26.12.2013 / Kauhava
26.12.2013 Missäs sitä ollaan oltu? Vastaus: Kauhavan asemalla odotellaan puolen tunnin päästä tapahtuvaa S 45:n ohiajoa. Kauhavan asema on asuttu, mutta aseman odotustila on onneksi käytössä. Lipunmyynti asemalla loppui lokakuussa 2008. Vasemmanpuoleinen ovi vie vessaan ja oikeanpuolimmainen junamiehen toimistoon.
Kommentit
| 11.01.2014 22:46 | Topi Pikkarainen: | Pännäinen? | |
| 11.01.2014 22:57 | Tommi Koskinen: | Enpä viitsi vastata. :D Tiedän kuitenkin missä ollaan mutta en viitsi pilata knoppia. | |
| 11.01.2014 23:04 | Olli Aalto: | Ei tämä Pännäisellekään oikein näytä. | |
| 11.01.2014 23:06 | Ville Hautamäki: | Oikeaa vastausta ei ole vielä tullut, mutta antaa arvailun jatkua. :) | |
| 11.01.2014 23:10 | Teemu Tuomisto: | Tiedän vastauksen myös, mutta komppaan Tommia ja annan muiden arvata... :D | |
| 11.01.2014 23:11 | : | Kauhava. | |
| 11.01.2014 23:39 | Ville Hautamäki: | Jeps. | |
| 12.01.2014 00:25 | Petri P. Pentikäinen: | Melkoinen sisustuksellinen sirkus vallitsee tässä joskus hillitymmältäkin näyttäneessä tilassa. | |
| 12.01.2014 07:03 | Kimmo Huhta: | Liekö maalattu 60-70-luvuilla? Joka tapauksessa jollekin taholle, jota en osaa yksilöidä, SUURI KIITOS siitä, että tämmöisellä lippuja myymättömällä paikalla vielä saa odottaa junaa tai siinä saapuvia lämmitetyssä, neljäseinäisessä, WC-fasilitoidussa tilassa! Poikkeuksellista luksusta, jonka arvaamaton arvo on noussut esiin, kun se on käynyt harvinaiseksi. | |
| 12.01.2014 17:07 | Jarmo Pyytövaara: | Erinomaisella osaamisella ja ammattitaidolla on pystytty yhdistämään vanhaa ja uutta, lopputulos on todella??? Tässä sitä silmä ja mieli oikein lepää. No. parempi tämä kuin ei mitään odotushuonetta. Kimmo, eikös pohjanmaanradalla pääse kaikkien asemien odotushuoneisiin joilla henkilöjunat pysähtyvät? |
|
| 24.12.2017 23:14 | Esa J. Rintamäki: | Joulukuussa 1979, ollessani matkalla Vilppulasta Ylihärmään matkustin Seinäjoelta lätällä Kauhavalle. Kysyin sitten junasuorittajalta, että mistähän Ylihärmään menevä bussi lähtisi? Muistan suorittajan virkalakissa olleen veturimiesten siipipyörälaatan vastapuntteineen (punainen päällinen kuului asiaan, ilman muuta). Seuraavan kerran kävin Kauhavalla kesäkuussa 1986, Helsingin Hanasaaren voimalaitoksen tulipaloa seuranneena päivänä (lauantaina) valitsemassa itselleni berninpaimenkoiran pentua yksityiseltä kasvattajalta Ruotsalan kylässä. Kasvattajalla oli hirmuisen ruosteinen Fiat 127, jonka takapenkin oli vallannut em. pennun emo. Pentu eli sitten 9,5-vuotiaaksi minun hoteissani. En unohda häntä koskaan... |