??.??.1901 / Wildau, Saksa
??.??.1901 G10 358 Schwartzkopffin tehdaskuvassa, skannattu esittelytaulusta, jossa taustapahvia vaihtamalla voitiin käyttää tilantees ja kielialueeseen sopivaa painatusta. Veturi jäi Venäjälle Pietarin varikolle 1918 rajan sulkeutuessa ja se poistettiin VR:n kirjoista poissaolevana 1920. Täten tämä yksilö ei koskaan saanut sarjamerkkiä Sk3. Vertaus kuvaan http://vaunut.org/kuva/81227 tuo esiin pari yksityiskohtaa. Dultzin käynnistys-ja vaihtoventtiili puuttuu ja ilmapumppu on eri puolella kuin ehkä odottaisi. Sen sijaintipaikka ei kuitenkaan alkuvuosina ollut niin itsestään selvä kuin myöhemmin. Vain Tampellalaiset tulevan Sk3-sarjan edustajat saivat Dultzin heti uutena ja muihin se jälkiasennettiin pääsääntöisesti 1920-luvulla. Sk3:n vanhat sarjamerkit olivat G3, G5, G10 ja G11.
Kommentit
| 15.12.2013 22:01 | [Tunnus poistettu]: | Tuossa lienee Winterthurin käynniistysventtiili tai oikeammin käyntiinpanolaite? | |
| 03.05.2019 21:55 | Erkki Nuutio: | Kysymyksiä (vaatimusaste: vaativa höyryveturiaste) lehtikirjoituksen johdosta : "Matkustajatulwa wenäläisinä pyhinä - Juna uupunut tielle." [Työ 9.1.1912] : "Matkustajatulwan johdosta lauwantain vastaisena yönä oli pikajunan n:o 1 lisättäwä muutamia boggie-waunuja, niin että niitten lukumäärä nousi kaikkiaan 7. Keweä weturi ei kuitenkaan kyennyt kuljettamaan junaa aikataulun mukaisella nopeudella, waan sai juna pysähtyä usealle asemalle Wiipurin ja Kouwolan wälillä. Kouwolaan saapui juna 21 minuuttia myöhästyneenä ja olisi myöhästynyt wieläkin enemmän, jollei olisi mainitulta asemalta lähetetty wahwempi weturi apuun. Keweä weturi ei kaiken lisäksi kyennyt antamaan tarpeeksi höyryä lämmitystä warten, ja niin saiwat matkustajat kaiken lisäksi kärsiä wilusta.".... 1/ Mikä oli likimain junapaino? (7 bogiewaunua täynnä keisariajan lihottamia venäläisiä joululahjoineen) 2/ Mikä veturisarja, tämäkö G10/Sk3 (esim 351) ? (keweä weturi, ei siis Pietarin pikajunien 1910 tyypillinen, Pietarin tai Viipurin varikon kone (G7?) |
|
| 07.05.2019 23:27 | John Lindroth: | Arvaus.junanpaino 290tn ja veturi sarjaa H 1-6 ja 7? | |
| 08.05.2019 10:34 | Erkki Nuutio: | Omakin arvioni junapainosta on lähelle samaa, karkeislaskettuna 7 kpl III-lk:n E-päivävaunun (noin 28500 kg + 90 hlö x 85 kg/hlö = 36150 kg) ja 1 kpl F-konduktöörivaunun (noin 11000 kg + 9000 kg = 20000 kg) mukaan, yhteensä siis (7 x 36150 + 20000) kg = 273050 kg = 273 tn. Viipurin ja Pietarin varikoilla ei liene ollut 1.1912 varsinaisia keveitä vetureita, Pikku-Ruskoja tai vanhoja A-vetureita. Myöskään C-veturit eivät tule kyseeseen. Paljolta Pietarin pikajunia varten hankittujen H1-2 (Hk1) -veturien vetovoima oli noin 4980 kp. Uudempien H3-5 (Hk2-3) -veturien vetovoima oli 6120 kp. Kaikkia näistä vetureista oli käsittääkseni Wpi:n ja Pb:n varikoilla 1.1912. Hyvinkin uuden H6 (Hk5) -veturin vetovoima oli 4900 kg. Vaikka näitä oli Wpi:n varikolla, ei tämä liene kyseessä. H7 ei ole kyseessä, koska sitä ei ollut vielä olemassa. Lukujen valossa vaikuttaisi siltä, että 1.1912 Pietarin pikajunia olisi normaalisti vedetty varsin uusilla H3-5 -vetureilla. Käsiteltävään ylimääräiseen junaan ei näitä ilmeisesti riittänyt, vaan se keweä weturi lienee ollut H1 tai H2. Kuten mainittu Wpi:llä ja Pb:llä ei liene ollut varsinaisesti kevyitä vetureita, kuten G2 (vetovoima 3830 kh) tai A7 (vetovoima 3190, 3400 kg). Näillä juna ei olisi juuri liikkunut. Minua tietävämmät voivat ehkä kertoa tavanomaisista junapainoista eri veturityypeille. |
