31.08.2013 / Eläinpuisto-Zoo
31.08.2013 H 485 (Dm12 4404 & 4402) saapuu Eläinpuisto-Zoon seisakkeelle jossa kyytiin nousee 4 matkustajaa. Eilen Tuurissa kärynnyt 4405 on poistettu kaksikon keskeltä ja junavuoro ajetaan kahdella yksiköllä joista vain yhtä pidetään auki.
Kommentit
| 01.09.2013 09:28 | Juhani Suntioinen: | Onko toinen yksikkö parantamassa "lähtökiihdyttämistä" pysähdyspaikoilta vai varavaununa matkustajaruuhkiin?Vaatiiko nykysäännökset joka yksikköön oman konnarin? | |
| 01.09.2013 10:23 | Ville Hautamäki: | Syytä yhdellä yksiköllä ajemiseen en tiedä, mutta konnareita tarvtaan vain yksi/juna (?) | |
| 01.09.2013 14:04 | Juhani Suntioinen: | Niin johtavia konnareita 1 per juna, mutta toisessa eirillisyksikössä matkustajat saavat olla siis valtoimenaan,jos ei ole edes lipuntarkastajaa. | |
| 01.09.2013 15:31 | Jarkko Korhonen: | Helsingin lähiliikenteessä sama homma, yksi konnari per juna pääsääntöisesti. Tosin se on avorahastusaluetta toisin kuin kaukoliikenne ja HSL:n tarkastajat tekevät pistokoeluontoisia tarkastuksia. | |
| 01.09.2013 16:37 | Ville Hautamäki: | Seinäjoen ja Jyväskylän välillä ajettavissa taajamajunissa (Dm12) on hyvin harvoin kumpikin yksikkö auki ja jos onkin, niin konnari joutuu hyppäämään asemalla toiseen yksikköön tarkastaakseen matkaliput. Joskus junassa on todella täyttä (kaikki paikat varattu) ja junaa ajetaan silti jopa kolmella yksiköllä.. (1 matkustajakäytössä ja 2 muuten vaan mukana.) | |
| 01.09.2013 17:00 | Panu Breilin: | Sitäkin on nähty, että juna tekee ylimääräisen pysähdyksen asemien välillä, jotta konduktööri pääsee siirtymään yksiköstä toiseen. Saisivat kyllä pistää vauhtia pitkään tekeillä olleeseen lipunmyyntiautomaattihankkeeseen, jotta henkilökuntaproblematiikasta päästäisiin eroon ja liikennöintikin halpenisi selvästi. |
|
| 01.09.2013 18:22 | Ari Palin: | Minusta taajamajunissa voisi hyvin olla käytössä avorahastus kuten lähiliikenteessä. Konduktööri myisi lippuja yhdessä vaunussa, mutta kaikki olisivat auki matkustajille. | |
| 01.09.2013 18:45 | Matti Lehtonen: | Avorahastuksen osalta haasteena lienee, miten saadaan näille junaosuuksille riittävä tarkastajakontrolli, jottei konnarista vapaa vaunu muutu vallan ilmaisosastoksi. Helsingin ympäristön lähiliikenteessä tarkastajien junaan saanti on osa laajempaa järjestelmää. Toinen suljettu vaunu kahdesta liikkeellä olevasta lienee ymmärrettävissä varakapasiteetin mukana kuljettamisena. Jos sitä väkeä kuitenkin on reilusti enemmän kuin yhteen vaunuun voi kohtuudella sovittaa, on sitten mihin istuttaa. Tuolla myös vältetään vaunun tarpeeton siivoaminen. Yksi auki kolmesta tuntuu aika ihmeelliseltä, jos ilmiö on enemmän kuin satunnainen tai jos kyseessä ei ole toisen suunnan ruuhkavuoron vastakkainen vuoro. |
|
| 01.09.2013 19:25 | Ari Palin: | Yksi tapa saada tarkastajia taajamajunareiteille olisi antaa konduktööreille tarkastajan oikeudet. Eli taajamajunissa konduktöörit voisivat tehdä satunnaisesti pistotarkastuksia ja heille kirjattaisiin tarkastusmaksulakiin oikeus määrätä tarkastusmaksu. | |
| 01.09.2013 19:46 | Panu Breilin: | Konduktööreistä ei voi tehdä tarkastusmaksun langettamiseen oikeutettuja lipuntarkastajia, koska toiminta luetaan merkittäväksi julkisen vallan harjoittamiseksi, mikä on perustuslain mukaan luvallista vain viranomaisille. Aika todennäköistä on, että VR tilaa HSL:ltä lisää lipuntarkastajia kiertämään kaukojuniin siinä vaiheessa, kun suunniteltu Dm12-junien avorahastus, lippuautomaatilla varustaminen ja konduktöörittömyys toteutuu. |
|
| 01.09.2013 20:16 | Jouni Ijäs: | Olen monta kertaa ihmetellyt PK-seudun lähiliikenteessä, kun porukka kävelee suoraan penkeille istumaan. Tarkastajien tullessa se lippu vaan kummasti tuntuu löytyvän. | |
