??.??.1946 / Schenectady, New York, Yhdysvallat
??.??.1946 Kuvassa on Neuvostoliittoon toimitettu "Truman", Yea 3952. Itse asiassa se on yksi viimeisistä toimitetuista (USATC 10051), sillä USATC 10060 lähtien veturit jätettiin toimittamatta. Kuvan veturi on Alco 73855/1946. Sivuston kannalta lienee mielenkiintoisinta havaita kuvassa näkyvät ja teknisissä tiedoissa havaittavat erot Suomeen toimitettuihin "Trumanneihin" (Tr2 1300-1319). Jätän tehtävän muille :)
Kommentit
| 06.12.2013 23:41 | Eljas Pölhö: | Nyt jälkeenpäin juolahti mieleeni, että pitäisikö tunnisteissa olla sarjamerkki Tr2, vaikka kuvan veturi ei ollutkaan mikään Suomeen toimitetuista. Silloin joskus tulevaisuudessa joku höyrähtänyt harrastaja voisi törmätä tähän vertailevaan kuvaan. Kommentteja "tarkoitus pyhittää keinot"-tyyliseen muokkaukseen? | |
| 07.12.2013 00:20 | Jorma Toivonen: | Omasta mielestäni voisit vaihtaa tunnisteisiin Tr2, kuvaa katsovat voisivat pettymyksissään siirtyä seuraavalle sivulla, mutta varmaan useampi seikkailija ilahtuisi - tuskin myöhemmin ei kuvaa kuitenkaan löytäisi. Ulkoisista eroavaisuuksista ensinnä havainnoin höyry-/hiekkakuvun, meillähän nuo olivat saman pellin alla, hieno soittokellokin puuttuu kattilan päältä, valonheittimen asema... todelliset harrastajat löytänevät muitakin eroja. Oivallista lähdeteosta (Suomen veturit, osa I) tutkaillessani en ratkaisevia eroja löytänyt - vetovoimaa mainostetaan löytyvän enemmän, "tulipintaa" parikymmentä "neliötä" enemmän (miten lie määritellään). Mutta sylinterin mitat ja kattilan työpaine peri-aatteessa yhteneväiset. Mutta erinomaista lisätietoa Eljakselta Tr2:n ihailijalle. | |
| 07.12.2013 00:43 | Tuukka Ryyppö: | Luulen, että varsinkin näiden kommenttien näkemisen jälkeen ne pettyjätkin olisivat asian kanssa OK. Eli Tr2 tägeihin, kiitos! :) | |
| 07.12.2013 01:48 | Eljas Pölhö: | Kahden vakikäyttäjän tukemana "annan tarkoituksen pyhittää keinot", yksin minua saa kuitenkin moittia. Jorma löysikin kaikki ne, mitä ajattelin löytyvän. Ilkka Tr2-asiantuntijana voi löytää paljon muutakin. Vetovoiman laskentakaava anglikaanisella tavalla antaa lisää tehoa (kerroin on 0,85, kun Suomessa ja Ruotsissa se on 0,65 ja Saksassa 0,75). Tulipinnan laskeminenkin vaihtelee, toisissa maissa tuliputkien sisä- toisissa ulkopinnan mukaan. Tämä olkoon "kaamea varoitus", Suomessa oli kaikki arvot pienimpiä mahdollisia. Liittyneekö eritysolosuhteisiin, kuten auraamattomat radat, kovat pakkaset tms. Määreiden muutokset eivät aina ole helppoja ja esim. polttoainetilavuus 12,8 US Tonnia on 11612 kg tai 13000 kg on 14,33 US tonnia (kumpi sitten lieneekään oikea arvo). Taulukon tekijällä meni jotenkin väärinpäin, en muuten olisi huomannut. |
|
| 07.12.2013 12:04 | Ilkka Hovi: | Pari tietoa mitoista: Tulipinnat ilmoitetaan Suomessa ja Saksassa tulenkoskettamina tulipintoina eli putken sisäpuolisina pintoina. (Ha ! tulistin tietenkin ulkopuolisena pintana) Muista maista ainakin USA, Britania ja Venäjä ilmoittavat tulipinnat veden puoleisina pintoina. Tästä tulee pienillä kattiloilla noin 10% lisäys. Myös tonnit eivät ole aina tonneja. Brittiläinen tonni on nk long ton, 2 240 lb = 1016,5 kg. US eli short ton on 2 000 lb = 907,18 kg. Gallonat ovat myös erilaisia: Imperial gallon on 4,54 l ja US gallon 3,785 l. "and the Brittish are going metric, inch by inch." |
|
| 07.12.2013 16:01 | Eljas Pölhö: | Haa, Alcon mainosmies pääsi yllättämään minut. Polttoainetila onkin syystä tai toisesta annettu brittiläisissä tonneissa! Silloin muunnos on oikein. | |
| 11.12.2013 14:56 | Martin Hillebard: | Jossakin englanninkielisessä tekstissä näitä kutsuttiin Russian decapods. Mitäs niitä nyt toimitettiinkin, tuhatkunta kappaletta? Mitä tulee kupuihin, niin kerran eräs brittiläinen kirjoittaja kehaisi Suomessa Hr 1- Tr 1- ja Siis myös Trumpissa käytettyä rakennetta jossa hiekkasäiliö oli saman pitkänomaisen kuupan alla, kattilan päällä, höyrykuvun kanssa. Täten hiekka pysyi kuivana, eikä jäätynyt paakuksi talvella. Brittiläisissä vetureissa kun rakenne on ehkä huonoin mahdollinen eli hiekkalaatikot jossakin käyntisillalla, tai sen alla. | |
