03.08.2013 / Pietari, Veturimuseo, Venäjä
03.08.2013 On sitä osattu vanhassa neukuissakin. Idän pikajuna Er200 ei ehkä ole kaunis, mutta kyllä sillä lujaa pääsi. Lisää tietoja junasta: Rakennettu Rigassa vuonna 1973. Juna oli säännöllisessä käytössä Leningradin (myöh. Pietarin) - Moskovan linjalla maaliskuusta 1984 marraskuuhun 2006. Tuli museoon St. Petersburg - Moskovskoye moottori varikolta elokuussa 2008. Suurnopeussähköjuna Er200 Käyttöjännite 3000 VDC Ohjausvaunu 48,5 t Moottorivaunu 58,2 t Junan pituus 260m Istuimien määrä Ohjausvaunu 24 Moottorivaunu 64 Nopeus 200 km/h
Kommentit
| 30.12.2013 23:00 | Jorma Rauhala: | Mitä-häh! Aika rientää tosi hurjaa vauhtia, kun eihän siitä ole kuin hetki, kun näitä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton (SNTL) ER200-vauhtihirmuja kävin kuikuilemassa jonain näiden kahden valmiiksi saadun junarungon seisokkipäivänä SZD:n Lokakuun Rautatien Leningradissa sijaitsevan "Moskovan" aseman varikon kiitojunien säilytysraiteilla. http://vaunut.org/kuva/11108. Nyt ovat nuo pendolinonopeuteen kyenneet "sähköporkkanat" olleet jo pitkään museossa. Mitenkäs on muuten Suomen Valtionrautateiden vauhtihirmujen kanssa, siis nämä verrattain vanhemmat valmetilais-italialaiset kiitojunat, Dm8-Dm9, jotka ovat toisaalta aistikkaampiakin kuin nämä läkkipellinmakuiset junat? Latvian SNT:n pääkaupunki taipuu "Riiassa". |
|
| 30.12.2013 23:06 | Tuukka Ryyppö: | Miksi "Rigassa"? Miksei joko suomalaisittain "Riiassa" tai latvialaisittain "Rīgassa" (tai "Riigassa", jos pitkän i:n kirjoittaminen ei muuten luonnistu)? Tarkoituksena ilmesesti tehdä kunniaa Neuvostoliitolle, jonka ystävyyden kieli oli venäjä? | |
| 31.12.2013 13:55 | Kimmo T. Lumirae: | Olen kommentoinut aihetta ennenkin mutta aina vain siihen joutuu palaamaan: mielestäni ei ole mitään aihetta ottaa paremmuuden asenteen ja alkaa kritisoida kuvatekstin kielioppi- tai kirjoitusvirheitä. Kuvan arvo on kuvassa ja siitä kerrotussa tekstissä. Maailma olisi hieno paikka, jos kaikki olisi täydellistä. Ihmiset olisivat täydellisiä, eivätkä tekisi virheitä. Valitettavasti näin ei ole, ja eri syistä meistä useimmat tekevät virheitä. Tietenkin jotkut ovat täydellisiä, mutta edes täydellisenä henkilönä en lähtisi jonkun muun kirjoitelmia kritisoimaan ainakaan ylhäältä alaspäin katsoen. |
|
| 31.12.2013 16:36 | Antti Kaisto: | Kiitos Kimmo! Ymmärsin kuvatekstistä täysin missä kuvan yksikkö valmistettu. | |
| 01.01.2014 02:19 | Tuukka Ryyppö: | Kimmo: Maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset arvostaisivat toisiaan sen verran, että jaksaisivat vaivautua korjaamaan toistensa virheitä. Tällä hetkellä olen Liettuassa ja muistan aina kiittää, kun joku korjaa virheellistä kielioppiani. Ja koska minulle on ollut suuri hyöty niistä ihmisistä, jotka eivät ole laiskotelleet, vaan ovat viitsineet korjailla virheitäni, vastavuoroisesti tarjoan samaa muillekin. Jos joku ottaa tuon pahalla, oma on ongelmansa. Tarkoitus on hyvä. (EDIT: Tosin joo, esitystavassani voisi olla parantamisen varaa... Balttilaisten kanssa oleilu tuottaa mussa aina tuollaista kummaa latvialais-/liettualais-nationalismia, joka saa suomalaisenkin puhumaan hassuja... Vaikka tarkoitukseni on oikeasti auttaa, yhdistelmä baltia+venäläisyys saa liian helposti veren kiehumaan niin, että tulee pohjalla olevasta tarkoituksesta puhuttua tökerösti. Tästä anteeksipyyntöni!) | |