| 01.09.2013 20:47 | Ari Palin: | Panu: Perustuslakiin kirjattuna asiana se ei tarkastusmaksulain muutoksella toki sitten onnistu. :) Pitkään on kaiken kaikkiaan kestänyt avorahastuksen tulo kiskobussiliikenteeseen. Alun perin sen piti alkaa jo vuonna 1996, silloin tosin kuljettajarahastukseen eikä automaatteihin perustuvana. Suurin syy tähän on luonnollisesti ollut itse kiskobussien tulon viivästyminen 9 vuodella erinäisten syiden vuoksi, mutta ensi vuonna on ollut saman verran jo kiskobussiliikennettäkin. Mielenkiintoista olisi tietää, miksi kuljettajarahastussuunnitelmasta luovuttiin ja kuljettajarahastuksen mahdollistavien epäonnistuneiden Dm11:ien jälkeen Dm12:t hankittiin huonommin siihen sopivina. | |
| 01.09.2013 20:48 | Ari Palin: | Jouni: Itsekin harrastan tuota. Syy löytyy kausilipusta. :) | |
| 01.09.2013 23:11 | Jouni Hytönen: | Alun perin oli tarkoitus, että myös kausiliput leimataan jokaikinen kerta mihin tahansa laitteeseen noustaessa. En tiedä, onko tästä toivomuksesta jo sittemmin virallisestikin luovuttu. | |
| 01.09.2013 23:11 | Petri P. Pentikäinen: | Suomessa on pidetty joillakin tahoilla tärkeänä, että ammattiryhmien rajat pysyvät jyrkkinä ja, että junissa on töissä mahdollisimman monta palkansaajaa. | |
| 01.09.2013 23:29 | Kimmo T. Lumirae: | Maailma saattaa tässä suhteessa olla muuttumassa, jos kerran Dm12:ia tullaan näkemään ilman konduktööriä ja vastaavasti entiset (ratapiha)konduktöörit ajavat vetureita radio-ohjauksella. | |
| 01.09.2013 23:58 | Ari Palin: | Jouni H: Alun perin tuollainen toivomus tosiaan oli, mutta jo vuosia matkakortista on ollut ohjeena, että kausilippua ei tarvitse näyttää lukijalle junissa, metrossa eikä ratikoissa. | |
| 02.09.2013 12:55 | Matti Lehtonen: | Ammattiryhmien raja-aitojen kaataminen laajemminkin olisi varsin kannatettavaa. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, niin voi nähdä suurnopeusjunassakin saman henkilön tarkastavan ensin matkalippusi ja kun tunnin perästä menet ravintolavaunuun, sama henkilö löytyy kassan takaa tai latomasta lisää myytävää kylmäkaapeista asiakkaiden saataville. Tämä on osa sitä Suomen kilpailukyvyn rapautumisilmiötä. | |
| 02.09.2013 13:10 | Panu Breilin: | Ruotsissa konduktööri myös monessa paikassa siivoaa junan pääteasemalla. | |
| 02.09.2013 13:26 | Teppo Niemi: | Matkustin kymmenisen vuotta sitten DB AG - Regio Bayernin taajamajunalla Schwandorfista Nürnberg Hbf:lle. Juna koostui kahdesta Br610 sarjan kaksivaunuisesta dieselmoottorijunayksiköstä, ja junassa oli vain yksi junahenkilökuntaan kuuluva kuljettajan lisäksi. Erikoisinta oli, että kyseisellä junalla oli yksi tarvittaessa oleva pysähdys matkalla. Vaikka oli talviaika, niin matkalippujen tarkastus onnistui molemmissa yksiköissä, (toisin kuin muutamlla kerralla viime kesänä täällä erikoisolosuhteiden Suomesssa). Samoin Nürnberg Hbf:llä junan määräasemakilpien kääntö onnistui junahenkilökunnalta, tehtävä, jonka hoitaminen täällä on erikoisolosuhteiden vuoksi lähes mahdotonta. | |
| 03.09.2013 00:53 | Arto Papunen: | Eikö voisi olla käytäntönä, että tietyiltä asemilta ei pääse kuin toiseen yksikköön. Esim Seinäjoelta otettaisiin ensimmäiseen yksikköön ja seuraavalla asemalla konduktööri vaihtaa yksikköä ja seuraavat matkustajat menevät jälkimmäiseen yksikköön pelkästään. Seuraavalla asemalla taas vaihdettaisiin. | |
| 03.09.2013 21:43 | Juhani Suntioinen: | Tästä kuvastahan alkoi vilkas keskustelu, kukaan ei ole kuitenkaan ottanut kantaa siihen, onko säännösten mukaista jättää matkustajat toiseen yksikköön ilman minkäänlaista huolenpitoa. Itse olen todennut, että Z junassa, kun ajetaan kahdella yksiköllä Helsinki Kerava välillä ollaan yksin ja yksikön kaikki ulkopuoliset taulut ilmoittavat ei lipunmyyntiä. Keravan jälkeen vasta tuli tarkastaja. | |
| 03.09.2013 21:55 | Topi Lajunen: | On säännösten mukaista - ja arkipäivää yli kaksiyksikköisissä lähijunissa pääkaupunkiseudulla. | |
| 03.09.2013 22:08 | Jarkko Korhonen: | Z-junissa ja Y-junissa useampiyksikköisen rungon osan yksikköjen miehittämättömyys on sikäli uutta, että muistaakseni 1.5.2013 alkaen tai joku muu päivämäärä sinnepäin avorahastusalue laajeni Kerava-Lahti ja Kirkkonummi-Karjaa-väleille. Nyt myös näillä yhteysväleillä liputtoman matkustajan on useamman yksikön junissa itse huolehdittava nousevansa lipunmyyntivaunuun. Iltaisin joka runko on miehitetty jokaisessa lähijunassa, samoin viikonloppuisin. Näin ainakin toistaiseksi. |