09.01.2014 / Jyväskylä
09.01.2014 Jyväskylä-Jämsä -rata lyhensi matkaa Jyväskylästä Helsinkiin siis n. 38 km.
Kommentit
| 10.01.2014 21:12 | Martin Hillebard: | Ja osoittautui siis ajan myötä hyväksi ratkaisuksi. Aikana jolloin monien käsityksen mukaan rautatie oli menneisyyteen kuuluvaa tekniikkaa, ja kumipyöräliikenne tulevaisuutta. Mielestäni Suomenniemellä olisi edelleen sijaa uusille projekteille. Heinola - Mäntyharju?? Joka vapauttaisi kapasiteettiä yksiraiteiselta Savon radalta. Ja myös poikittaisyhteydet. Porista itään... * * * Muita ehdotuksia?! |
|
| 10.01.2014 21:30 | Jouni Hytönen: | Heh heh, Suomenniemellä todella riittää tilaa radoille. Asukkaita oli enää alle tuhat ennen kuin alue liitettiin Mikkeliin. Oikorata Lappeenrannasta Mikkeliin ja edelleen Jyväskylään palvelisi hienosti omia kulkutarpeita. | |
| 10.01.2014 21:36 | Ari-Pekka Lanne: | Kun olisi URPO (Ukp-Rma-Pri) tehty aikanaan, ei ehkä tarvitsisi nyt ihmetellä Valtatie Kasin tukkoisuutta eli mistä saadaan rahat useampiin kaistoihin. Olisi sen ansiosta voinut löytyä jopa Mierontiellekin liikennettä. | |
| 10.01.2014 21:44 | Jukka Voudinmäki: | En tiedä, miten tuota punareunaista merkkiä pitää tulkita, mutta Jyväskylän lukema via Hpk on 377+435 ja via Jsk (oikorata alkaa Jämsänkoskelta) 340+970. Erotusta tulee täten 36+465 km. Vuoden 2014 verkkoselostus ilmoittaa Jyväskylän lukemaksi 340+370 eli sen mukaan erotukseksi saadaan 37 + risat. Missä lie ovat oikaisseet 600 metrin verran. Jyväskylän kilometrit lasketaan tietääkseni yhä vanhalle asemalle eikä matkakeskukselle. |
|
| 10.01.2014 22:05 | Kimmo T. Lumirae: | On Tampereen ja Hesankin välillä ollut rautatie jo hetken aikaa, mutta silti siihen piti rakentaa moottoritie. En näe Suomen erityisolosuhteissa yhteyttä näiden kahden asian välillä. | |
| 10.01.2014 23:24 | Kimmo T. Lumirae: | Porista itään voidaan toki rakentaa rata, aivan kuin periaatteessa mihin hyvänsä ilmansuuntaan. Itään vain Porista kulkee rata, joka on hyväkuntoinen ja taloudellinen käyttää (sähköistetty ja kauko-ohjattu) ja sillä on vapaata kapasiteettiakin niettä en näe idän suunnan rataa Porista kovinkaan järkevänä. | |
| 10.01.2014 23:53 | Jouni Hytönen: | Punareunaista merkkiä tulee tulkita siten, että Muuramen suuntaan lähdettäessä tätä paikannusmerkkiä 377 seuraavan merkin 376 jälkeen tuleekin noin 1400 metrin päässä merkki 338, eikä 375. Risteysasemille on asennettu nämä merkit vain yhden kilometrimittauksen mukaisesti. Jyväskylän ratapihalla on vain Haapamäki-Pieksämäki-radan kilometrimittauksen mukaisia merkkejä. | |
| 11.01.2014 00:56 | : | Porinratajutusta sitä, että kyllä minä ainakin näen sen kannattavana rakentaa itään päin joku uusi rataosuus sieltä, tai sitten kunnostaa Pori-Haapamäki-rata takaisin käyttökuntoon. Tampereen ratapihalla kun ei kapasiteetti riitä kerran tavarajunillekaan nykymeiningillä niin en näe mitään järkeä ruveta vain yhtä rataosuutta parantelemaan. Ja olisihan se kiva jos esimerkiksi Kankaanpääläiset saisivat taas ihailla sitä kun junat kulkevat läheltä kotejaan. | |
| 11.01.2014 06:42 | Juhani Pirttilahti: | Minusta vähän vaikuttaa siltä, että kyllä tuolta kapasiteettia löytyy. Jotain ruuhkahuippua lukuunottamatta rataosat on vajaalla käytöllä ja välillä ne ratapihat on aivan tyhjiä. Tuo selitys "ei kapasiteetti riitä" voi olla kuin hyvä syy siirtää kuljetuksia kumipyörille. | |