| 12.12.2013 11:37 | Kimmo T. Lumirae: | 1000 kappaletta näitä on toimitettu tsaarin Venäjälle ensimmäisen maailmansodan aikana ja 200 tilattua jäi tehtaille käsiin kommunistivallankumouksen tapahduttua Venäjällä. Toisen maailmansodan aikana toimituksia Venäjälle jatkettiin niin, että kokonaisvalmistusmäärä oli 3200 kpl (wikipedian mukaan) ja tässähän joskus luimme Eljaksen ansiokkaita tietoja asiasta tarkemmin, vaan en itse muista. Ja että nämä luvut nostavat tämän Trumanimme eli Russian Decapodin eniten valmistettujen höyryveturien joukkoon, ei ihan terävimpään kärkeen, mutta joukkoon kuitenkin. Itse luonnehtisin sitä "joukoksi höyryvetureita, joiden valmistusmäärä on ollut useita tuhansia"; itse muistan tähän hätään Preussin P8:n ja Saksan BR 50-52. Varmaan niitä oli muitakin. | |
| 12.12.2013 15:58 | Martin Hillebard: | Näiden lukujen valossa, ne Suomeen siunaantuneet kaksikymmentä yksilöä ovat, kuin Setä Samulin almu sodasta kärsineelle Suomi -neitoparalle. Joista kai jouduttiin myös maksamaan täysi markkinahinta. Siitähän on aikaisemmin ollut keskustelua, että vetureita olisi pitänyt toimittaa vielä toinenkin erä, mutta että se homma tyssäsi sitten johonkin. |
|
| 13.12.2013 18:10 | Tuukka Ryyppö: | Tuskin nyt "täyttä markkinahintaa". Tai, riippuu toki "täyden markkinahinnan" määritelmästä... Tarjontaa on ollut suhteessa kysyntään yllin kyllin, koska vetureita on ollut valmiina 20 ja maita, joissa kyseisiä vetureita oli mahdollista käyttää ja johon niitä suostuttiin myymään, oli yksi. Ja kun sillä yhdellä ei oikeastaan edes ollut varsinaista tarvetta 20:lle noin valtavalle veturille, kysynnän ja tarjonnan laki ohjaa markkinahinnan erittäin matalaksi. Tuollaisessa tilanteessa myyjän kannattaa myydä vaikka vain 10% romuraudan hintaa korkeammallakin hinnalla, jos ostaja todella ei voi enempää maksaa. Eli joo, jos täysi markkinahinta maksettiinkin, kyse oli olosuhteiden poikkeuksellisen matalaksi painamasta markkinahinnasta. | |
| 13.12.2013 18:22 | Eljas Pölhö: | Toisen maailmansodan jälkeen kysyntä ylitti tarjonnan moninkertaisesti ja vetureiden toimitusajat olivat todella pitkät, kaikkialla. Suomen kohdalla tarvetta lisäsi suuri sotakorvauksina luovutettujen vetureiden määrä ja kotimaisen teollisuustuotannon kapasiteetin käyttö sotakorvaustuotteiden toimittamiseen. Kun ajat alkoivat muuttua, niin Saksasta sai Tr1-vetureita parannetuin yksityiskohdin halvemmalla kuin vuosia seisoneita sotavetureiota Amerikoista. Kun myyjä hiffasi tilanteen ja pudotti hintaa, oli se jo liian myöhäistä. VR:lle myönnetty ulkomaisen valuutan käyttöoikeus oli jo käytetty loppuun. Tuohon maailmanaikaan ei ulkomailta voinut tehdä hankintoja nykyiseen tapaan. Kaikki oli tarkoin säännösteltyä. Sellainenkin kulutushyödyke kuin henkilöauto vapautettiin vasta 1962. |
|
| 14.12.2013 01:03 | Kimmo T. Lumirae: | Olen Tuukan kanssa eri mieltä Trumanin valtavuudesta. Ristohan painoi tendereineen 155 t, Truman 170. Riston kattilateho oli 1600 hv, Trumanin 1709. Alle kymmenen prosentin ero tilanteessa, jolloin oli ankara vetokalustopula ja Risto varmasti kysytyimpiä vetopelejä; tuskin Trumania siksi vierastettiin että se olisi ollut aivan liian iso? | |
| 15.12.2013 22:39 | Petri Nummijoki: | Tr1- ja Tr2-veturit olivat vielä vuonna 1961 täysipainoisessa käytössä, vaikka kyseisen vuoden loppuun mennessä olivat kaikki Vv15-veturit jo valmistuneet ja Hr12-vetureistakin kaksi kolmasosaa. Tällä perusteella väitän, että 50-luvun puolella ennen dieselvetureiden aikaa olisi töitä riittänyt suuremmallekin määrälle raskaan sarjan höyryvetureita mitä VR oli saanut hankittua. Hintojen osalta täytyy muistaa, että toisen maailmasodan jälkeen Yhdysvaltain dollari oli suunnilleen ainoa kova valuutta maailmassa, joten hankinnat Yhdysvalloista olivat ylipäätään kalliita, jos ne tehtiin markkinahinnoin. |
|
| 15.12.2013 23:06 | Jorma Toivonen: | 1950-/60-luvun vaihteesta on muutama havainto - Riihimäki oli tuolloin merkittävä risteys-asema, Tr2:lla hoideltiin raskaat tavarajunat Tampereelle, Kouvolaan, Pasilaan - Karjaan-/Hangon suuntaan ajeltiin Tv1-/Vv15-sarjan vetureilla (joitain junia myös Tampereen taholle). |