19.12.1975 Statens Järnvägarin junalautta ms Trelleborg lähdössä viimeistä kertaa kohti Tukholmaa. SJ:n Naantaliin sijoitettu Z65-vaihtoveturi nro 559 on Naantalin sillakerampilla matkalla takaisin vanhaan kotimaahansa, ja sekunnin kuluttua se onkin jo täysin kotimaansa "kamaralla", kuten laivoilla on tapana olla. Junalauttaliikenne loppui seuraavana "päivänä", sillä ms Trelleborg lähti satamasta vasta vuorokauden vaihduttua eli klo 0.05. Trelleborg valmistui Tanskassa 1958 Ruotsin-DDR:n -reitille Trelleborg-Saßnitz, siinä on neljä raidetta, 400 m. Matkustajapaikkoja on 1154. Myöhemmin laivan kotimaina ovat olleet Kreikka, Kypros, Dubai, ja viimeinen kotisatamapaikka on ollut Ulan Bator Mongoliassa. Lisää tietoa tästäkin junalautasta voi lukea Nummelinin "Junalautat" -kirjasta, Kustantaja-Laaksonen.
21.01.2014 00:04 | Jouni Hytönen: | Kotisatama Ulan Bator? :D Mitähän kikkailua tuokin on? Mongolia kuuluu samaan merimahtien joukkoon kuin Sveitsi. | |
21.01.2014 08:14 | [Tunnus poistettu]: | Sveitsistä sentään on laivoilla (no, aika pienillä, mutta kuitenkin) kuljettava reitti avomerelle. Onko Mongoliasta? Sveitsillä on myös ihan oikea kauppalaivasto, jonka laivat eivät mahdu Rhein-jokea kulkemaan. Miksei Mongoliallakin voisi olla? Tosin, toisin kun Sveitsi, Mongolia on selvä mukavuuslippumaa, katso http://www.nytimes.com/2004/07/02/business/landlocked-mongolia-s-seafaring-tradition.html?pagewanted=all&src=pm | |
21.01.2014 10:15 | Eljas Pölhö: | Mongoliassa on kolme laivaväylää ja yhden laivan 7 hengen laivasto. Laivaväylät ovat a) Hövsgöl järvellä (siella on myös laivasto), mutta se ei ole yhteydessä jokireitteihin (laskee tosin Selengan kautta Baikaliin). b) Selenga joki, Baikal-järveltä Mongoliaan kansallissankari Damdiny Süchbaatarin mukaan nimettyyn kaupunkiin (Süchbaatar) saakka. Siellä joki haaraantuu, ja jonkin matkaa c) Orhon joki on myös purjehduskelpoinen. Laivaliikenne on jokseenkin olematonta ja sekä järvi että joet ovat talvella jäässä. Mongolialaisilla nimillä on lukuisa joukko kirjoitusasuja, useimmille kielille omansa. Näitä muotoja muistaakseni käytettiin maantieteen luennoilla 40 v sitten, mutta netti varmaan löytää ne helpommin jossain muussa kirjoitusasussa. |