| 11.01.2014 17:02 | Kimmo T. Lumirae: | Santeri: kirjoitat että "näen sen kannattavana..." ja "...joku uusi rataosuus sieltä". Kun puhutaan ehkä 300, ehkä 800 miljoonan euron hankkeesta, niin sille saisi olla jotain muitakin perusteita kuin että olisi kiva että kankaanpääläiset näkisivät joskus junan. Jos se olisi välttämätöntä, heille kannattaisi järjestää viikonloppuisin ilmainen bussikyyti lähimmälle asemalle valtion piikkiin, ja kahvitarjoilu sinne asemalle, tulisi paljon halvemmaksi kuin "jonkun" radan rakentaminen. Ei ole järjen hiventä rakentaa sellaista rataa, johon ei ole tulossakaan liikennettä. Kaikki tämänhetkinen Porin liikenne mahtuu hyvin nykyiselle rataverkolle ja saa vielä lisääntyäkin 30 tai 50 prosenttia ja varmasti mahtuu edelleen. Tarkoititko Tampereen ratapihalla järjestelyratapihaa? Eiköhän siellä ole kapasiteettia vielä käyttämättä. Vai tarkoititko henkilöaseman ratapihaa? Siellä on raide 8, jota käyttävät mainitut idän suunnan "suorat" tavarajunat Jyväskylän suunnasta rannikolle, varattuna ehkä 2-3 tuntia vuorokaudesta; muuna aikana se on pääosin tyhjillään. Mikä jää ongelmaksi Tpe rp kanssa? |
|
| 12.01.2014 00:36 | Ari-Pekka Lanne: | Kimmo T. Lumirae kirjoitti 10/1-2014 klo 22:05: "On Tampereen ja Hesankin välillä ollut rautatie jo hetken aikaa, mutta silti siihen piti rakentaa moottoritie. En näe Suomen erityisolosuhteissa yhteyttä näiden kahden asian välillä." Tämän hyvin erikoisen asiaintilan – että moottoritie on täytynyt väen vängällä rakentaa siltikin, vaikka mainitulla reitillä oli jo sitä rakennettaessa olemassa jokseenkin kaikki mahdolliset ja mahdottomat ihmisolentojen kuljetus- ja liikkumistarpeet täyttävä rautatie – yhteydessä esiintyvät Suomen erityisolosuhteet ovat nimettävissä. Ne kuuluvat: "liberalismi" ja "individualismi". Nämä mainitut suuntaukset ja syvävirtaukset ovat hyvin monissa muissa yhteyksissä esiin pulpahtaessaan positiivisia, kannatettavia ja edullisia, mutta erityisesti Tampere-Hämeenlinna-Helsinki –akselin liikenteen suunnittelussa, järjestämisessä ja järkeistämisessä käytettyinä ne aiheuttavat suunnattomasti ylimääräisiä kustannuksia. Rautatie ja moottoritie ovat – tai ainakin niiden voisi kuvitella täytyvän olla – vähän niin kuin joko-tai tai jompi-kumpi. Ja kun näistä kahdesta pahasta lievempi on rautatie, on se tietenkin tehty ensin. (Lahti-Mäntsälä-Helsinki –akselista ei tässä yhteydessä sen laajemmalti.) Mutta itsensä hienoiksi opettaneet suomalaiset eivät pelkkään rautatiehen ole tyytyneet, vaan koska meistä ainakin joka toinen on olevinaan niin suurta herraa, että tarvitsee aivan ehdottomasti yksityistä amerikkalaistyylistä pröystäilykyyditystä, on demokratiaa noudattaen jouduttu rakentamaan rautatien lisäksi moottoritie. Se että Kolmostien Helsingistä Tampereelle jatkuva osuus on rakennettu moottoritieksi huolimatta vieressä kulkevasta kaksiraiteisesta Pääradasta, on sääli, harmillista ja hölmöläistä, mutta tämä ei silti tee rautatietä sen huonommaksi eikä tarpeettomaksi. Lienee kiistatonta, että Päärata helpottaa ja lieventää Tampereenväylän ruuhkia, kantaa leijonanosansa liikennemääristä. Näin voisi olla myös Turku-Rauma-Pori –akselilla, mutta se tärkein – rautatie – puuttuu. Optimaalisin tilanne olisi, että olisi olemassa URPO-rata, ja siihen myös todella kyettäisiin keinolla tai toisella ohjaamaan kaikki mahdollinen henkilö- ja tavaraliikenne. Silloin Kasitiellä ei olisi olemassa