyttävät liikenteen, jos havaitsevat raiteella jotain esteitä. Käytännössä esim. raiteelle heitetyt ilmaislehdet saattavat pysäyttää metron. Kööpenhaminssa aiotaankin asentaa laituriovet jälkikäteen myös maanpäällisille asemille.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Kööpenhamina Valtio: Tanska Koordinaatit: 55.6195 12.57572 [Google Maps]
Kuvaaja: Juha Nieminen
Kuvasarja: Kuvia Tanskasta
Lisätty: 09.08.2013 23:01
Muu tunniste
Sekalaiset: Metro
Ulkomaat
Vuodenajat: Kevät

Kommentit

10.08.2013 10:47 Kari Suominen: Kööpenhaminen metron asemat edustavat eurooppalaisittain alansa huippua, mitä tulee saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Ohjaavat opasteet ovat olleet osana opastusjärjestelmää alusta lähtien. Metrojunien vuorotiheydestä johtuen asemien perinteisten penkkien tilalla laitureilla ja odotustiloissa on nojailukaiteita (kuvassa oikealla partakoneen terää muistuttava harmaa), mikä on omiaan myös vähentämään joutilaiden asiatonta majailua yleisissä tiloissa.
10.08.2013 18:32 Ari Palin: Miten liikenteen päättyessä illalla varmistetaan, että juna on tyhjä matkustajista ennen kuin se ajaa varikolle, vai ajavatko kuljettajat kuitenkin varikkosivut?
11.08.2013 22:59 Juha Nieminen: En tiedä miten Kööpenhaminassa, mutta ei tuo kuljettajan mukana oleminen mikään tae ole siitä, etteivätkö matkustajat voisi päätyä varikolle... Itsekin aikoinaan kaverien kanssa Tukholmassa päädyttiin varikolle Alvikin kulmilla, kun ei riikinruotsilla tehdystä kuulutuksesta ymmärretty mitään, liekö edes kuunneltu...
12.08.2013 23:47 Mikko Lahdenmäki: Muistaakseni tuolla pääteasemalla oli ainakin joskus vartijoita tms. katsomassa että ihmisiä ei jää junaan. No siitä huolimatta onnistuin kerran vaimon kanssa hyppäämään keskellä päivää väärään junaan joka kaarsikin varikolle. Junassa ei tietenkään ollut ketään muuta ja varikon porttien sisäpuolelle ajettuaan se jäi seisomaan muiden vaunujen joukkoon. Ei auttanut muu kuin hätäpuhelimella ottaa yhteyttä ja sieltä tuli sitten kuulutus että "Älkää poistuko junasta, se vie teidän takaisin asemalle". Ja näinhän siinä tapahtui, pian olimmekin taas asemalla :-)
13.08.2013 22:08 Ari Palin: Nykyään taitaakin olla kaikessa kalustossa Suomessa hätäpuhelin. Aikaan ennen niitä ja kännyköitä olisi voinut päätyä esimerkiksi Keravalta Ilmalaan asti. Ainoa tapa saada yhteys kuljettajaan ennen Ilmalaa olisi ollut matkustamosta suoritettu hätäjarrutus. Sen aiheellisuudesta ja aiheettomuudesta olisikin sitten varmaan seurannut kiivas keskustelu. Pahimmassa tapauksessa, jos jarrutus olisi suoritettu heti Keravalta lähdön jälkeen, moniyksikköinen juna olisi jäänyt vaihdekujaan poikittain siirtyessään Keravan eteläpäässä itäreunalta läntisimmälle raiteelle ja estänyt kaiken liikenteen sillä kohtaa. Matkustamosta tehdyn hätäjarrutuksen vapauttaminen käsittääkseni kestää jonkin aikaa.
13.08.2013 22:11 Ari Palin: Korjataan hieman tuota aiempaa viestiä. Kuljettajaan olisi toki voinut yrittää saada yhteyden varikkosiirron aikana viittoilemalla sivuikkunasta.
13.08.2013 22:19 Jimi Lappalainen: Kysynpä tässä; onko näiden vaunujärjestys siis A+C+B? Eli sama kuin vaikkapa Flirteissä, paitsi että niissä on se yksi vaunu enemmän?

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!