??.05.1977 / (Tiedustellaan), Kausala
??.05.1977 Löytyykö apua kuvauspaikan tunnistamiseksi, eli mikä asema? - Jossain Savon radan eteläosalla Kouvola - Mikkeli ollaan, ja pohjoiseen päin on mieli (todennäköisesti). Kohtaus "Kolmosen" kautta. Tuo VR:n punaruskea ja sen takana vaalea asuinrakennus. Tie linja-autopysäkkeineen ylittää radan. Keväällä 1980 matkustin viikoittain tätä väliä Kuopioon, mutta tilannetta en muista. - Ei ollakaan Savon radalla, vaan todennäköisesti Kausalassa 1970 -luvun lopulla (n. 1977).
Kommentit
| 28.11.2013 23:51 | Kimmo Pyrhönen: | Vitsi, pitäisihän tämä tietää. Mietin ainoastaan, että kun Hietasessa kolaroi junia, tie Ristiinaan tukkiutui. Mutta mitään muistikuvaa siitä, millainen Hietasen eteläpää on, ei nyt ole. Ainakaan tämä ei ole mikään Pm-Mi, kuten totesit. | |
| 29.11.2013 02:28 | Teemu Lokka: | Vuohijärvi? | |
| 29.11.2013 07:14 | Tommi Koskinen: | Hillosensalmi? | |
| 29.11.2013 07:28 | Toni Lassila: | Mäntyharju? | |
| 29.11.2013 07:30 | Petri P. Pentikäinen: | Myös jonkinlaista Lelkola-tunnelmaa tässä on. | |
| 29.11.2013 08:21 | Timo Arolainen: | Jotenkin Hillosensalmi tulee minunkin mieleeni... | |
| 29.11.2013 09:24 | Petri P. Pentikäinen: | Jos punainen rakennus olisi muuttanut myöhemmin muotoaan varastoksi, ja suunta on pohjoiseen, Hillosensalmella olisi sopiva tönö tuolla kohtaa. Tokihan tällaiset arvoitukset tulisi ratkaista turvalaiteteknisin perustein ja töllöittelemättä radanvarsia. | |
| 29.11.2013 09:32 | Teemu Sirkiä: | Ei tämä kyllä Hillosensalmi ole, sillä siellä oli/on vain yksi sivuraide ja lisäksi eikö tässä ole suunta kohti etelää? | |
| 29.11.2013 09:40 | Riku Outinen: | Kyllä ainakin tähän asti Hillosensalmella on ollut kaksi sivuraidetta. Paikkaan en ota kantaa. | |
| 29.11.2013 09:41 | Teemu Sirkiä: | Kas joo, aiemmin niitä oli vain yksi: http://vaunut.org/kuva/43403 | |
| 29.11.2013 10:06 | Tapio Nikula: | Poissuljettuja vaihtoehtoja ovat ainakin: Vuolinko, Otava, Mynttilä, Mäntuharju, Kinni, Voikoski, Hillosensalmi, Kirjokivi, Vuohijärvi, Selänpää, Multamäki ja Harju. Jäljelle jäävät siis Hietanen, Lelkola ja Varpanen. Veikkaan vahvasti Hietasta, koska sieltä meni yli tie, jossa oli linja-autoliikennettä. Lelkolaa en oikein muista, voisi olla sekin. | |
| 29.11.2013 10:23 | Petri P. Pentikäinen: | Hietasen eteläpään tasoristeyksen talo ei ole tuossa asennossa. | |
| 29.11.2013 11:41 | Tapio Muurinen: | Varjosta päätellen aurinko on melko korkealla. Ei tosiaan ole pois suljettu suunta etelään, esim. päiväjunalla P78. Yleensä matkustin pohjoiseen illalla P77:llä (klo 19 jälkeen). | |
| 29.11.2013 12:00 | [Tunnus poistettu]: | EP 78 ja P 75 kohtasivat Vuohijärvellä. Jostain syystä EP78 ohjattiin kolmannelle raiteelle kohtaamaan. Olisiko ajateltu turvallisuutta jos joku kurkkii ovelta niin on yksi raide välillä. Saattaisi siis olla Vuohijärvi. Eikö Vuohijärvelläkin ollut tie Horpun tehtaan suuntaan? | |
| 29.11.2013 12:16 | Petri P. Pentikäinen: | Rakennus ei oikein istu Vuohijärvelle, varsinkin jos suunta on etelä. Peruutan arvailun Lelkolasta, siellä oli tuohon aikaan vain kaksi raidetta. Entäs jos ei olla Savon radalla lainkaan, tunnelmasta ja junasta huolimatta. | |