hammastenkiristystä aamu- ja iltapäiväruuhkissa, itkua, parkua ja yskimistä pakokaasujen huurruttamien, yltäpäältä suolaveden samentamien lasien sisällä kabiineissa, ei onnettomuuksia eikä keskustelua kalliista, valtionvelan suurentamista vaativista lisäkaistoista. Tätä periaatetta ehdottomasti noudattamalla – siten että kaikki mahdollinen liikenne olisi ohjattu maanteiltä rautateille, kumipyöriltä teräspyörille ja yksityisautoista joukkoliikenteeseen – myöskään Tampereenväylää ei olisi koskaan tarvinnut rakentaa moottoritieksi. Muulein ja aasein ajettava kyinen ja kivinen soratie olisi välttänyt. Tätä utopiaa emme kuitenkaan milloinkaan saavuta, niin kauan kuin meillä suomalaisilla on vapaus valita itse liikkumisemme niin kuin parhaaksi ja mukavimmaksi katsomme. Nykyistä huomattavasti tiukempi ja ankarampi säännöstely tässä liikenne- ja liikkumiskysymyksessä ei mielestäni olisi pahasta vaan pelkästään hyväksi ihmiselle. Säännösteleehän yhteiskunta nytkin ihmisten elämää sen monissa vaiheissa. Meillä on oppivelvollisuus ja asevelvollisuus, eikä yhteiskuntamme siltikään muistuta kommunismia – tuskin kukaan lapsuudessaan ja nuoruudessaan edes sen kummemmin huomaa peruskoulun ja intin olemassaoloa. Vilahtavat filmin lailla ohitse puolihuomaamatta vihellellen, mokomat. Syväekologi, vapaa radikaali ja Koijärven pioneeri Pentti Linkola on muurautunut sattumoisin Vanajaveden vastarannalla, Ritvalassa sijaitsevaan askeettiseen metsämökkiinsä, Kimmon esiin nostamilta Tampereenväylältä ja Pääradalta katsoen. "Moni laskee Linkolan ansioksi sen, että hän "elää kuten opettaakin" ", lukee Wikipediassa. Hyvin todennäköisesti polkupyörää ja linja-autoa kulkuneuvoinaan käyttäen hän teki myös lauantaina 30/3-1996 kantahämäläiseen Tammelaan suuntautuvan matkansa, pitämään Mustialan maatalousopistolle esitelmää, jonka alkusanat kuuluivat tällä viisiin: "Suomalaisen yhteiskunnan tavoitteenasettelu, kulkusuunta, vaatii jyrkkää muutosta, täyskäännöstä. Viime vuosikymmenien yhteiskunnallinen kehitys on ollut perin pohjin onneton ja kielteinen. Sellaisten väärien jumalien kuin talouskasvun, tehokkuuden ja kilpailun alle on hautautunut ainoa todellinen ja järjellinen yhteiskunnan päämäärä, kansalaisten hyvä elämä. On saatu aikaan yhteiskunnallinen ilmapiiri, joka on levottomampi, pelokkaampi ja kaunaisempi kuin koskaan. Ennen kaikkea suomalaisten usko tulevaisuuteen on järkkynyt vakavammin kuin koskaan ennen tunnetussa historiassa." |
|
| 12.01.2014 00:56 | Oskari Kvist: | Linkolan ajatukset ovat täyttä sontaa, soopaa ja kyseessähän on pahimman sortin ekofasisti. Olen aina vihannut häntä ja syvästi tulen aina vihaamaankin. Varmaankin korpiasuminen pehmittänyt pään. | |
| 12.01.2014 01:01 | Oskari Kvist: | Vapaan liikkuvuuden säännöstely ei kuulu demokratiaan millään muotoa. Ellei "demokraattista" DDR:ää lasketa. Kommunismiin se toki kuuluu. Luontoa pitää kunnioittaa, mutta rajansa kaikella. Valinnanvapauden vieminen ihmisiltä on täysin väärin. Jokainen osaa kyllä itse valita millä kyydillä milloinkin liikkuu. Moottoritien rakentaminen ei ole millään lailla pröystäilyä, se on vain vastaus joustavan liikkumismuodon ja elinkeinoelämän tarvitsemaan infraan. Moottoriteillä tunnetusti sattuu vähiten kolareita, kun eri ajosuuntien kaistat erotetaan toisistaan. Jospa voimme lopettaa liikennepoliittisen ja ideologisen keskustelun tässä yhteydessä ja keskittyä olennaiseen. |
