??.??.1960 / Kouvola asema
??.??.1960 Nettiostos, josta en oikeasti tiedä muuta kuin arvioitu kuvausvuosi on 1960. Veikkailemalla voisi kuvitella tämän olevan Kouvolan vanha asema aamulla vähän jälkeen klo 9. Silloin Hv3 999 olisi lähdössä Imatralle junassa H 701 ja Dm4 olisi lähdössä Mikkeliin junassa H 777.
Kommentit
| 15.12.2013 20:07 | Heikki Kannosto: | Mahtaisitko tietää miten pitkään kaksiakselisia F-vaunuja käytettiin matkustajajunissa? | |
| 15.12.2013 20:45 | Eljas Pölhö: | En tiedä. Junissa, joissa olen matkustanut käyttö on loppunut 1969 ja niille main loppuvat myös muistikuvani 2-akselisistä F-vaunuista tavallisissa henkilöjunissa. | |
| 15.12.2013 21:09 | Tapio Muurinen: | Tulkitsen tämän niin, että Imatran juna (H701) on jo mennyt, koska se lähti ennen Mikkelin Mottijunaa (M777). Raiteella 5 on Kotkaan lähtevä H739, joka lähti 10 min. imatralaista myöhemmin, eli 9:30 Tämä 739 oli vielä alkuvuodesta -60 Hv-vetoinen, mutta loppuvuodesta Dm4-vetoinen. - II ja III laitureiden rippeet tyylikkäine valaisimineen on näkyvissä kuvassa https://vaunut.org/kuva/66668?u=832&paik=Kouvola+asema | |
| 15.12.2013 21:13 | Heikki Kannosto: | Tulkintaa tukee se että Imatran junassa oli vielä 1961 Kesäturistin mukaan myös ensimmäisen luokan vaunu(npuolikas) jota kuvan junassa ei ole. | |
| 15.12.2013 21:19 | Tapio Muurinen: | Tai voi olla, ettei kotkalainen oli vielä saapunutkaan lähtöraiteelleen tuohon viereen. - Kuvassa on jotenkin odottava tunnelma. | |
| 15.12.2013 21:27 | Martin Hillebard: | Vuonna 1959 tämä # 999 ajoi säännöllisesti pikajunaparia Järvenpään läpi - yksityiskohtia en tunne, enkä muista jatkuivatko ajot viellä 1960. Jos, niin ehkä nämä junat edustivat jotenkin samaa kiertoa?? | |
| 15.12.2013 21:50 | Eljas Pölhö: | Mietin pitkään, että arvaisinko Kotkan vai Imatran junaksi. Ratkaisin Imatran hyväksi, koska laiturilla on paljon ihmisiä, joilla ei näy olevan aikomustakaan nousta tähän junaan. Toisaalta tiedän Jukka Nurmisen muistiinpanoista, että 701 oli Hv3-juna. Kotkan juna on voinut olla Hv2 tai Hv3. Mutta, varmuutta asiasta ei ole. Imatran junassa ja Pieksämäen postijunissa ei ollut ensimmäisen luokan puolikasta, vaan neljännes. Vaan pitäisikö sekin nähdä tästä kulmasta, on sitten toinen juttu. Etummaisen vaunun kolmas numero on 7 (22784?), joten se on tavallinen Ei. |
|
| 15.12.2013 22:38 | Heikki Kannosto: | Itse päättelin jälkimmäisenkin vaunun Ei:ksi tuulettimien tasaisen tiheän rivin perusteella. Vaununpuolikas ja vaunustonneljännes, kuinka vain, mutta tuohon aikaan oli vielä jokunen 16+59-paikkainenkin CEi olemassa. Vuoden 1963 vaunulistassa niitä on kaksi, 2520 ja 2549, kumpikin vesilämmityksellä ja sähkövalolla varustettuja. Listassa on niiden kohdalla arvoituksellinen merkintä "mulatti" joka voi viitata 16:een ensi luokan paikkaan tai vanhan aluskehyksen (vuosilta 1898 ja 1902) käyttöön. Vuoden 1967 listassa niitä ei enää ole ja jään miettimään onko niistä olemassa ensimmäistäkään valokuvaa. |
