14.06.2006 / Helsinki Sörnäinen
14.06.2006 Kun Jorma R lisäsi tänne tämän http://vaunut.org/kuva/89522 mielenkiintoisen ja upean kuvan, niin ajattelin että täytyyhän sille saada arvoisensa kuvapari. Ja kun en omista lentokonetta tai helikopteria, niin turvauduin nettiin, ja pienellä hakemisella löysinkin Wikibediasta tämän kuvan. Luin tarkkaan läpi kaiken mitä Wikissä olevien kuvien käyttöehdoista on siellä mainittu, ja ymmärsin niin että kaikki sinne lisätyt kuvat ovat vailla minkäänlaista tekijänoikeussuojaa. Olenko oikeassa?, jos olen väärässä, niin tämä kuva pitää tietenkin poistaa. Kuva näyttää aivan ilmakuvalta, mutta se on minun mielestäni otettu Ns. Marjatan talon yläkerroksista http://tinyurl.com/p9s67q7 Karttapaikka http://tinyurl.com/qc9wjaw Piiput ovat noin 70 metrisiä ja kuva näyttää otetun samalta korkeudelta. Talo oli muuten aikoinaan Suomen suurin yksittäinen asuintalo, sodan jälkeen siellä asui tarinan mukaan parhaim(pahim)millaan! noin 2000 ihmistä. Tässä kuvassa onkin esillä melkein kaikki ne rakennelmat (sähkövoimala ja osa kaasutehtaasta) mitä on jäljellä Jorman lisäämässä kuvassa olevasta rakennuskannasta. Jäljellä on Sörkan vankila ja muutamia isompia 20 luvun loppupuolen kivitaloja.
Kommentit
| 17.01.2014 22:13 | Martin Hillebard: | Onko Helsingin kaasulaitos vielä käytössä? Tukholmassa on kyllä vaikkakin nykyään täysin tuonti(maa)kaasulla. | |
| 17.01.2014 23:23 | Topi Lajunen: | Wikipedian kuvissa on jokaisessa mainittu kuvan lisenssi, joka tässä tapauksessa on "Creative Commons Attribution 2.0 Generic", eli lyhyesti saa käyttää mihin tahansa - jopa kaupallisesti, kunhan mainitaan alkuperäinen tekijä, linkki alkuperäiseen kuvaan ja linkki lisenssiin. Linkit näyttäisivät puuttuvan. Alkuperäinen kuva on ilmeisesti ladattu flickr-kuvapalveluun, mutta sitä ei näytä löytyvän sieltä. Lisenssi: http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/deed.fi |
|
| 17.01.2014 23:28 | Heikki Kannosto: | Milloin Unioninkatu 45 valmistui? Sitäkin on mainittu Suomen suurimmaksi asuintaloksi ja pienoisrautatieharrastajat muistavat rannan puolella toimineen Pilailu-Puodin varsin monipuolisena kauppana. https://maps.google.fi/?q=Unioninkatu+45,+Helsinki,+00170 |
|
| 18.01.2014 00:33 | Jouni Halinen: | Vastaus Heikin pohdintaan: Meikä on tämä kommentoija nimeltä "Skiffari 40". http://www.albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=1014000&language= PAX, ja sillee. Ensimmäinen kommenttini kuvaan liittyy suoraan tähän avobemarityösuhdemiljoonaasunnonnorjanlapsilisä geissin (Ailio). Tämän kommentin olen kirjoittanut jo vuosia sitten. Tämä pähkäily "Marjatantalo/Unioninkatu 45" kulminoituu poikain uhoomiseen "mun isä on ko.....". Mutta "Marjatantalo" minkä kuutioissa häviää, niin asukasluvussa "voittaa (voitti)". Eli Unionikatu 45:sä asui parhaimmillaan enemmän ihmisiä (mm. 35 lääkäriä yhtäaikaa) kuin Naantalin kaupungissa, ja toisaalta "Marjatan talossa" asui parhaimpana aikoina noin 2000 ihmistä, ota tästä kisasta nyt sitten selvää. | |
| 18.01.2014 09:19 | Mika Koukkari: | Kannattaa lukea tuolta linkistä "Suvilahden vaiheita" -dokumentit. Paljon vanhoja kuvia yms. http://www.suvilahti.fi/tietoa/historiaa | |
