15.08.2013 / Lappeenranta, Lappeenranta (vanha)

15.08.2013 Siinä on se, mitä on jäljellä Lappeenrannan alkuperäisestä asemasta, ns. Keisarinasemasta, joka paloi 19.1.2013.

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Jukka Voudinmäki
Lisätty: 15.08.2013 17:27
Muu tunniste
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

15.08.2013 17:44 Jimi Lappalainen: 2013 ;)
15.08.2013 17:52 Jukka Voudinmäki: Kyllä. Ulkoistan virheen kannettavan näppäimistölle.
15.08.2013 18:25 Juhani Suntioinen: Tätähän Lappeenrannan vanhan aseman tarkoitusta historijoitsijat voisivat valaista. Simolasta pistoke Lappeenrantaan, kun valtaliikenne kulki Viipuriin ja sieltä Elisenvaaran kautta Savonlinnaan ja jopa Ouluun saakka, ja tietysti myös Pietariin.
15.08.2013 18:56 Jukka Voudinmäki: Raideyhteys Saimaalle ja sotilaallinen merkitys. Viimeksi mainitusta voi lukea tuolta: http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/​silara21.htm
16.08.2013 12:02 Juhani Suntioinen: Kiitokset Jukalle hyvästä ja asiantuntevata viitteestä.
16.08.2013 14:33 Kari Haapakangas: Kiintoisa tuo liitteen kuva Suomen rautateistä 1885. Mikähän oikein sai Turun rautatien suuntautumaan noinkin pohjoiseen, ikään kuin ei olisi osattu valita Tampereen ja Hämeenlinnan välillä? Kuitenkin Tampere on selvästi Porin 'takamaata' ja Hämeenlinnasta on vanhastaan yhteydet Turkuun. Ja sillä linjalla olisi ollut Forssan teollisuuspaikkakin sopivasti tarjolla.
16.08.2013 22:28 Martin Hillebard: Johan Vilhelm SNELLMAN (1806 - 1881) on tiettävästi ensimmäinen, joka on laatinut kokonaisluontoisen ehdotuksen Suomen rautatieverkon luomiseksi, 1850-luvulla. Hänen mielestään oli rakennettava rautatie Helsingistä Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Nikolainkaupunkiin - nykyiseen Vaasaan - ja poikittaisyhteys Turusta Hämeenlinnaan ja siitä edelleen Viipuriin ja vieläkin edelleen Pietariin (Venäjän pääkaupunki vv 1712 - 1918). Porin rata olisi haarautettu "soveliaasta paikasta".
Pietarin radalta olisi poikkeutettu pohjoiseen vievä linja, alkuperäisen karttaluonnoksen mukaan jostakin nykyisten Lahden, ja Kouvolan, välimaastosta; näitä paikkakuntia ei tuohon aikaan vielä ollut olemassa. Tämä rata olisi johtanut Kuopion ja Iisalmen kautta aina Ouluun saakka. Pietarin rataa J V Snellman puolusti sillä, että se saattaisi Suomen rautatiet Euroopan rataverkoston yhteyteen.
Snellmanin suunnitelmista näkee vieläkin heijastuksen maamme tänään tärkeimpien ratojen linjauksessa. Että kaikki ei sattunut kohdalleen johtui mm eli paikkakuntien keskinäisestä kissanhännän vedosta. Porin radasta oli aikanaan paljon polemiikkia. Karhukaupunki kasvoi teollisuuskeskuksena voimakkaasti kohti 1800/1900 -lukujen vaihdetta etupäässä Rosenlewien ruukinpatruuna -perheen toimenpiteitten seurauksena. Siitä talosta puhuttiin isännän äänellä.... vaikka kaikki intressipiirit eivät olleetkaan, aina samaa mieltä.
En tiedä miksi Turun rata poikkeutettiin Toijalasta...eihän silläkään paikkakunnalla siihen aikaan ollut yhtään mitään suurempaa merkitystä. Forssa sai omansa sittemmin...mutta ihan toisella tavalla.
17.08.2013 20:54 Ari Palin: Tampereen ja Nikolainkaupungin (Vaasan) väliseen 1880-luvulla toteutuneeseen linjaukseen vaikutti mänttäläinen tehtailija Gustaf Adolf Serlachius, joka sai tahtonsa läpi ja rata kierrätettiin Vilppulan ja Haapamäen kautta. Linjaus oli tietojeni mukaan alun perin suunniteltu suunnilleen nykyisen Parkanon radan linjausta Seinäjoelle. Tämä linjaus toteutui sitten vasta lähes sata vuotta myöhemmin. Nykyisestä poiketen rata olisi kuitenkin mahdollisesti kiertänyt Kyrösjärven länsipuolelta Ikaalisten kautta.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!