|
| 12.01.2014 01:09 | Ari-Pekka Lanne: | Sopii mulle, eiköhän ne tärkeimmät tulleetkin tuossa jo ilmaistua ja kirjattua muistiin. Ja myönnän toki myös, etten itsekään allekirjoita läheskään kaikkia Linkolan teesejä. | |
| 12.01.2014 06:50 | Kimmo T. Lumirae: | A-P:n tekstiä lukee mielellään, on sanottavaa ja kyky sanoa se. Hyvä, hyvä. Tampereen suuntahan ei suinkaan ole ainoa näistä moottoritie/rautatie-asetelmista: Rantarata peruskorjattiin isolla rahalla tulevaa sn 200 -pendoliikennettä varten ja viereen rakennettiin moottoritie. Lahteen rakennettiin sn 220 / sn 300 -oikorata - ja viereen moottoritie. Suomalainen liikennepolitiikka määrittelee VR:n aseman hieman kuin Alkonkin: tuottaa haluttua tuotetta (rautatiekuljetus tai -matka / alkoholi) monien saataville, mutta niin, että hinnoittelu rajoittaa yletöntä käyttöä (maantieliikenteen tarpeet / terveyshaitat) ja samalla saadaan valtiolle tuloja (valmisteverot ja myyntituotot / rautatieliikenteen voitollisuus). Se ei sisällä lainkaan tavoitetta siirtää kuljetuksia kiskoille. Mutta mainitsit kiintoisan väitteen, A-P: sen, että rautatie kantaisi kiistattomasti leijonanosan Tampereen suunnan liikennemääristä. Näinköhän? Linkolan linja on ymmärrettävä kokonaisuutena eikä siitä voi poimia vain luomuviljelyä ja kalastusta. Se tähtää siihen, että taudit, nälänhätä ja lapsikuolleisuus saavat rehottaa ja karsia ihmiskuntaa, kunnes jäljellä ovat vain Linkolaa seuraavat tosiviherpiiperöt, jotka pysyvät elossa luomuviljelyllä ja kalastuksella. Mitä tekemistä muuten, Oskari, demokratialla ja DDR:llä oli keskenään? Sanalla "demokratia":han korvattiin kommunistisessa liturgiassa sana "diktatuuri", samoin kuin sanalla "kansa" korvattiin sana "kommunistipuolue" ks. myös Orwell: 1984. Näin on helposti käännettävissä suomeksi mm. "Saksan demokraattinen tasavalta" ja "kansandemokratia" :o} |
|
| 12.01.2014 12:41 | Kimmo T. Lumirae: | [maantieliikenteen tarpeet = po. maantieliikennöitsijöiden ja heidän sidosryhmiensä tarpeet] | |
| 12.01.2014 13:24 | Petri Nummijoki: | Kyllä yhteiskunnallista keskustelua rikastuttaa suuresti, että löytyy Linkolan kaltaisia ajattelijoita, jotka esittävät 180 astetta valtavirrasta eroavia mielipiteitä. Vaikka ei samaa mieltä olisikaan niin se voi auttaa laajentamaan perspektiiviä, jolla asioita tarkastelee. Käsittääkseni Linkola on myös yksi eniten luontohavaintoja ylös kirjanneista tutkijoista Suomessa, joten ei hänen näkemyksiään vaikkapa metsien tilasta voi aivan olan kohautuksella ohittaa. | |
| 12.01.2014 13:40 | Petri Nummijoki: | Vanha valtatie 3 ei vetänyt Helsingin ja Tampereen välillä enää 80-luvun lopullakaan ruuhkissa edes välttävällä tavalla. Jos katsotaan, ettei Helsingin ja Tampereen väliä olisi saanut rakentaa moottoritieksi niin se tarkoittaa samalla, että Riihimäki-Tampere-akselin muukin kehitys olisi pitänyt pysäyttää johonkin 25 vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Voidaan tietysti olla montaa mieltä, olisiko se ollut hyvä vain huono asia. Esim. Linkolan mielestä sekin oli varmasti aivan liikaa. Mutta joka tapauksessa sen ajan väestöpohjalla ja liikennemäärillä junayhteydetkään eivät olisi Helsingin ja Tampereen välillä nykyistä tasoa. Toisin sanoen minä näen asian niin, että Helsingin ja Tampereen välillä erinomainen rata ja erinomainen moottoritie ovat tukeneet toisiaan ja yhdessä mahdollistaneet positiivisen kasvukierteen. |