| 29.11.2013 12:19 | Teppo Niemi: | Ja lähtöopastimen tunnus on F, siis juna on menossa pienenevien kilometrien suuntaan, tässä tapauksessa kohti Kouvolaa ja siis etelään. Kuvasta http://www.vaunut.org/kuva/78341 päätellen Vuohijäven eteläpäässä radan länsipuolella olisi vettä. |
|
| 29.11.2013 12:30 | Petri P. Pentikäinen: | Minua viisaammat kehottivat katsomaan ajolankoja, joista seuraa kausaalinen epäilys sijainnista kaksiraiteisella rataosalla. | |
| 29.11.2013 12:32 | Tapio Nikula: | Kuva näyttää kohti etelää. Tämän voi päätellä lähtötolpan äffästä (etelässä E, F ja G ja pohjoispäässä O, P ja R). Vuohijärvellä on radan länsipuolella vaihteen kohdalla järvi. Missään nimessä ei ole Vuohijärvi. Jos juna on kuvassa siirtymässä kolmoselle, niin se on menossa silloin pohjoiseen. Vai onko se poistumassa kolmoselta, silloin menisi kohti etelää. Jotenkin minusta näyttä varjoista päättelemällä, että aurinko paistaa junan vasemmalta puolelta (siis kuvassa katsoen). Tämä taas kertoisi, että juna on menossa kohti itää. Olisiko väliltä Ri-Kw? | |
| 29.11.2013 12:38 | Teemu Sirkiä: | Kaksiraiteisuuden puolesta voisi puhua myös se, että tuon sivuraiteen opastimen tunnus on F eikä G. Tällöin keskimmäiseltä raiteelta ei olisi lähtösuunnan pääopastinta etelään, mikä olisi loogista kaksiraiteisen rataosan tapauksessa. | |
| 29.11.2013 12:56 | Pasi Utriainen: | Kouvola-Pieksämäki -sähköliikenne alkoi 1.12.1980, joten olisiko keväällä -80 sähköistys voinut olla näin valmiin näköistä. | |
| 29.11.2013 12:59 | Hannu Lehikoinen: | Kuten muutamassa aiemmassa kommentissa todetaan, ajolangat ja opastintunnus viittaisivat kovasti siihen, että oltaisiin lähdössä kolmannelta raiteelta kaksiraiteiselle radalle. Keskimmäisen raiteen opastin luultavimmin näkyisin kuvassa, jos sellainen olisi olemassa. Jos ollaan Kouvolan suunnalla, niin paikaksi sopisi raiteiston puolesta Kausala. Uudessakylässä ja Korialla sivuraiteen pitäisi olla oikealla puolella ja Kaipiaisiin tämä raiteisto ei taida istua muutoinkaan. |
|
| 29.11.2013 13:10 | Niklas Savinsaari: | Kausalalle minäkin ääneni antaisin. Ja tosjaan turvalaiteteknisin perustein määriteltynä. | |
| 29.11.2013 18:11 | Tapio Muurinen: | Kiitokset kaikille aktiivisuudesta. Jostain on ”hirttänyt päälle” mielikuva Savon radasta keväällä 1980. Siitä voitaneen luopua ja siirtyä tosiaan välille Kw-Ri, ja todennäköisesti Kausalaan. Tämä tilanne on kokonaan pyyhkiytynyt muistista. 1970 –luvun Kausalaan sopisi raidejärjestely, VR101 –pölkytys (ehkä), ja kuvassa näkyvä tie, joka päätyy etuajo-oikeutettuun risteykseen sekä varoituksiin lähestyvästä tasoristeyksestä. Kausalassa pysähtyi tuolloin Kouvolan suuntaan P25 ja P75 (kulussa perjantaisin) klo 17 jälkeen. Riihimäen suuntaan P76 (klo 19 jälkeen). Ehkä tässä on joku normaalista liikenteestä poikkeava tilanne. – Kannatinpylväissäkään ei näy kilometrimerkintöjä. Olisiko kaikki vielä niin uutta? | |
