21.03.1969 / Hamina (vanha)
21.03.1969 RUK-kurssi 129 on päättynyt. Raiteella 1 juna Kouvolaan lähdössä. Siellä vaunut liitettiin eri suuntiin meneviin pikajuniin.
Kommentit
| 25.01.2014 19:38 | Tapio Muurinen: | No jopas jotakin! Ollaan oltu samassa junassa, ja vieläpä samassa komppaniassa reilut kolme kuukautta. Me matkustimme Kouvolaan (KarPr) tuossa ensimmäisessä vaunussa, johon junamatkamme päättyi, sinä taisit jatkaa Mikkeliin. Otin itsekin muutamia lähtökuvia Haminan päässä. Tämä on suorastaan loistava! - parempi kuin minulla. Kouvolasta yksi kuva http://vaunut.org/kuvat/?u=832&paik=Kouvola&tag0=0%7CTr1%7C1033 | |
| 26.01.2014 08:26 | Esko Maasalo: | Mikähän kurssi mahtoi olla viimeinen joka kotiutettiin junalla Haminasta? Itse jouduin paljon myöhemmin istumaan Onni Vilkkaan vinttikoiralinja-autokujetuksessa Länsi-Suomen suuntaan, junakujetuksia kun ei enää valitettavasti ollut. Joku kantahenkilökuntaan kuuluva oli silloinkin vartijan ominaisuudessa bussissakin mukana. | |
| 26.01.2014 13:28 | Tapio Muurinen: | S. K. Salo kirjoittaa kuvan kera Resiinassa 4/1999, että viimeinen kurssi, joka poistui höyryvedolla (Hr1 1020)Haminasta oli 143 (ei 173 kuten kuvatekstissä), ja päiväys 22.11.1973. Seuraava kurssi 144 tuotiin vielä junalla Hr13:n perässä 21.3.1974, mutta palautettiinko se jo "Vinttikoirilla"? Eli tuo 21.3.1974 olisi ollut viimeinen (vain meno). Saisiko tuohon mistään vahvistusta? - Olen ajatellut kirjoittaa Resiinaan pikku jutun näistä RUK:n kurssijunista. Jokunen vuosi sitten kävin RUK-museossa selaamassa kuva-arkiston läpi. Sieltä tallentui muutamia mielenkiintoisia kuvia. | |
| 26.01.2014 14:53 | Reino Kalliomäki: | Mikkeliin menin (SavPr) ja sieltä pian Kelkkamäkeen (Lievestuore). Kysyttiin vapaaehtoisia varikon vartio-osastoon ja hiljaisuus oli huikea. Hymyilytti hieman kun muistin ruotsinkielisen termin : "niin hiljaista että voi kuulla enkelin lentävän". Kapteeni totesi ensimmäisen vapaaehtoisen löytyneen... Parina vuonna kävin vielä kuvaamassa näitä junia | |
| 26.01.2014 16:52 | Esko Maasalo: | Ajankohdat ovat hyvinkin noin koska menin valitettavasti bussikyydillä Haminaan syksyllä 1974, ja asunto oli järjestetty päärakennuksen ensimmäisestä kerroksesta pääoven oikealta puolelta. | |
| 03.02.2014 13:15 | Eljas Pölhö: | 27.11.1969 junasta Tapio Keränen lähetti minulle aikoinaan kulkuaikatietoja, kun tiesi minun keräävän niitä: Tr1 1084 + 13 Ei Hamina lähtö klo 17:02, Salmenkylä 17:08, Metsäkylä 17:19.30, Inkeroinen 17:34-17:36, Myllymäki 17:48.10-17:54.40, Kouvola pääopastin 18:16.40 (pysähdys 75 s), Kouvola 18:21 |
|
| 03.02.2014 19:16 | Tapio Muurinen: | Nelisen vuotta myöhemmin viimeisen höyryllä vedetyn kurssijunan numero oli H 253 (Salo). Mahdollisesti tällä junalla oli sama numero. Tämä ajettiin Hillosta klo 17:03 lähtevän T 7514 sijaan, jonka tuloaika Kw oli 18:40, vaikka normaalisti se ei pysähdellyt. Ajoaika Kouvolaan oli T-junalla siis hitaampi kuin kurssijunalla. Tavarajunat sukkuloivat päivisin Haminan henkilöliikenteen ehdoilla. Ensin olisi otettu Lättähattu H 759 Kouvolasta sisään klo 16:49, jonka jälkeen puhelimet alkoivat piristä, että paana on vapaa. Nyt tässä sitä ei enää ollut kulussa edellisestä syksystä alkaen, sillä Haminan henkilöliikenne oli päätetty lopettaa, ja kaksi päivittäistä junaparia Kouvolasta ajettiin Dm4-kalustolla. Aikatauluja ei vielä ollut muutettu. - Hataran muistini mukaan kuvan junamme ajoi pysähtymättä Kouvolaan, vai oliko Inkeroisissa lyhyt pyssäys (Reino saattaa muistaa paremmin). Tämä kuva on otettu ehkä hetkeä ennen lähtöä. Ketään ei näy enää palloilevan ulkona. Otin omat kuvani ennen junaan nousemista. Iso "jenkki"kassini näkyisi tavaramakasiinin laiturilla. Makasiinin räystään ja Riston luppakorvan välistä kohoaa kouluni juhla- ja liikuntasalisiiven 3. krs. ja katto. |
