06.04.2012 Ja sitten ei muuta kuin höyryjunan kyytiin! Hyväksi havaittu menetelmä on ajaa koko linja päästä päähän, ja sitten palailla takaisinpäin asemaväli kerrallaan tarkemmin tutkaillen. Toisessa päässä on museokäyttöön tehty asema Leicesterin kaupungin pohjoislaidalla, lähellä alkuperäisen Belgrave & Birstall -aseman paikkaa. Tuon 1963 suljetun aseman sisäänkäyntiportaikon aukko näkyy edelleen erivärisenä muurauksena sillalla. GCR mainostaa olevansa "Britannian ainoa päämuseorata", siis päärata joka on otettu uudestaan museokäyttöön. Se onkin suurimman osan matkaa kaksiraiteinen! Eteläpäästä kuitenkaan ei, kuten tässä ympäriajokuvassa nähdään. Tämän ensimmäisen brittiläisen museojunakokemukseni tarjosi GCR:n 8K-luokan veturi 63601 (rak. Gorton, Manchester 1912, hylätty 1963, museorautatielle 1996, uudelleen höyryyn 2000, kesästä 2012 korjauksessa).
Kommentit
| 08.08.2019 18:18 | Hannu Peltola: | Jos Wiki-tietoihin on luottaminen, tämän veturin kattila-aika päättyi 2012 ja sitä ei ole sen jälkeen kunnostettu liikenteeseen. 8K-vetureita valmistettiin 126 kappaletta vuosina 1911-1914. Ensimmäisen maailmansodan aikana vastaavia vetureita valmistettiin armeijalle 521 kappaletta ja sodan jälkeen kehitettyä 8M-tyyppiä vielä Great Central Railwaylle 19 kappaletta. Yhteensä tämän sarjan vetuureita valmistui siis 666 kappaletta. Pyöräjärjestys on 2-8-0 ja nämä olivat tarkoitettu erityisesti raskaisiin tavarajuniin. Lisätietoja löytyy esim. täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/GCR_Class_8K | |
| 23.08.2020 15:57 | Jussi Mäkinen: | Kiitos lisätiedoista! |