05.11.2013 Ensimmäinen kerta kun näin jonkin kiipeilevän opastin portaalissa.Tekijän oli määrä vaihtaa opastimen merkki isommaksi X ½ jotta veturinkuljettajat näkevät paremmin.
05.11.2013 21:10 | Ari Palin: | Enpä olekaan aiemmin onnistunut tuollaista X ½:ta näkemään. Tähän asti näkemäni pääopastimen tunnukset ovat aina olleet muotoa E tai P ja kolminumeroinen luku. | |
05.11.2013 21:26 | Jimi Lappalainen: | Tämähän on jo kuudes "puolikas" mitä VOrgista löytyy. A½: http://vaunut.org/kuva/87408 B½: http://vaunut.org/kuva/6941 C½: http://vaunut.org/kuva/73336 D½: http://vaunut.org/kuva/3960 ja M½: http://vaunut.org/kuva/744 | |
05.11.2013 21:32 | Riku Outinen: | Ja pelkällä kirjaimella varustettuja pääopastamia löytyy Suomen rataverkolla varmaan kymmenittäin, tosin vähenemään päin ovat. | |
05.11.2013 21:57 | Jimi Lappalainen: | Lappeenrannasta löytyy O ja E. | |
05.11.2013 22:54 | Juhani Pirttilahti: | Vieläköhän Oulussa on se Ö. | |
05.11.2013 23:55 | Petri Soronen: | Onko ollu puhetta siitä että mitä nuo kirjaimet ja numerot tarkoittavat käytännössä? Kysyn siis. | |
06.11.2013 00:11 | Olli Keski-Rahkonen: | Perinteisesti tunnuksia on jaettu suunilleen seuraavasti: A, B ja C ovat eri suuntien tulo-opastimien tunnuksia; E, F ja G etelän suunnan lähtöopastimien tunnuksia; O, P ja R pohjoisen suunnan lähtöopastimien tunnuksia. Sarjoja on jatkettu uusilla kirjaimilla tarpeen mukaan: suurilla asemilla on ollut kirjaimia käytössä paljonkin, esimerkiksi pääopastin Ö ja esiopastin EoÖ Oulu tavarassa. Pääopastinta vastaavan esiopastimen tunnukseen on lisätty kirjaimet Eo. Tunnuskirjaimen jälkeen tuleva merkintä 1/2 tarkoittaa, että opastimella voi antaa sekä vihreän että keltavihreän opasteen. Nykyään uusien opastimien tunnukseksi annetaan E etelän suunnan opastimille ja P pohjoisen suunnan opastimille. Opastimen jälkeen tuleva numero viittaa esimerkiksi raiteeseen tai kilometrilukemaan. |
|
06.11.2013 00:18 | Olli Keski-Rahkonen: | Joku muu voi täydentää logiikkaa esimerkiksi itä-länsisuuntaisten ratojen osalta. :) | |
06.11.2013 08:15 | Teppo Niemi: | Vanha logiikka pääopastimien tunnusteissa meni siten, että kirjan A on pienimmän kilometrien suunnasta ja muut tulo- / kulkutieopastimet on nimetty B, C, D. Lähtöopastimet taas pieneneviin kilometreihin päin E, F, G, H, ja suureneviin kilometreihin päin O, P , R ja S. Näistä E ja O ovat olleet pääraiteiden opastimia. Lisäksi on muistettava, että tietyt kirjaimet oli varattu muiden opastintyyppien tunnuksiksi: U = raideopastin, J Järjestelyopastin, V = vaihdonkielto-opastin. Esim Inkeroisten pohjoinen tulo-opastin on ollut A½, kuten myös Kyminkin, vaikka nyt on menty etelään mutta kasvavien kilometrien suuntaan. | |
06.11.2013 11:46 | Ari Palin: | Pitääpä tarkentaa kommenttiani sen verran, etten muista nähneeni muita kuin Exxx tai Pxxx nykymallisissa pääopastimissa ja sinä aikana, kun tunnus on ollut merkittynä opastimen taustalevyyn. Sitä ennen ei tullut paljonkaan kiinnitettyä huomiota opastinpylvääseen kiinnitettyihin pieniin tunnuskilpiin. Muitakin tunnuksia kuin Exxx ja Pxxx olen toki nähnyt opastimissa, jotka eivät täytä yllämainittuja kriteereitä. :) | |
07.11.2013 22:08 | Jimi Lappalainen: | Onko Q jätetty välistä pois O:n liiallisen muistuttavuuden takia? | |
07.11.2013 22:15 | Juhani Pirttilahti: | Muistan nähneeni jossakin myös opastin Q:n. | |
08.11.2013 02:00 | Niila Heikkilä: | Puheenaihe kirvoitti hetkeksi kaipaamaan vanhoja joulukuusiopastimia. Missäs niistä oli eniten koristeita? | |
30.03.2014 17:14 | Olli Aalto: | Osui arvonnan kautta kohdalle. Itä-länsisuuntaiset radat (ja miksei muunkin suuntaiset): E laskevien kilometrien suuntaan, P kasvavien. |