| 01.01.2014 04:22 | Eljas Pölhö: | "Maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset arvostaisivat toisiaan sen verran, että jaksaisivat vaivautua korjaamaan toistensa virheitä." Hyvä kommentti Tuukka. Kun sanoit toisessa ketjussa http://vaunut.org/kuva/88957 että " Sä voit äänestä Sverigedemokraternia ihan niin kuin huvittaa " niin luulin, että se oli jollekkin muulle eikä minulle. Nyt kuitenkin joku toinen arveli, että se oli minulle. Nyt minä haluan korjata (mahdollista väärinkäsitystä?), etta koska olen Suomen kansalainen, niin en SAA äänestää Sverige Demokraterna valtiollisissa vaaleissa, haluan tai en. Minun on äänestettävä jotain suomalaista. Antaisin vihjeen, etä kirjoita niin pitkä juttu, että kohteesta ei synny epäselvyyttä. Koskee tietystysti muitakin. (OT ja sorry jos olen väärässä: Se ei liene itsestäänselvyys, että miten nämä äänestyssäännöt menevät.) |
|
| 01.01.2014 11:59 | Kimmo T. Lumirae: | Virheitä voi korjata ja on usein hyväkin korjata, mutta asiansa voi esittää myös neutraalin asiallisesti. Tällöin varmaan monella muullakin kuin minulla jäävät niskakarvat normaaliasentoonsa. | |
| 01.01.2014 14:41 | Jouni Hytönen: | Baltia ja venäläisyys elävät monessa yhteydessa aivan rauhanomaistakin rinnakkaiseloa. Olen ollut työryhmässä, jossa oli virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia. Vaikka työryhmässä päivällä kaikki puhuivat englantia, illalla mentyämme viihteelle kieli vaihtuikin venäjäksi. Etniseltä taustaltaan virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset puhuivat siis todellakin toisilleen mieluummin venäjää kuin englantia, vaikka kaikki osasivat myös englantia. Itse otin illan hyvänä venäjän harjoituksena. :) Neuvostoliiton jäljiltä toki joka maassa on myös suuri määrä etnisiä venäläisiä. Minulle on kysymättä puhuttu venäjää McDonaldsin tiskillä Vilnassa ja taksimatkoja on Riiassa ja Vilnassa helpottanut suuresti venäjän taito. Sitten tietysti vielä on paikkoja kuten Visaginas, Daugavpils, Narva ja Sillamäe, joissa ei paljon muuta puhuta kuin venäjää. | |
| 01.01.2014 15:45 | Tuukka Ryyppö: | Toi Visaginon venäjänpuhuminen oli mulle uusi juttu, voisi ehkä käydä jossain välissä kurkkaamassa, kun nurkilla olen! Venäjäntaidoista täällä päin olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä, ei ihmisiä niin haittaa venäjää puhua. Mutta, kun ulkkarista on kyse, jostain on kyllä hyvä tulla tavalla tai toisella selväksi, että venäjän käyttämisen syy on muun yhteisen kielitaidon vajavaisuus, ei kielipoliittinen kannanotto. Sanoo vaikka aluksi sanan tai pari paikallisella kielellä tai englanniksi, miten vaan. Saa meinaan melkein päivittäin kuulla, että "täkäläisiä on asunut täällä 20 vuotta oppimatta latviaa/liettuaa", eli ihan neutraali suhtautuminen ei kyllä ole. Ja Latvian osalta valitettavasti myös ilmaus "rauhanomainen rinnakkaiselo" on valitettavasti vähän liioittelua, vaikka sentään aika lähellä onkin, että venäläisten ja paikallisten rinnakkaineloa voisi sielläkin kutsua rauhanomaiseksi. | |