| 18.01.2014 15:21 | Arto Hellman: | Ei ole Helsingissä kaasulaitosta enää. Kaasu, joka on maakaasua, tulee Helsingin jakeluverkkoon Gasumin paineenvähennysasemalta (..milta?) Nykyään Helsingissä on noin 30 000 kaasuliettä, joista 300 ravintoloissa. (Gasum) |
|
| 18.01.2014 22:05 | Jouni Halinen: | Talojen Vilhovuorenkatu 7-9/ Unioninkatu 45 kokovertailu. Asuntoja 200/136, tontin pinta-ala 2204/3187 neliötä, tilavuus 51388/66366 kuutiota, kerrosala 12459/18343 neliötä, asuinhuoneistoala 7673/10477 neliötä, eli Unioninkatu on kaikilla muilla mittareilla , paitsi asuntojen määrässä kookkaampi. Vilhovuorenkatu 200 asuntoa, keskikoko 40 neliötä. Unioninkatu 136 asuntoa, keskikoko 80 neliötä. Eli ahdasta on Vilhovuorenkadulla ollut kuin yhdessä asunnossa on keskimäärin asunut jossain vaiheessa (heti sodan jälkeen) noin 10 ihmistä. Nyt pitäisi tietää vain Naantalin kaupungin silloinen asukasaluku. Netistä poimittuna tietona, Naantalin asukasluku on ollut jossain vaiheessa viimevuosisadalla noin 2000 henkilöä. Tiedot Helsingin kaupungin paikkatietopalvelusta. On kuitenkin kumpikin rakennus ollut rakennusaikanansa massiivisia asuintaloja. Ja taitaa se Pilailupuotikin vieläkin sijaita vahoilla sijoillaan. Unioninkatu 45 rakennusvuodeksi on ilmoitettu 1924, mutta taloa rakennettiin useassa eri osassa, joten rakennusvuosi on viitteellinen, ja jossain vaiheessa kaupunki vaati että rakennuksen "läpi" on rakennettava katu yleiselle autoliikenteelle, se on siellä edelleenkin käytössä. | |
| 18.01.2014 22:37 | Heikki Kannosto: | Vuosien 1937 ja 1952 Sudenpentujen opp... ei kun Pikku Jättiläiset kertovat Naantalissa olleen 778 asukasta vuonna 1934 ja 1946 asukasta vuonna 1951. Voisi arvailla että Naantalissa oli halvempaa asua kuin Turussa joten sinne on kannattanut muuttaa kun töihin on päässyt nopeasti ja mukavasti junalla! Silloisen Helsingin maalaiskunnan Kaivokselassako oli se 1960-luvun puolivälissä syntynyt talo(ryhmä) jossa oli portaita Aasta ja Beestä alkaen aina Äähän asti? Mikä lienee ollut asuntojen lukumäärä? Mikähän on Käpylän "Käärmetalon" kokonaispinta-ala ja -tilavuus? | |
| 18.01.2014 23:36 | Jouni Halinen: | Heikki: mene tänne (on vähän hidas aukeamaan). http://ptp.hel.fi/ptpa/ vasemmalla valikosta ”valitse kartta” ruksaa opaskartta ”näytä kartalta” ruksaa kiinteistöt, kartalle ilmestyy sinisiä neliöitä (kiinteistöjä) ”raahaa” hiirellä haluamasi paikka ja napsauttamalla ao. neliötä saat ko. kiinteistön tiedot selville. | |
| 19.01.2014 15:47 | Jouni Halinen: | Vertailun vuoksi. Eduskuntatalon (sen vanhan osa joka valmistui 1930) tilavuus on 195000 kuutiota ja kerrosala 28957 neliötä. Meikäläisen isoisä Gunnar H oli ko. työmaan viimeistelykivenhakkaaja, eli naputti taloon sen ”röpelö” pintaa. Hän kävi myös Kalvolassa valitsemassa niitä "kivenlohkareita" jotka junalla eduskuntatalolle kuljetettiin, siellä oli varmaan oma sivuraiteenssa louhokselle?. Kyselin muutama vuosi sitten paikallisesta kivifirmasta samasta kivestä (Kalvolan graniitti) tehtyjä keittiön työtasoja, kaveri vähän ihmeissään kyseli "miksi juuri siitä kivestä, kyllähän sitä tuolta vanhasta louhoksesta lyötyy", kun siten kuuli nimeni, ja Gunnarin taustasta, oli hetken hiljaa ja kysyi oliko hän sinun isoisäsi, kuultuaan (noin 45 kaveri) että oli, niin totesi että kyllä vanhat kivimiehet ovat hänellekkin Gunnarista kertoneet, ja aikaa oli sentään kulunut yli 80 vuotta. Mulla on hänen tekemänsä graniittiset portinpylväät samalla pinnalla. | |
