30.10.2013 / Vantaa, Koivukylä
30.10.2013 Koivukylän asema.
Kommentit
| 03.01.2014 12:41 | Pave Saarinen: | Koivykylän asemakatos tipahti kerran alas johtuen ohi kulkeneen junan aiheuttamasta tärinästä. Kukaan ei ollut kuitenkaan katoksen alla aamuvarhaisella. Eipä tuo nykyinenkään rakenne kovin hääviltä näytä, kun siihen tulee lumikuorma päälle. Kuvaajakin on Havukainen, eikös sen radan itäpuoli ole nykyään virallisesti Havukoski eikä Koivukylä? Varsinainen Havukosken koski on idempänä. Myllykin siellä oli. Koivukylällä ymmärrettiin alunperin vanhaa Asolan rintsikkataloaluetta kaiketi? Vantaalla elää ikuisesti nimien sekaannus pahemman kerran. | |
| 03.01.2014 14:06 | Tuukka Ryyppö: | Milloin tuo tipahtaminen tapahtui? | |
| 03.01.2014 14:18 | Olli Keski-Rahkonen: | Talvella 1981-82: http://vaunut.org/kuva/8983 | |
| 04.01.2014 11:22 | Kimmo Säteri: | Pave: kieltämättä Havukosken ja Koivukylän raja on ollut vuosien varrella häilyvä. Sininen, Peijaksentien varressa ollut nimikyltti osoitti joskus taannoin kyseisen rajan olevan Havukosken urheilupuiston kohdalla. Samanaikaisesti bussilinjan 732 päätepysäkki oli aikatauluissa nimetty Havukoskeksi. Koivukylän lähiö sai muuten 1970-luvulla jonkin verran kyseenalaista julkisuutta - oikeastaan olisi pitänyt puhua jo silloin Havukosken lähiöstä. Nykytilanne lienee kuitenkin selkeämpi: mikäli tulee asemalaiturilta alas Koivukylän puistotielle, niin Havukosken kyltti opastaa radan itäpuolelle ja Koivukylän kyltti taasen radan länsipuolelle. | |
| 04.01.2014 21:27 | Pave Saarinen: | Sittenhän sinne vielä nousee uusi Leinelä alue ja mitä muuta tuleekaan uuden kehäradan myötä. Varsinaisesti kuitenkin on toteutumassa alkuperäinen Koivukyläsuunnitelma 1960-luvun lopusta. Sitähän oli suunnittelemassa valtakunnan kolme maineikkainta asemakaava-arkkitehtia, mikä usein unohdetaan, kun arvostellaan lähiötä aiheetta. Koivukylässä oli muuten 1970 luvulla varsin rehti meininki, kun minä siellä asuin. Koivukylä, onnettomien ihmisten lähiö, kirjoitti kerran hesari yhden Jeejan tutkimukseen pohjautuen. Ikävää kuitenkin, että hieno luontoympäristö on vähitellen tuhottu. Rekolan karjapolkuja juoksi aikanaan myös maineikas Taisto Mäki, jolla oli kympin me hallussaan jonkin aikaa. Perskeles, Peijaksen sairaalakin rakennettiin minun hiihtoladun päälle. Oli se alkuperäinen Peijas jossakin Havukoskelta itään Keravanjoen itäpuolella, mutta niin vain nimi hyppäsi uuteen paikkaan rautatien länsipuolelle. Pitää jäädä junasta Koivukylässä tai Rekolassa, jos sinne aikoo mennä. Sitä samaa Koivukylää kaikki, puoli Vantaan kaupunkia. | |
| 05.01.2014 17:51 | Eero Karttunen: | Pitkään seudulla asuneena hiukan lisätietoa. Kimmo on aivan oikeassa, Havukosken ja Koivukylän nykyisten kaupunginosien raja kulkee pääradassa. Siten esim. Koivukylän kirjasto ja Koivukylän terveysasema sijaitsevat itse asiassa Havukosken puolella. Asiaa vielä sekoittaa nimitys Koivukylän suuralue, joka ulottuu aina Ilolasta ja Leinelästä Päiväkumpuun saakka. Ja tosiaan Peijaksen sairaalan piti tulla alunperin Peijaksen tilalle Hanabölenkosken eli Havukosken lähelle Päiväkummun puolelle, mutta sairaalan paikka siirrettiin myöhemmin nykyiseen Asolan kaupunginosaan. Rekolalainen kunnallispoliitikko yritti turhaan muuttaa sairaalan nimeä Asolan sairaalaksi. Kun paperissa jo luki Peijaksen sairaala, nimeä ei kuulemma voinut enää vaihtaa. Havukosken kaupunginosan nimi tuli käyttöön siitä, että kerrostaloalue rakennettiin Havukosken tilan entisille metsäalueelle. Nimikin tuntui varmaan rakennusliikkeistä "myyvältä". Havukosken tilan päärakennus sijaitsee vieläkin lähellä Hanabölen jo purettua myllyä. Koivukylän kaupunginosan "myyvä" nimi otettiin taas vanhalta Koivukylän (paljon koivua kasvaneelta) omakotialueelta, joka sijaitsee Asolan omakotialueen eteläpuolella, nykyisen kehäratalinjan molemmin puolin, siis nykyisen Leinelän kerrostaloalueen vieressä. Kehäradan tieltä suunnilleen Asolan puolenvaihtopaikan kohdalta purettiin muutama vanha Koivukylän omakotitalo. Vanha Koivukylän omakotialue on taas aivan eri asia kuin Asolan alkuperäinen rintamamieskyläalue, joka perustettiin seurakunnan pakkoluovuttamalle metsäalueella Rekolan kartanon eteläpuolelle 1940-luvun lopulla (lähes Rekolan vanhan aseman kohdalle, suunnilleen Honkatien ja Asolantien rajaamalle alueelle). Aikaisemmin Asolalla tarkoitettiin vain tätä rintamieskylän aluetta, mutta nykyisin Asolan kaupunginosa ulottuu Koivukylän kaupunginosasta Korson rajalla saakka. Tosiaan tuo "Rekolan paimenpoika" Taisto Mäki juoksi aikoinaan juuri näitä kujia. Hän sai pari vuotta sitten muistokiven Rekolan urheilukentälle. Ja kaunista luontoa on ihan viime aikonakin tosiaan seudulla tuhottu, ihan Koivukylän aseman parkkipaikasta alkaen. Jopa perinteinen puron nimi Rekolanpuro on muutettu karttoihin nimeksi Rekolanoja osiltaan tuhoamisen helpottamiseksi, vaikka seudulla ei vesistöjä liiaksi ole pilattavaksi. Sitä vähän ihmettelen, miksi keharadan erkanemisvaihteen nimeksi on annettu Havukoski, vaikka tuo paikka on Jokiniemen kaupunginosassa varsin kaukana alkuperäisestä Havukoskesta. Jo kun kävin Tikkurilan yhteiskoulua 1950-luvun lopulta alkaen, teimme koululta retkiä Harakkasaareen, joka on Hiekkaharjun seisakkeen ja Rekolanpuron välillä pellon keskellä oleva metsäsaareke. Eli aivan nykyisen kehäradan erkanemisvaihteen vieressä. Paikan sijainnin suhteen erkanemisvaihteen nimeksi olisi sopinut ennemminkin tuo Harakkasaari. Tämä nimi on vieläkin ainakin seudun vanhemman väestön tiedossa, vaikka tuota saareketta nykyisin golf-kentän keskellä ei näytä olevan nykyisin nimetty karttoihin millään nimellä. |
|
| 05.01.2014 19:41 | Jorma Rauhala: | Tuossa edellä kun kerrotaan alueen nimihistoriaa, niin Asolasta tähän wikipedian verran lisää: Asolan nimi on johdettu Koivukylän puistotien, Asolanväylän ja Sydäntien rajaaman alueen rintamamiestaloista. Maatalousministeriön Asutusasiainosasto eli ASO oli jälleenrakennuskauden keskeinen organisaatio, jonka mallipiirustusten mukaan Asolan rintamamiestaloja on rakennettu. Hieman etelämpänä Tikkurilasta itään on Satomäki, jonka SATO-nimi tulee "Sosiaalinen Asuntotuotanto" nimisestä valtakunnallisesta rakennuttajasta, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Sato. Helsingissä alunperin Merihakan eli myöhemmin Merihaan alueen nimi puolestaan tulee rakennuttajasta Asuntokeskuskunta Hakasta. |
|
| 06.01.2014 11:02 | Eero Karttunen: | Sen verran vielä lisäyksenä aikaisempaan kommenttiini koskien Havukoskeksi nimettyä kehäradan erkanemisvaihdetta, että aivan nykyisen erkanemisvaihteen tienoilla sijaitsi aikaisemmin Harakkasaareksi kutsuttu peltotien tasoristeys, ja nyt paikalla sijaitsee Harakkasaareksi kutsuttu kevyen liikenteen alikulku. Harakkasaaren alikulusta ja ympäristöstäkin löytyy täältä kuvia panemalla kuvatekstihakuun hakusanaksi "Harakkasaar". Tuntuu vähän oudolta että tämä nimi ei kelvaanut erkanemisvaihteen nimeksi kun se on kelvannut alikulun nimeksikin. Vai olisiko aikaisemmin tarkoituksena ollut sijoittaa erkanemisvaihde Havukosken kaupunginosan puolelle, Rekolanpuron sillan pohjoispuolelle, jonne erkanemispaikka jo kerran sijoitettiinkin? Sen jälkeenhän Rekolanpuron siltaa alettiin yhtäkkiä kiireesti leventää, jotta itäistä raidetta voitiin siirtää sillan kohdalla. Tätä samaa asiaa on näköjään ihmetelty täällä aikaisemminkin. |