| 30.11.2013 00:13 | Samppa Maunuksela: | Vähintäänkin outo ratkaisu ajattaa juna Kausalan kolmoselle kun asema oli kuitenkin ykkösellä ja keskiraide on kakkonen. Kolmosella oli toki laituri, semmoinen lyhyt ja matala maasta kasattu luiska. Tuo P76 oli todellinen Kausalan pysähtymisen mohikaani, se pysähtyi siellä vielä vuosituhannen vaihteen tietämissä, tuolloin Kouvolasta lähtö taisi olla 17.50. Sitä ennen meni Helsinkiin P12 17.00 joka taisi pysähtyä myös Kausalassa. Edellinen juna oli aamulla M-P kulkenut P21 (vai23?) jolla oli myös illalla kuuden jälkeen Kouvolaan palatessa Kausalan pysähdys, sen ollessa n.15 vuotta sitten ainoa lännestä tuleva pikajuna joka Kausalassa pysähtyi. Voi olla että puhuin tuon P12 kanssa läpiä päähäni, sen noista junista 12 ja 76 muistan että molemmat pysähtyivät Keravalla jossa taas ei yksikään pikajuna enään "ylös" mennessä tuolloin pysähtynyt. 15.55 lähti Kouvolasta myös pikajuna Helsinkiin (P26?) jolla taisi olla myös Kausalan pysähdys, ettei myös Keravakin. |
|
| 30.11.2013 00:45 | Jorma Toivonen: | Normaali käytäntö aikoinaan, juna on saapunut Korialta "vasenta väärää" ja lupa on ollut js-paikalle asti (tulovaihteella sn35). Välttämättä juna ei ole ollut pysähdysjuna Kausalaan nähden (matkustajien jättöä-/ottovarten). Raiteella 2 ei ole lähtö-opastinta, mutta "kolmoselta" se löytyy, joten "värien mukaan" jatketaan, eikä suorittajan tarvitse vääntäytyä ulko-ilmaan "liputtamaan" ohittavaa junaa. Tuon aikainen "viikkovaroitus - lehtinen" selventänee mahdollista olettamustani. | |
| 30.11.2013 01:13 | Heikki Kannosto: | (Hup. Anteeks. Nyt puhuin minä läpiä päähäni.) | |
| 30.11.2013 03:18 | Topi Lajunen: | Vastaava liikennöintikäytäntö "vajaine" opastimineen oli käytössä aina viimeisimpään remonttiin asti - pitkälle 2000-luvulle. | |
| 30.11.2013 10:08 | Samppa Maunuksela: | Matkantekoa nopeuttavaa liikennöintiä. Ja sujuvaa, tähän ei pysty kuin virkamieskoneistoinen laitos. Toi Kausalan kolmonen lienee ollut tuolloin vielä jotenkin liikennöitävissä mutta omat muistikuvani 90- luvun lopulta on lohduttomat. Joskus joku juna kiersi sen kautta, en muista tehtiinkö jotain ratatöitä silloin Lahden - Kouvolan välillä. Raiteen kunto ei ainakaan junan vauhdista päätellen ollut paras mahdollinen, taisi olla vielä aika kevyellä kiskotuksella. | |
| 30.11.2013 10:41 | Niklas Savinsaari: | Tuo "kolmannen kautta" ajattaminenhan oli ihan normaali käytäntö saavuttaessa "vasenta" raidetta, ilman tulokulkutien asettamismahdollisuutta. Kolmannelta kun kuitenkin saatiin lähtökulkutie varmistetuksi ("värit" ja nimenomaan vaihteet lukituksi) jatkettaessa "oikeaa" puolta eteenpäin. Toisinaan harrastettiin junan "tulopäässäkin" kulkutien asettamista "väärinpäin", jolloin junan tulosuunnankin päässä saatiin vaihteet lukituiksi. Näissä "pienissä" releasetinlaitteissa kun vaihteiden yksittäislukitseminen ei ollut mahdollista. Turvallisuutta. | |
| 30.11.2013 18:58 | Tapio Muurinen: | Todennäköisesti tässä on juuri edellisten kaltainen tilanne - auringosta päätellen on aamupäivä (n. klo 9 jälkeen). P12 on ajamassa "väärää puolta". Tätä junaa käytin paljon. Kausalassa ajettiin sivuun. Matkustajia ei otettu eikä jätetty. Mankalan - Kausalan paikkeilla tuli normaalisti P3 vastaan (useimmiten Hr/Dr12 vedolla). "Kolmosen" mentyä päästiin jatkamaan matkaa. Ehkä pohjoinen raide oli varattu sähköistyksen viimeistelytöille. | |
| 12.02.2017 22:40 | Jussi Kekki: | Kuva on Kausalan Kaivomäeltä entinen ratamestarin talo. Asuin ihan siinä naapurissa aikoinaan. Kaivomäen vesitorni on kuvassa jo purettu. Juna ajaa 1. sivuraiteelle lännen suunnasta Keskon varaston edessä Mikkolan sahan puolella. |