03.12.2013 / Välillä Peura–Loue
03.12.2013 Maisema on täynnänsä toinen toistaan korkeampia pylväitä ja rakennelmia niin kauas kuin silmä siintää. Mutta missä? Vastaukseksi ei riitä pelkkä yksi paikka, vaan lisäpisteitä saa tunnistetuista ja nimetyistä objekteista sekä niiden välisistä etäisyyksistä. - Kuva-arvoitus on ratkennut. Kuva on Peuran ja Louen välillä olevalta suoralta. Suoran päässä on Varevaaran tuulivoimapuisto, ja kauempana häämöttää Tervolan Törmävaaran radio- ja TV-asema.
Kommentit
| 05.12.2013 02:01 | Topi Lajunen: | En tunnista, mutta noteeraan modernihkon sähköistystyypin. | |
| 05.12.2013 03:27 | Ossi Hakkarainen: | 2x25kV ja tuulimyllyt kyllä viittaa pohjoiseen ja veikkaankin Oulu-Rovaniemi. Paikka voisi olla vaikka Ii. | |
| 05.12.2013 06:39 | Tuomo Pietilä: | Voisiko tämä olla Ossauksen ylikulkusillalta... | |
| 05.12.2013 07:31 | Jouko Järvinen: | Voimalat ihan Simona väillä Kemi-Simo? | |
| 05.12.2013 07:32 | Kari Haapakangas: | Olhavan ja Kuivaniemen välillä on parikin tuulipuistoa, ja Myllykankaalla on korkea linkkimastokin, mutta jotenkin ei aivan tunnu siihen sopivan. Masto kun on rauta-ja nelostien välissä meren puolella, ja myllyt taas etupäässä radan itäpuolella. | |
| 05.12.2013 08:02 | Lari Nylund: | Kyllä se Iin pohjoispuolelle vetäisin itselläkin ensiveikkauksen, mutta tarkempi arvio jää antamatta. Poronhoitoalueen puolella kuitenkin. | |
| 05.12.2013 08:16 | Jukka Haaramo: | Tuuliwatti Oyn Varevaaran tuulipuisto, Tervola. Digita Oy Tervolan radio- ja tv-asema, Törmävaara. Etäisyyttä tuulivoimaloilta mastolle noin 7,7 km. Kuva Louen ja Peuran välisellä suoralla? | |
| 05.12.2013 08:51 | Toni Lassila: | Louen ja Peuran alue tuli itsellänikin mieleen. | |
| 09.12.2013 19:24 | Niila Heikkilä: | Tässä kuvassa esiintyy niin paljon erilaisia rakennelmia maisemassa, että tutkitaanpa ihan mielenkiinnosta eri kohteiden etäisyyksiä ja mittoja. Kuva on otettu Ossauskosken voimalaitokselle menevältä sillalta kohti etelää. Suoran päässä näkyy Tervolan Varevaaran tuulivoimapuisto. Puistossa on 10 kappaletta 3MW:n voimaloita. Kunkin myllyn napakorkeus on 140 metriä, ja roottorin siipi käy korkeimmillaan 196 metrin korkeudessa. Etäisyyttä suoran päässä olevalle myllylle on 8600 metriä. Myllyjen väli on keskimäärin 600 metriä, eli sen mitä tuonkokoisen voimalan tyypillinen tuulenottoalue on. Taustalla häämöttää Tervolan Törmävaaran 302 metriä korkea Digitan Radio- ja TV-masto. Matkaa sinne on 19 kilometriä. Jotta ei unohdettaisi näitä hieman matalampia kuvan etualan metallirakenteita, mainittakoon että sähköradan peruspylvään eli I-pylvään korkeus on linjalla yleisimmin 8.7 metriä. Suoran keskivaiheilla erottuu ainakin yksi säästömuuntaja. Niiden keskimäräinen välimatka on noin 7 kilometriä. Oulu-Rovaniemi -sähköistys on tyyppiä SR220, joten sähköratatyypin pylväiden väli on 71 metriä. Sähköradasta kannattaa ehkä tässä yhteydessä mainita että pylväiden välimatka ei millään radalla ole tasainen. Yleensä pylväiden perustusten paikkoja sijoitettaessa vain kolme pylväsväliä saa olla saman mittaisia, sen jälkeen pylväsväliä on muutettava vähintään muutamia metrejä. Tämä siksi ettei ajolankaan pääsisi sopivalla nopeudella ajettaessa muodostumaan koko ajan kertautuvia värähtelyjä, ja virroitin alkaisi "laukkaamaan" pystysuunnassa. Pylväsvälejä tasaisesti muuttamalla tämä värähtelyilmiö katkaistaan. Kuvan vasemmassa laidassa olevasta kaksoisorsipylväästä laskettuna nähdään kuinka pylväsvälin muutos on tehty viidennen pylvään kohdalla. | |
