??.??.1910 / Helsinki asema
??.??.1910 VR:n Helsingin konepaja, lisää kuvia: http://rautatiehistoria.blogspot.fi/
Kommentit
| 11.11.2013 12:07 | Martin Hillebard: | Tämä on ilmeisesti näkymä idästä-lännenpuolelle, siis matkustajaraiteiston ja -laitureitten suunnasta. Missähän kuvaaja on seissyt? Uuden, vielä rakenteilla olevan asemarakennuksen katolla??? Tai rakennustelineillä. Takana oikealla näkyy Kansallismuseo, vasemmalla Eduskuntatalo = ei. Suomi ei ollut viellä itsenäistynyt ja Suuriruhtinaskunnan poliittiset keskustoiminnot oli sijoitettu pääosin Senaatintorin ympärille. |
|
| 11.11.2013 17:03 | Pave Saarinen: | Tuossa aika lähellä on nykytaiteen museo. Olisi se vanhaan konepajaankin sopinut, mutta eihän joskus 1960-luvulla sitä oivallettu. Mutta vähän ihmettelen, mitä varten konepajarakennukset purettiin, eihän siihen tilalle tullut pitkään aikaan mitään? Raiteita kai matkustajajunarunkoja varten tuli tilalle. | |
| 11.11.2013 17:37 | Eljas Pölhö: | Säilytettynä tämä olisi ollut hieno alue. Vastaava kuin fiksujen hyvinkääläisten säilyttämä Vanhan villatehtaan alue. Nyt Helsingissä postitalon toisella puolen on talo, josta ei näköjään ikinä poisteta rakennustelineitä ja toisella puolen on peltihallin puolikas, samaa mallia kuin esim. tiilitehtailla oli savivarastona. Mutta kaipa sitten nuoret tykkäävät sellaisista enemmän kuin näistä vanhusten ihailemista tiilestä tehdyistä teollisuusrakennuksista. | |
| 11.11.2013 18:32 | [Tunnus poistettu]: | Turhaahan on inttää vastaan ihmisille joilla on vankka mielipide eikä varmaankaan aikomustakaan muuttaa sitä, mutta jos ei näe eroa Kiasman ja peltihallin välillä suosittelen kyllä tarkempaa tutustumista. Molempiin. | |
| 11.11.2013 19:22 | Eljas Pölhö: | Teollisuuden kaareva peltihalli on kahdenkymmenen vuoden työuralta tuttu (savivarasto, levyvarasto, osa-aikainen veturitalli). Hyvin kestää siihen mihin on tehty. Taiteen kaareva peltihalli on huono, joten sen rakenteeseen tarkempi tutustuminen ei tuo mitään lisäarvoa, kun en niitä suunnittele. Lainaus MTV:n sivulta "...Kiasman sisälle on valunut vettä talon valmistumisesta saakka, mutta vasta nyt vuodon syy on selviämässä. Vesivuoto ole suinkaan ainoa Kiasman ongelmista. Ainutkertainen rakennus ja ainutkertaiset ongelmat. Siltä ainakin tuntuu, sillä lähes kaksi vuotta on nyt pähkäilty miksi vesi valuu sateella Kiasman seinää pitkin ja sisälle toimistohuoneisiin sekä kirjastoon....". Eipä tainnut valua vesi kuvan tiilisiin konepajarakennuksiinkaan. | |
| 11.11.2013 19:57 | [Tunnus poistettu]: | No onneksi löysit objektiivisen asiantuntijalähteen. | |
| 11.11.2013 20:28 | Pave Saarinen: | Kun on tuo googlen karttapalvelu ja streetview, menin oikein katsomaan sitä Kiasmaa. En nykyään juuri käy stadissa, mutta vanhassa muistissa on, että tuossa alhaalla oli suuri monttu postin lähellä ja siinä oli osuusliike radan työmaaruokala vuosikaudet ja olihan siellä tietysti ne konepajarakennuksetkin 1960-luvulle asti. Postitalo on kyllä päässyt oikein postimerkkiinkin, mutta epäilen onko sekään mikään arkkitehtooninen ylpeydenaihe. Sen katolla oli aikanaan boforsin lavetti ja se bofors myös ampui. Mielestäni vierekkäin on kaksi vähemmän onnistunutta rakennusta ja sitten vielä kiasman vierellä on skeittirata ja onhan se Mannerheimin patsas. On siinä sekahedelmäsoppaa kerrassaan. Minulla on kyllä muuten kokoelmissa kuvaharvinaisuuskin, peltinen pisuaari 1800-luvulta päävartion vieressä. Siinä se oli korkeasaaren laivalaiturin lähellä. Itse sen kuvasin, kun ymmärsin kuvauskohteen arvon. Nykyäänhän ei pääse missään pissille. | |