| 01.01.2014 18:47 | Petri Nummijoki: | Virhe varmaan pääsääntöisesti kannattaa korjata, jos se liittyy sivuston varsinaiseen aiheeseen eli rautateihin. Esim. junalle ilmoitettu väärä tekninen tieto on aiheellista korjata, koska sivustoa voidaan käyttää rautateihin liittyvissä asioissa lähteenä ja on harmillista, jos väärä tieto ryhtyy elämään omaa elämäänsä. Sen sijaan kukaan tuskin tulee tänne kielioppia opiskelemaan, joten kirjoitusvirheet saavat jäädä korjaamattakin. | |
| 01.01.2014 19:26 | Topi Lajunen: | Valmistuspaikka on tekninen tieto. Yhdysvalloista löytyy kaksikin paikannimeä, jotka kirjoitetaan suomalaisessakin tekstissä "Riga". Virhekäsityksen mahdollisuus on siis olemassa! :) | |
| 04.01.2014 18:14 | Markku Toukola: | No jopas tuli myrsky vesilasissa, kun kerroin Neuvostoliiton junan valmistuspaikaksi Riga. Näin se teknisissä spekseissä on ja tulee olemaan. Olisin toki voinut käyttää Suomenkielistä nimeä Riikaa, niin silloin olisi kaikki Suomalaiset ymmärtäneet mistä kaupungista on kyse, mutta kun ne junat tehtiin Rigassa. (latv. Rīga, saks. Riga, viroksi Riia) | |
| 04.01.2014 19:03 | Tuukka Ryyppö: | Noh, aika heppoinen myrskyksi kyllä nähdäkseni sentään :)) Mutta, koska aiheeseen liittyvä filosofia on mielenkiintoinen: entä jos kyse on Venäjän vallan aikaan Helsingissä rakennetusta vaunusta? "Valmistettu Gelsingforsissa"? Näkisin kyllä, että etenkin tuo, että nyt sanot "Neuvostoliiton junan valmistuspaikaksi Riga", on aika kurjasti sanottu. Siitä tulee mulle vahvasti sellainen mielikuva, että mielestäsi Riian ensisijainen paikallinen nimi on Рига, koska "olihan Latvia sentään Neuvostoliiton miehittämänä tuolloin!" mikä puolestaan ilmentää sellaista ajatusta, että kyseinen miehitys oli itse asiassa Latvialle parempi asia kuin että tämä maa olisi ollut itsenäisenä. Kansalle, josta valtava osa on kärrätty vuosikausiksi Siperian perukoille kärsimään kylmyydestä ja ruuanpuutteesta, voisi vähän antaa armoa. Liettuan Anykščiaissa oli mielenkiintoista nähdä miehityksenaikaisten liettualaisten asumuksen rekonstruktio: Ihmisiä heitettiin keskelle ikiroutaa ilman ruokaa ja sanottiin: "Te asutte nyt täällä". Ainoa, mistä talon sai rakennettua, oli riipiä kylmästä maasta turvetta ja rakentaa siitä jonkinlainen jurtantapainen. | |
| 04.01.2014 19:06 | Tuukka Ryyppö: | Vilnjuksesta kotoisin olevalle hyvä asumus, jonkakaltaiseen tilaihmeeseen tuossa viittasin: http://en.academic.ru/pictures/enwiki/82/Rumsiskes_jurta.jpg . | |
| 04.01.2014 20:23 | Petri Nummijoki: | Pitäisin melko pitkälle menevänä tulkintana, että Latvian pääkaupungin kirjoitusasun perusteella katsottaisiin otettavan kantaa Neuvostoliiton ihmisoikeusloukkauksien puolesta. Omasta mielestäni on ennemminkin kunnianosoitus latvialaisille, että Neuvostoliiton junaylpeyden kerrotaan olevan Latvian pääkaupungissa valmistettu. Jos tarkoitus olisi ollut ilkeillä niin varmaankin olisi sanottu, että juna on valmistettu Neuvostoliitossa ja piste. | |
