??.??.1936 / Kangaslampi
??.??.1936 Northwest -nosturi sekä työmiehiä Kangaslammen ratapihan itäpään leikkaustyömaalla. Nosturin puomin alla miesten välistä pilkottaa kapearaiteisen kenttäradan veturin hyttiä. Nosturin oviaukosta kurkkii nosturin huoltotöitä hetkeä ennen kuvausta tehnyt isoisäni A. Piipponen.
Kommentit
| 05.01.2014 15:35 | Pave Saarinen: | Mahtava dokumentti. Kuvaan on vartavasten asettauduttu. Lieneekö nosturi höyrykäyttöinen? | |
| 05.01.2014 17:51 | Jani Saarilampi: | Ei ole höyrykonetta tässä koneessa,ihan liian pieni savupiippu höyrykattilalle... | |
| 05.01.2014 18:52 | Timo Keski-Petäjä: | Vuonna 1918 perustettu Northwest Engineering Co., Green Bay, Wisconsin USA alkoi valmistaa näitä nostureita 1920-luvulla. Nosturin valmistajanlaatta on ollut myynnissä chicagolaisella urban remains -verkkosivustolla: http://www.urbanremainschicago.com/original-and-scarce-northwest-engineering-co-crane-excavator-machine-plaque.html . Tuolla kerrotaan, että aluksi höyrykattilan rinnalla oli tarjolla käyttövoimaksi bensiini, sillä 1920-luvulla dieselkoneet olivat vielä liian tehottomia, painavia ja vaikeita käynnistää. | |
| 05.01.2014 20:53 | Heikki Jalonen: | On hieno pala historiaa, kerta kaikkiaan. Tässäpä on vastoin odotuksia julkisen rakennustyön käytössä "kallista ulkomaista konevoimaa" vaikka "melkein ilmaista kotimaista miestyövoimaakin" olisi tarjolla... Northwest Engineering (pääpaikka Chigago, Illinois) on sittemmin ajatunut monipolvisen sulautumisketjun kautta osaksi nykyistä Terex-yhtymää ja siten sen maanrakennuskoneliiketoiminta osaltaan edelleen jatkuu. Northwest oli aikoinaan Suomessakin varsin yleinen ja erittäin hyvämaineinen kone. Uskoisin, että maahantuojana toimi Grömblom Oy. Tuon ajan amerikkalaisissa autoissa ja työkoneissa bensiinimoottori oli sääntö ja normi. NWE käytti tietääkseni pääsääntöisesti Continental-valmistetta. Amerikkalaisista vain Caterpillar oli se suuri poikkeus, esittellen ensimmäiset dieselmallinsa (Diesel Sixty) jo vuonna 1931 - siis yli 7 vuotta ennen seuraavaa varteenotettavaa kilpailijaa, Internationalia (TD-18). Tilanne kuvaa hyvin sitä, miten suuresta teknologisesta askeleesta ja kalliista kehitysprosessista oli kyse. Vähäisempien resurssien yhtiöt ja teollisuusmoottoreiden ostajat - joihin myös NWE kuului - eivät moottoritekniikassa olleet mitään eturintaman kulkijoita. Niille dieseltekniikka tuli saataville vasta 1950-luvulla. Toisaalta, eipä keskiverto amerikkalainen koneenostajakaan välttämättä aina ollut kaikkien "nykyajan kotkotusten" perässä. Pienemmät koneet pärjäsivät hyvin edelleen melko halvalla bensiinillä - ja isot (siis tosi ja tosi-tosi isot) masinat (isoissa firmoissa joissa kamreereja piisasi...) olivat jo kauan toimineet taloudellisesti ylivoimaisella sähköllä. Oulun kaupungin omistuksessa oli (perimätiedon mukaan vuonna 1928 valmistettu) 12 tonnin Northwest-kaivinkone. Talvi- ja jatkosotien aikana ja sen jälkeenkin kone toimi Merikosken voimalaitostyömaalla, ollen enimmän aikaa koko työmaan ainoa kaivinkone. Bensiinin ollessa käytännössä saamattomissa muutettiin kone toimimaan sähkömoottorilla. Syynä tässä ei siis ollut käyttötalous vaan käytännön sotapulan aiheuttama pakko. Myöhemmin kaupungin varikko "muodisti" konetta ja se sai uuden hytin ja voiman (ja melun-) lähteekseen Ford 4-syl dieselin, sellaisen Trader/Major-mallisen rallattajan... |
|
| 21.11.2019 23:04 | Reino Kalliomäki: | Alhaalla, miesten takana näkyy kapearaiteisen Tampella-höyryveturin hytti. Varmaankin rakennusvetureita. |