| 11.11.2013 20:51 | Martin Hillebard: | Tämä maisema oli monelle tuttu - meidän järvenpääläis-perheellemme jo 1950-luvun loppuvuosina kun saavuimme Helsinkiin sukuloimaan Schwartzkoppfin Hv kakkosten vetämänä jopa viellä kaksiakselisissa Ek vaunuissa. Saunakallion pikku pojalle joka parhaillaan oppi synnyinmaansa historiaa, Kansallismaisema. Luotettava Postitalo äärimmäisenä vasemmalla. Kansanvallan graniittinen symbooli keskemmällä. Ja kaikki ne muut. Olen kuullut että muutkin, ovat kutsuneet tätä Kansallismaisemaksi. Jopa venäläiset ovat antaneet siitä myönteisiä lausuntoja kun vihdoinkin saivat mahdollisuuden vapaasti tänne matkustaa. Nyt maisema on sitä betonimöykkyä. Entiedä keiden toimesta. Vastaako suomalainen arkkitehti koskaan huud0staan? Hienosti entisöidystä huvilastaan Kauniaisissa (Tor = meidän perheessä sitä kutsutaan GRANKNULLA) Eihän näitä koskaan meediassa näy. Piiloutuvat kai Alvar Aallon p-seen taa. Ei sen miehen jälkeen, tasavalassa paljon "innovaatiota" ole havaittavissa ollut. |
|
| 11.11.2013 21:39 | Eljas Pölhö: | Olet oikeassa Tor, minun olisi tietysti pitänyt mainita, että kyseessä oli opetusministeriön yliarkkitehti Tuulikki Terhon haastattelu, sillä eihän haastattelun välittäneen median nimi ole oleellinen tieto. Jos pytinki vuotaa, se on huono. Niin se vaan on. Mielipidettä on vain se, että minusta vanhat tiilirakennukset olivat hienoja. Erityisen hienoja ne olivat konepajoina ja veturitalleina, mutta sekin on vain makuasia. | |
| 12.11.2013 15:24 | Martin Hillebard: | Jotkut asiat ovat niin suututtavia, että kun niistä aletaan puhua niin kommentti saattaa mennä hieman överiksi. Minulla on hatara muistikuva, että joskus kauan sitten hahmoteltiin että Keskupuistoa olisi jossakin muodossa jatkettu lähimain Asemarakennuksen länsipäädylle saakka. Tyhmistä suunnitelmista muistan vain Töölönlahden täyttämisen sekä sen, että se ehdotus nosti lehdistössä vastalauseitten jollei ihan myrskyä, niin laineita lahdella. Tukholmassa on menossa tällainen punatiili -miljööprojekti: vanhan Kaasulaitoksen alue kunnostetaan kulttuuri- ja virkistystarkoituksiin. Siitä on varmasti netissä jotakin mahd. kiinnostuneille "Gasverket". Jottei taas menisi vertailuksi Suomi vs. Ruotsi = kuningaskunnan eduksi, niin myös Tukholman keskusaseman ympärille ollaan kovasti lykkäämässä niitä betonimöykkyjä. Tähän asti hurjin suunnitelma on kattaaa koko keskusratapiha - suuruusluokkaa kuin Helsingissä olisi matkustajaraiteitten päätepuskureilta noin Linnunlauluun saakka - kiinteällä rakentamisella. Pienoismallissa se näyttää kuin pikkupoika olisi latonut, rakennuspalikoita vieri viereen märklininsä päälle. En tiedä mikä on nykyään Suomen keskimääräinen asukastiheys, luokkaa 20/neliökm?? Ei pitäisi olla suurempaa syytä latoa kaikkea tämän 1524 mm märklinin ympärille. Ajatellaanpa JOS sen sijaan olisi säilytetty vanhat hienot rakennukset, ja kehitetty alue kaiken kansan käyttöön vähän niinkuin mainittu kaasulaitos gasverket. Mutta niinhän siinä käy. Kuten eestiläiset sanovat, Tätikin olis' raitiovaunu, JOS tädillä olis' virroitin hatussa. |
|
| 08.10.2017 18:36 | Erkki Nuutio: | Konepajarakennuksen lähin siipiosa kolmine läpikulkevine raiteineen oli siis Helsingin ensimmäinen veturitalli/varikko. Kun sen katto oli sortunut 1.1874 ja ruhjonut kuoliaaksi kaksi alle jääneistä työntekijöistä, muutettiin se veturien korjaus- ja kokoonpano-osastoksi. Samana vuonna 1874 siellä valmistui ensimmäinen Suomessa tehty veturi A5 N:o 57. 1866-1910 vaikuttanut 12-pilttuinen veturitalli oli juuri purettu etualalta uuden aseman länsisiiven rakennustöiden tieltä. |