| 19.01.2014 19:02 | Jouni Halinen: | Vielä yksi ihmisiän "aikajana". Vaimoni Elina on syntynyt 1956, Kysymys kuuluu koska hänen isoisänsä (isän puolelta) on syntynyt?, jos mainitsen että 1800 luvulla, se on vielä loogista. Mutta jos sanon syntymävuodeksi 1853 (siis 9 vuotta ennen Helsinki-Hämeenlinna radan avaamista) niin minua pidetään pa....puhujana. Juttu on kyllä tosi. Elinan isä Yrjö oli syntynyt 1903 (oli Elinan syntyessä siis 53 vuotias), hänen isänsä Elias Kankaanpää oli siis syntynyt 1853, jolloin hän oli Yrjön syntyessä 50 vuotias (Lähde: hautakivi Malmilla) Hän oli syntynyt siis 160 vuotta sitten (50+53+57) Kauhavalla (siellä "40" % väestöstä kantaa nimeä Kankaanpää), muuttanut kylläkin myöhemmin Helsinkiin. Suvussa kulkee tarina että hän olisi nostanut Isontalon Antin porstuasta pihalle. Hänhän oli Ns: puukkojunkkareita, Eliaksesta en tiedä, voi olla ollut vaikka häiden "järkkärinä". Nämähän olivat nuorehkoja miehiä jotka jurripäissään riehuivat, ”häissä ja hautajaisissa” ja jotka olivat useimmiten (varsinkin nokkamiehet) isojen talojen poikia, jotka sen ajan tavan mukaan joutuivat lähtemään kotitalosta ”tyhjin käsin”, vanhin poika kun peri kaiken, mukana oli myös nuoria miehiä kaikista yhteiskuntaluokista, ”Junkkarius” oli voimakkainta Kauhavan seudulla ja jatkui 1880 luvulle asti. Asiahan voisi selvitä sen ajan käräjäkirjoista, jos on ollut kyseessä isompikin rähinä. Yksin kuolemaan johtaneita henkirikoksia sattui 10 kertainen määrä nykyaikaan verrattuna. Homma alkoi kuivumaan kasaan, kun alkoi muuttovirta (nimenomaan Pohjanmaalta) osin rapakon taakse, ja myös kaupunkiseuduille, ja rautatieyhteydet (koska Pohjamaalle?) vain lisäsivät vauhtia (esim. Elias Helsinkiin) , uskonnollisuus alkoi alueella voimistua, perustettiin nuorisoseuroja ja raittiusyhdistyksiä ja kouluolojakin saatiin parannettua. Mutta tämä on siis suvussa liikkuva tarina, Tarinan "polku" (ei mikään kummin kaiman…) on tosin lyhyt. Elias>>Yrjö>>Elina. Minä en Yrjöä koskaan tavannut, hän kuoli vuonna 1978. Asiasta kiinnostuneille lisää Wikissä http://fi.wikipedia.org/wiki/Puukkojunkkarit. Nykyjään voisi sanoa että keskuudessamme liikkuu ns. ”nettijunkkareita” Joka ilmiö aina välillä täälläkin päätään nostaa (löytyy ihan 10 vuotiaista reilusti aikuisiin junkkareihin). Mutta on meno täällä kuitenkin aika siistiä moniin muihin keskustelupalstoihin verrattuna. Mitä nyt jaksetaan viikkotolkulla jauhaa tuubaa mokomistakin ”turvatarroista”, on oikein oma keskusteluosio havaituista tarranpaloista, milloin missäkin päin Suomea.. Voin järjestää halukkaille exkursion yhteen ko. materiaalin maahantuojalle, siellä on nähtävillä mainittuja ”tarroja” sadoissa, jos ei tuhansissa eri väreissä ja laaduissa, voi saada varmaan omaa silmää miellyttävän tarranpalan mukaankin omaan autoon tai mopoon liimattavaksi. Pitäisi varmaan lisätä tunnisteisiin tunniste "tarranpala". Mutta keskustelu jatkukoon. |