|
| 08.05.2019 12:52 | Eljas Pölhö: | Viipurissa oli kaksi erillistä varikkoa: Viipurin varikko ja Karjalan varikko. Jälkimmäiset veturit eivät ajaneet pääradalla Helsinki-Pietari. Löysin äkkiseltään sijoituslistan joulukuulta 1912, joka on suht' lähellä saman vuoden tammikuun tilannetta ja ohessa on kolmen mainitun varikon veturit: Viipuri-Karjalan rata, joulukuu 1912: C2 = 42 C5 = 109 G1 = 155 G4 = 187-190 H6 = 499, 501, 502, 504-508 K1 = 275-290 K2 = 407, 408, 461-466 Pietari, joulukuu 1912 C1 = 29, 30 C2 = 38 C4 = 79, 81, 83, 89 C5 = 101 G7 = 242, 243, 247-249, 251-253 G10 = 358 G11 = 379, 381, 382 H1 = 234 H2 = 291, 292, 297, 299, 300, 329, 330, 333 H3 = 441-444, 452 H4 = 472 Viipuri, joulukuu 1912 A6 = 59, 98 B1 = 53 C1 = 20 C2 = 31, 37, 41, 48-51 G1 = 154, 156, 165 G3 = 173-177, 220, 221 G4 = 186 G5 = 191-195 G7 = 250, 311-313 G10 = 334-343 G11 = 380, 392-396, 402, 403 H1 = 232, 237-241 H2 = 293-296, 322-328 H3 = 450 H4 = 473 H5 = 484 H7 = 523 (valmistui vuonna 1912) |
|
| 08.05.2019 13:16 | John Lindroth: | Ajankohta huomioiden täytynee muistaa että eletään varsinaisen veturien tulistamiseen edeltänyttä aikaa! | |
| 08.05.2019 14:11 | John Lindroth: | H3-H4 kattilateho ilman tulistinta n.450hv ja tulistimen kanssa n.650hv. Nämä siis noin arvioita!Viimemainitun junapaino tulistimen kanssa n325tn(.Taulukko VR 100v) Vaikuttaisi siis senaikainen junan paino olleen aivan ylärajoilla tai jo selvästi ylikin. Ottaen myös huomioon talvisen ajan . Ja myös sen että juna joutui tekstin mukaan pysähtymään usein. |
|
| 08.05.2019 15:04 | Erkki Nuutio: | Ilmeisesti G10 (Sk3) pitää säilyttää myös kyseisen junan mahdollisena vetäjänä. Niitä oli kuvan 358 Pietarissa ja lukuisia Viipurissa. Vetovoima oli 4550 kp. G10 ainakin antoi keweän veturin vaikutelman verrattuna H1-2 -vetureihinkin. Seitsemän bogievaunun lämmitys käytti suuren osan kattilan höyrystyskyvystä kohtuullisellakin pakkasella. Jossain lienee tietojakin tämän osan suuruudesta. |
|
| 08.05.2019 16:11 | John Lindroth: | Teksti ei poissulje sitä että junassa oli lopulta tuplaveto?(vahvempi veturi apuun)Tarkoittaako se sitä että yhdellä veturilla myöhästyminen olisi ollu vieläkin suurempi?Sen ajan teholukemia tuumaillessa edellä spekuloidulla junanpainolla tulee väkisinkin mieleen tuplavedon tarkoituksenmukaisuus em. junan kuljettamiseen. | |
| 08.05.2019 16:29 | Erkki Nuutio: | Teksti tarkoittanee, että joltain asemalta Pietarista länteen pyydettiin sähkeitse toista veturia avuksi. Kyseinen veturi tuli avuksi parivetoon ennen Kouvolaa. Sen ansiosta juna oli vain 21 minuutia myöhässä Kouvolassa. |
|
| 08.05.2019 16:35 | John Lindroth: | Juuri noin ajattelisin.Eli tehon puute,junan paino ,nopeus oli tiedossa jo viimeistään Viipurista eteenpäin.Missähän apuveturi kytkettiin?Itse asiassa uskoisi että tuon suunnan junissa pariveto siihen aikaan ei olisi ollut mikään harvinaisuus. Helpotusta saatiin ilmeisesti vasta kun H8 vetureita enemmän raiteille? |
|
| 08.05.2019 16:56 | John Lindroth: | Kun kyseessä kuitenkin oli pikajuna No1 ,olisiko siinä silloinkaan käytetty G-sarjan veturia?Kuin vain äärimmäisessä tapauksessa? |