|
| 09.02.2014 14:38 | Juha Puusaari: | Eljas tarkoitatkohan Inkeroisten jälkeen Myllykoski olis aika vauhtia kulkenu jos Myllymäellä olis käyny! Tapio: KarPR vielä silloin Kouvolassa? |
|
| 09.02.2014 15:34 | Eljas Pölhö: | Juha: Kiitos! Taisit olla ensimmäinen, joka luki tekstini. Tulipa minulle nolo moka, joka ei taatusti ollut Tapsan aikoinaan minulle toimittamassa paperissa. | |
| 09.02.2014 18:42 | Tapio Muurinen: | Eljas: Kyllä luettiin tarkoin ja huomattiinkin, mutta tuollainen pieni itsestään selvä lapsus sallittakoon meidän ikäisille. Ja olithan sen kirjoittanut aikaisemmin oikein tuolla ensimmäisen kommenttini linkin alla. Juha: Kouvolassa oli tuolloin vielä RAUK, EK (ja oliko jotain muutakin?). Vekaranjärvi kasvoi vauhdilla koko ajan. Olimme Vekaranjärven ensimmäiset alokkaat (kesäkuu -68). Siispä sinne Kouvolasta matka jatkui bussikuljetuksella. |
|
| 09.02.2014 22:59 | Tapio Muurinen: | Pakko kertoa: Eilen juttelin erään koiranulkoiluttajan kanssa. Hänen kurssinsa oli nro 95, eli 11 vuotta aikaisempi (maaliskuu 1958). Kun illalla myöhään päästiin yksikköön, niin eipä jäätykään makoilemaan, vaan välittömästi alettiin pakata uusia varusteita. Varhain seuraavana aamuna lähti juna Rovajärven tykistöleirille. Se junamatka kesti kolmatta vuorokautta. Tykkimiehet matkustivat Gb:ssä, mutta herrat kokelaat saivat sentään kyydin "kovassa" Ei:ssä. | |
| 10.02.2014 14:29 | Juha Puusaari: | Just, just itekkin olin KarPRssä (+ mun enokin) 3/81 oli saapumiserä. Mahdatkohan ollu tavannu mun enoa Toivo Puusaarta silloin? | |
| 06.12.2014 18:16 | Jukka Varonen: | Kappas vaan. Junassa olin minäkin. Kouvolassa oli aika pitkä tauko, vaunumme liitettiin Kontiomäen junaan (Kajaani). Kävimme elokuvissa, Miehuuskoe. Samaan aikaan levisi tieto, että Pihtiputaalla oli ammuttu kahdeksan surmanlaukausta. | |
| 16.05.2019 22:25 | Jukka Viitala: | Tapsan kommenttiin 1974 vimpasta junasta voin todeta, että sen paluukuormana Kouvolaan matkusti Järjestelymestari Viitalan perhe ja konduktööri, meillä 8 ja 5-vuotiailla kakaroilla oli kerrankin temmellyskenttänä kokonainen juna ilman paheksuvia mummoja... päästiin sitten ihan perille saakka, mahtoi siinä olla kuolevaisilla ihmettelemistä, että mitä porukkaa oltiin, kun kokonainen juna kävi pudottamassa meidät ja peruutti heti pois. | |
| 13.12.2023 12:21 | Petri Nummijoki: | Käytettiinkö näissä junissa tarkoituksella höyryveturia, jos vielä marraskuussa 1973 on höyryveturilla ajettu vai oliko vielä noin myöhään kuljettajia, joilta puuttui dieselveturipätevyys ja oli miehistökiertojen kannalta helpompaa valita satunnaiseen lisäjunaan höyryveturi? Muutamaa vuotta aikaisemmin asian voisi vielä selittää Hr13-vetureista puuttuvalla matkustajavaunujen höyrylämmitysmahdollisuudella mutta 1973 oli kai höyrylämmityksestä jo luovuttu ratapihojen ja varikoiden seisontalämmitystä lukuun ottamatta. | |
| 13.12.2023 21:37 | Jorma Toivonen: | RUK:n junia vedettiin ihan loppuaikoina yleensä dieseleillä. Tuohon (kurssi 143) aikaan saattoi kyllä pienellä toivomisella vaikuttaa asiaan, varsinkin kun alkoi olla viitteitä junakuljetuksien loppumisesta. Tietenkään ei pitänyt liian ylhäältä pyydellä. SKS |
|
| 15.12.2023 08:14 | Antero Airola: | Ainakin kurssin 141 meno- ja paluujunat vedettiin dieselillä (joulukuu 1972, maaliskuu 1973) | |
| 15.12.2023 11:46 | Petri Nummijoki: | Kiitos molemmista kommenteista. Ilmeisesti siis matkustajavaunujen höyrylämmitys tai dieselveturipula voi selittää höyryveturikäytön jonnekin noin 1970-1972 asti mutta aivan viimeiset ovat olleet harrastajien toivomuksia. |