|
| 15.12.2013 22:57 | Petri Nummijoki: | Muistatko Martin mihin aikaan päivästä tämä tapasi Järvenpään ohittaa vuonna 1959 ja mihin suuntaan? Aikaisemmin on ollut puhetta, että P9/10 ajettiin Kouvolan varikon 990-sarjan Hv3-vetureilla Helsingin ja Kouvolan välillä vuonna 1960 ja Tampereelta lainatuilla 780-sarjan Hv3-vetureilla vuonna 1961. Mutta 1960 ja 1961 oli P9:llä hitaan puoleinen aikataulu ja se oli selvästi suunniteltukin Hv-höyryvetureilla ajettavaksi. Sen sijaan 1959 oli P9 yksi nopeimmista junista Helsingin ja Kouvolan välillä (perusnopeus 90 km/h) ja aikataulukirjassa muistaakseni vetovoimaksi oli merkitty Dm4 ja Hr1, joten vähän yllättävää, jos sitä kuitenkin vedettiin Hv3:lla. Tuskin P9 tosin kovin pitkä oli 1959, koska kysymyksessä oli tavallaan P1:n lisäjuna, joten ehkä Hv3:kin on voinut aikataulussa pysyä. | |
| 16.12.2013 12:29 | Ilkka Hovi: | Kannatan Imatraa 999:n määränpäänä. Olen nähnyt Hv3 vetureita Imatra - Kouvola junissa, joista Helsinkiin menevien piti vaihtaa Savonrataa tulleeseen junaan. | |
| 20.12.2013 21:17 | Martin Hillebard: | Yritin muistella mutta ei onnistu. Perheemme oli hiljan muuttanut uuteen kotiin josta oli suora näköala Pääradalle ja tunnistin vähitellen veturin kuin veturin, mutta huomiointi niitten tehtävistä ja junien numeroista ja aikatauluista tuli myöhemmin. Visuaalinen muistikuvani on, että veturi tuli junansa kanssa aika vauhtia Saunakallion mäkeä alas km 38 ja 37 välimaastossa, ja että oli kirkas päivä. Pohjoiseen menosta ei tällaista kirkasta kuvaa ole jäänyt. Tunteina jotka olin koulussa en ole veturia voinut havainnoida. Sunnuntaisin se ei näyttäytynyt ehkä ei myöskään lauantaisin. |
|
| 10.09.2018 16:46 | John Lindroth: | Tutkaillessani täällä vierailleiden brittien kuva -arkistoja sattui silmään tämä kuva! Kuva otettu 20.5.60, Kuvaaja D.Trevor Rowe (lähde The Transport Library) |
|
| 20.07.2025 01:42 | John Lindroth: | Sama kuvan Brittiporukka oli jo samana päivänä Vainikkalassa! | |
| 20.07.2025 23:40 | Petri Nummijoki: | Vainikkalan kuva löytyy ainakin tällä hetkellä oheisen linkin takana olevien kuvien joukosta https://www.thetransportlibrary.co.uk/-/galleries/rail/rail-transport/european-railways/finland eli halkopolttoinen Tk3 862 on lähdössä vetämään takaperin suomalaista F-vaunua, sekä yhtä SNTL:n matkustajavaunua ja kahta SNTL:n postivaunua. Kertonee hyvin, ettei silloinen matkustajakysyntä Suomen ja Neuvostoliiton välillä ylettömän runsasta ollut, kun yksi matkustajavaunu päivässä riitti tarjonnaksi (kesäkuukausia lukuun ottamatta). Tk3 ei toki vetänyt junaa kuin Vainikkalasta Raippoon, jossa SNTL:n vaunut liitettiin Imatra-Helsinki-junaan P2. En tiedä kuvasivatko myös P2:n mutta sellainenkin olisi nykypäivän näkökulmasta oletettavasti mielenkiintoinen. Toukokuu 1960 oli kaiketi viimeinen kuukausi, kun Pasilan varikon Hr1-vetureita käytettiin Kouvolan ja Imatran välisessä liikenteessä. Tietysti asian merkitys ei ole mahdottoman suuri siinä mielessä, että kesäaikataulun 1960 myötä Kouvola sai Pasilasta Hr1-veturit 1015-1019 jo aikaisemmin siirrettyjen vetureiden 1020 ja 1021 seuraksi eli Kouvolassa alkoi tästä eteenpäin olla isompia pikajunavetureita omasta takaakin. |