| 09.12.2013 19:44 | Heikki Kannosto: | Olisiko genetiivi 'Loukeen'? Ovatko mastot tässä tapauksessa maiseman täydentäjiä vai tuhoajia? Tulisimmeko enää toimeenkaan ilman kaiken maailman mastoja? | |
| 09.12.2013 19:46 | Topi Lajunen: | Jännästi yleiskieleen on jäänyt tapa kutsua myös näitä tuulivoimaloita tuulimyllyiksi, ja sitä kautta lyhyemminkin vain myllyiksi. No, tavallaanhan ne "jauhavat" tuulesta sähköä, mutta alun perinhän mylly on kuitenkin tarkoittanut laitetta, jossa vierivä myllynkivi jauhaa alustaa vasten ainetta pienemmiksi osasiksi, kuten vaikkapa viljaa jauhoksi. Aluksi nämä lienivät lihasvoimalla toimivia, joko ihmisen tai eläimen lihaksilla. Sittemmin opittiin valjastamaan energianlähteeksi luonnon ainevirtauksia, ja rakennettiin vesi- ja tuulimyllyjä. Nämä modernit voimalamyllyt siis eroavat perinteisemmistä tuulimyllyistä eritoten siten, ettei näissä ole myllyä lainkaan. :) Nykykielessä sana mylly on siis laajentunut kuvaamaan itse voimantuottolaitteistoa kokonaisuudessaan. |
|
| 09.12.2013 19:48 | Topi Lajunen: | Heikki, vai "Louteen": http://fi.wikipedia.org/wiki/Loue | |
| 09.12.2013 22:31 | Petri P. Pentikäinen: | Entä saako kielioppiholismiin myllyhoitoa. | |
| 10.12.2013 02:45 | Topi Lajunen: | Petri, entäpä pahansuopuuteen? | |
| 10.12.2013 12:30 | Tunnus poistettu: | Onko tarvetta? | |
| 10.12.2013 14:24 | Niila Heikkilä: | Kekkonen aikoinaan myllytti ja hyllytti poliitikkoja sekä politiikkoja moninaisista syistä. Tässä tapauksessa en kuitenkaan näkisi myllyhoidollisia tarpeita, koska tätä aihetta rajaa riippuvuuden puuttumismerkki. Kuten Topi tuossa ylempänä pohtikin, mylly on vakiintunut yleiskieleen tarkoittamaan jollain lailla kaikkia koneita jotka pitävät ääntä ja tekevät jotain. Dieselveturissakin on jonkin tehoinen "mylly" konepellin alla. Tuulivoimaloita kuulee kuitenkin monesti kutsuttavan tuulimyllyiksi. Sanan alkuperäinen merkitys alkaa tämän yhdyssanan myötä hieman jo hämärtyä, ainakin niin että jos puhuu tuulimyllystä tarkoittaen voimalaa, eikä ymmärrä mikä tuulimylly oikeasti on, ei sekään ole hyvä. Suomessa on rakennettu tuulivoimaloita suuremmissa määrin vasta 2000-luvulla, joten perinteet ovat hyvin lyhyet verrattuna moniin euroopan maihin. Tämän vuoksi tuulivoimala on jossain mielessä uudissana, ja korvautuu kansan suussa sanalla tuulimylly, jolla on taasen erittäin vanhat perinteet. Ehkä se on jopa kunnianosoitus historian havinaan painuneelle yhdyssanalle, joka on saanut tuulivoimaloiden myötä uuden merkityksen, ainakin puhekielessä. Itse en kuitenkaan käyttäisi vakavammassa mielessä tuulivoimalaitoksesta käsitettä tuulimylly, mutta pelkkä mylly voi toimia puolihumoristisena lyhenteenä lähes kaikille laitteille. Tästä on elävän elämän monialainen esimerkkikin. Husqvarna = kotimylly. Mutta voiko Tuuliwatista, joka voimaloiden omistajana syöttää myllyjen jauhamia elektroneja valtakunnanverkkoon, käyttää käsitettä "mylläri"? Sen verran omakohtaista kokemusta liittyy tähän tarinaan, että postilaatikkoon putkahti taannoin kirje jossa eräs sähköyhtiö haluaisi vuokrata pohjoisessa eräitä metsäpalstoja tuulivoimalakäyttöön. Pitäisiko alkaa "taistelemaan tuulimyllyjä vastaan" vai "antaa sähköyhtiön myllyttää"? Huomatkaa sanojen kaksinaismerkitys. |