| 05.01.2014 20:44 | Joni Lahti: | Mielestäni näihin paikannimien kirjoittamiseen ei kantata keskittyä liikaa, sillä vaihtelua ilmenee kielestä toiseen riippuen paikan tai asian yhteydestä omaan kieleen tai peräti murteeseen. Riga > Riika > Riian muutos johtuu yksinkertaisesti Itämeren suomalaisten kansojen pitkästä yhteydestä balttien kanssa ja nimen äänneasun sopeutumisesta oman kielemme äännejärjestelmään sekä sitten myös astevaihteluun. Nykyään on selvästi suuntaus pyrkiä säilyttämään erisnimien äänneasu mahdollisimman alkuperäisenä, joka on tervetullut muutos. Nimen taivuttaminen saattaa tienkin tuottaa ongelmia. Toivottavasti kukaan ei kuitenkaan lähde mukauttamaan vaikkapa nimeä Zagreb paremmin suomen kieleen istuvaksi! Jännä tilanne on nimen Georgia (georgiaksi საქართველო eli Sakartvelo) kohdalla. Maa tunnettiin aiemmin suomessakin nimellä Gruusia sen ollessa neuvostotasavalta. Mutta entä nyt, Sakartvelo, Gruusia vai Georgia? Mikä on oikein? Virolaiset eli eestiläiset taitavat puhua edelleen Gruusiasta ja georgialaiset eli gruusialaiset itse Sakartvelosta. Nämä tilanteet ovat tietenkin hankalia tapauksia, mutta olisihan se hyvä, että valtiolla olisi kaikkialla tunnettu tunnus, nimi. |
|
| 06.01.2014 08:43 | Tuukka Ryyppö: | Joni: Se kaupungin nimi on kuitenkin tullut joesta, jonka nimi on (no, oli, kun koko joki on aikojen saatossa hävinnyt :D) Rīga, ei Riga. Siksi alkuperäistä äänneasua haettaessa Riga on yhtä väärin kuin Riika, oikein olisi siis Rīga, tai jos näppiksestä ei pitkää i:tä löydy, Riiga. Latvialaisilla itsellään on tapana kirjoittaa pitkät äänteet suomalaistyyppisesti tuplakirjaimin silloin, kun omia erikoismerkkejä ei ole käytettävissiä. Apsveicinaaties no autobusa starp Riigu un Tallinu ;) | |
| 06.01.2014 08:46 | Tuukka Ryyppö: | Ja siis, mikä äsken jäi sanomatta: Toki se saksaksi kirjoitetaan Riga, mutta siinäkin kielessä tuo i lausutaan tuossa kohdassa pitkänä. | |
| 06.01.2014 13:56 | Joni Lahti: | Tuukka: Varmasti i on pitkä tuossa etutavussa ja suomalaiset ovat sen sellaisena kuulleetkin. Mitenkähän liiviläiset ovat nimen aikoinaan lausuneet? Kirjoitettaessa nykysuomen mukaan pitkä etutavu merkitään kahdella vokaalilla, kuten virossakin. Jälkitavujen pitkät vokaalit ovat alkutavuja uudempia suomessa kuten muodossa Riikaa. Suomalaisten korvissa ja suissa soinnillinen g on muuttunut soinnittomaksi konsonantiksi. Juju on siinä, että ko. erisnimi on tullut hyvin varhain itämerensuomalaisten korviin ja että se on lähtenyt ainakin suomen kielessä tai se on alistettu meille tyypilliseen astevaihteluun Riian>Riikaa>Riiassa>Riiaan>Riiasta jne. Monet uudemmat vieraat nimet tai lainasanat eivät enää lähde yhtä herkästi astevaihteluun, lieneekö sitten hyvä tai huono asia. Hups jälleen, mentiin taas sivuun, mutta tarkoitetukseni oli sanoa, ettei ns. äänne- tai astevaihteluvirheet ole kauhean vakavia erisnimissä, koska niissä on sitä kuitenkin. |