|
| 20.07.2025 23:58 | John Lindroth: | Millä kyydillä nuo harrastajat pääsivät Vainikkalaan,en tiedä koska itselläni ei ole Turistia tuolta ajalta?Samana päivänä 999 on kuvattu myös Kouvolan kääntöpöydällä! | |
| 21.07.2025 00:08 | Petri Nummijoki: | Aikataulun puolesta reissu on mahdollinen eli kuvan H701:llä Raippoon ja siellä vaihto Raippo-Vainikkala Lättähattujunaan. | |
| 21.07.2025 00:15 | John Lindroth: | Täytyy sanoa että tuon ryhmän tuolloin otetut kuvat ovat ansiokkaita kapearaiteisiakaan unohtamatta!I'm so thankful!" | |
| 21.07.2025 00:38 | John Lindroth: | Petri !Kiitos tiedoista! | |
| 21.07.2025 10:16 | Petri Nummijoki: | Veturimies-lehdessä on jossain 1962-1963 paikkeella julkaistu kirjoitus, jossa paheksuttiin halkopolttoisen höyryveturin käyttöä Moskovan junassa. Kuulemma Neuvostoliitto toi vaunut rajan yli uudella dieselveturilla ja sitten Suomessa tilalle vaihdettiin halkopolttoinen höyryveturi (Tk3 tai Tv1). Kirjoittaja vaikutti kokevan tilanteen kiusalliseksi, kun useinkin matkustajia kävi veturinvaihtoa kuvaamassa. Tietystihän halkoveturi veti junaa vain Raippoon, jossa vaunut liitettiin P2:een ja P2:ssa oli Kouvolasta Helsinkiin veturina Hr12 mutta tätähän Neuvostoliitosta saapuneet matkustajat eivät Vainikkalassa voineet tietää. Henkilökohtaisesti nostan kyllä hattua, ettei VR harrastanut mitään silmänpalvontaa vaan käytti Tk3- ja Tv1-vetureita, jos ne muuten olivat sopivia Lappeenrannan ja Vainikkalan silloisiin vaihtotöihin ja lähialueiden juniin. |
|
| 21.07.2025 12:57 | Rainer Silfverberg: | Netissä on jollain rautatiesivustolla vanhoja värikkuvia Vainikkalan liikenteestä 1950-60 luvulta ja minua on niissä kanssa ihmetyttänyt että miksi kansainvälistä pikajunaa vedetään pienellä tavarajunaveturilla. Mutta nyt selvisi syy. | |
| 21.07.2025 15:15 | Petri Nummijoki: | Vr11-veturit siirrettiin Itä-Suomen liikenteeseen 1961-1962, joten sellainen olisi varmaan ollut saatavissa Lappeenrantaan/Vainikkalaan kohtuullisen helposti. Ilmeisesti kuitenkin Kaakkois-Suomessa oli Kotkassa ja Haminassa enemmän raskaita vaihtotöitä tai vaihtotöitä runsaasti palokuormaa sisältävillä alueilla ja Vr11-vetureita kannatti ennemmin jälkimmäisillä paikkakunnilla käyttää. Hr12-vetureista oli noihin aikoihin vielä pulaa, joten sellaista ei ollut missään tapauksessa tarkoituksenmukaista laittaa muutaman vaunun vetämiseen Kouvolan ja Vainikkalan välillä. Ehkä Hr11-vetureista olisi joku liiennyt Vainikkalan liikenteeseen vuoteen 1962 tultaessa mutta olisi varmasti ollut epätaloudellista sijoittaa näin pienen sarjan veturit kahdelle eri varikolle, joissa molemmissa olisi pitänyt kouluttaa kuljettajat ja huoltohenkilökunta. |