20.10.2013 / Haapamäki
20.10.2013 Höyrysäiliöveturi (pulloveturi) Henschel 23824 vuodelta 1937. Käytössä Oulu Oy:n Nuottasaaren tehtailla 1970-luvun lopulle saakka. Peruskorjattu 1970-luvun alussa.
Kommentit
| 25.10.2013 13:33 | Jouni Hytönen: | Surkeus, missä kunnossa nuo ainoat jäljellä olevat Esslingenit ovat. :( | |
| 25.10.2013 13:41 | Juhani Pirttilahti: | Tuollaisia niistä kaikista tulee, kun mitään säänsuojaa ei ole. Olisi jo aika kiire saada katoksen rakentaminen vauhtiin. Muuten ennenpitkää vaunujen kunnostukseen menee enemmän rahaa, kuin katoksen tekemiseen. | |
| 25.10.2013 13:43 | Toni Lassila: | Tuohon kuntoon nyt hienot vaunut on päästetty... :( Voisiko jotain niistä alkaa kunnostamaan Porkkanan jälkeen, vai ovatkohan vaunut tuolloin täysin lahoja sekä ruosteisia? | |
| 25.10.2013 13:45 | Juhani Suntioinen: | Miissähän on HS Saatamoisen Karhu, joka liikennöi Haapaniemen ja Siikaniemen välillä vetäen valtion vaunuja lautatarhojen läpi. Löytyi myöhemmistä kuvista. | |
| 26.10.2013 10:44 | Juha Vuorinen: | Esslingen-teräsvaunujen korjaus tullee ajankohtaiseksi, kun Dm9-juna on korjattu. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, ettei veturitalliin mahdu sisälle näin pitkää (26,4 m) kalustoa kuin yhdelle raiteelle vaunupajaan, jossa nyt on porkkana. Halli tai katos kaluston päälle olisi varsin tarpeellinen, mutta mistä saadaan rahoitus ja projektia vetävä henkilöstö? | |
| 26.10.2013 16:36 | Juhani Pirttilahti: | Montaa projektia ei tosiaan voi vetää yhtäaikaa, mutta kyllä se katos ennenpitkää säästää vähiä resursseja ja tavallaan maksaa itsensä takaisin kun vaunut pysyy kuivana ja kunnossa. Rahoitus esimerkiksi vaunujen korjauksesta eli joinain vuosina ei korjata mitään vaan tehdään katosta. | |
| 27.10.2013 11:45 | Martin Hillebard: | Yksinkertainen teräskatos on tosiasiassa erittäin halpa ja yksinkertainen pystyttää - syntyy todennäköisesti jopa talkootyönä jos kaveruksilla on vähänkin rakennus- tai remontti kokemusta "pysyy työkalut kädessä". Raaka-aineena on esim. Rautaruukin Värivalmis ohutlevy // 7mm; Suomessa on useampiakin pajoja jotka kylmävalssaavat tästä nk. Teräksistä poimulevyä. Samasta levystä he "bokkaavat" nk. Kevyt-ortta jota saa ainakin C ja Z profiilina myös mutkikkaampina versioina. Vähäisestä ainevahvuudesta huolimatta kevytorsi -palkki on erittäin tukevaa enemmän tai vähemmin kotelopalkki -rakenteensa johdosta. Ruukin Värivalmis tulee kuumasinkitettynä ja muovitettuna ja värejä on mistä valita, niin että vaunujen suojuksen voi myös laatia, esteettisen. Ei tarvitse tyytyä sinkitetyn harmaaseen pintaan. Rakennelma voidaan kasata itseporautuvia, itse-jenkaavia ruuveja käyttäen. |
|
| 27.10.2013 18:49 | Juha Vuorinen: | Kaikki konkreettinen apu asian toteuttamiseksi otetaan varmasti vastaan. Täällä netissä porkkanoiden, Hr11:n ja muiden härveleiden korjailu, sekä katoksien rakentelu on helppoa, mutta tekijäporukka on sitten erikseen. Pohditaanpa asiaa vielä hetki myös mm. 1) kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja suojellun miljöön, 2) kaupungin rakennusmääräysten ja rakennuslupa-asioiden ja 3) rakennelman haluttujen toiminnallisuuksien kautta, ennen kuin lähdetään ostelemaan teräsprofiileja ja ruuveja. |
|
| 27.10.2013 20:27 | Martin Hillebard: | En tunne Suomen nykyistä rakennuslainsäädäntöä, ja itse havainnoimieni (rakennus)suojelukohteitten laskemiseen ei monta sormea tarvita - päinvastoin kuin kaiken viime vuosikymmeninä revityn. Tuon teknisen puolen tunnen vain siksi että toimin joskus vuosia sitten ko. rautaromun vientimyyjänä. | |
| 27.10.2013 23:12 | Jouni Hytönen: | No niin, riittää jo. Ei meillä täällä osata muuta kuin repiä ja purkaa sekä rakentaa tilalle mautonta kuonaa. Mutta onneksi Ruotsissa asiat ovat paremmin - siellähän ei toki missään olla koskaan purettu hienoja vanhoja rakennuksia "edistyksen" nimissä. | |
| 27.10.2013 23:24 | Petri P. Pentikäinen: | Päästäänkö taas Hr11-kehäpäätelmään, eli jos jotain asiaa, tässä tapauksessa katosta, ei voida tehdä 100% täydellisesti, on oltava tekemättä. Haapamäelle onneksi kelpaa sentään konkreettinen apu. | |
| 28.10.2013 19:12 | Martin Hillebard: | Tukholman ydinkeskustassa purettiin 1950/60 lukujen taitteessa noin 800 rakennusta osa 1600-luvulta jopa nk palatseja. Pienemmissä kaupungeissa on myös vandalisoitu Jounin mainitseman "edistyksen" nimissä - ei näitä kukaan kiellä. Tarkoitukseni ei ollut aloittaa Vaunut.org sivustolla maaottelua,varsinkin kun sukutaustani vuoksi voisin kannattaa kumpaakin puolta suurinpiirtein yhtä paljon. Mitä rautateihin tulee, kasvoin Pääradan, en jonkun Stambanan'in varressa. Minulla on erittäin vahvat tunnesiteet Suomen rautatielaitokseen ja kommenttini on usemmiten tarkoitettu rakentaviksi. |