16.08.2004 / Kytömaa, Kytömaa (uusi)
16.08.2004 Lahden oikoradan erkanemiskohta Kytömaalla. Päärata kulkee kuvan keskeltä pienestä aukosta. Miksi silta on kuitenkin tehtävä näin pitkäksi?
Kommentit
| 17.08.2004 08:20 | Pasi Kokkonen: | Kaltevuuden takia? Suurin sallittu mäki tuohon sillalle tultaessa/siitä laskeuduttaessa on 12,5 promillea. | |
| 17.08.2004 08:25 | Tomi Anttila: | Koska tuohon tulee SN160 vaihteet eli poikkeavalle raiteelle voidaan ajaa 160 km/h. Kun käännytään sillalle tuollaisella nopeudella niin siinä on syytä olla pitkä silta. | |
| 17.08.2004 13:01 | Pasi Hölttä: | Joskus joku ehdotti, että sillan sijaan tehtäisiin betonikaukalo, jossa raide menisi sitten pääradan ali. Kaukalo olisi kuitenkin pitänyt sekä paaluttaa peruskallioon asti, ettei se uppoaisi paikalla olevaan suohon, sekä ankkuroida sinne kallioon, ettei kaukalo pullahtaisi suosta ylös, joten jäipä tekemättä... | |
| 19.08.2004 18:04 | Arto Papunen: | Miksi tuohon edes piti rakentaa silta, eikö tuohon pääradalle voinut sillan kohdille rakentaa sn160 vaihteen ja siitä sitten Lahteen päin? | |
| 19.08.2004 18:14 | Olli Keski-Rahkonen: | Kun kaksi kaksiraiteista rataa erkanee toisistaan on tämä siltaratkaisu kyllä kaikkein käytännöllisin. Sn160-vaihteita oltaisiin tarvittu ainakin 4 kappaletta sen lisäksi että Keravalta ei voisi lähteä yhtä aikaa junia sekä Tampereelle että Lahteen. Näin vilkkailla radoilla silta mahdollistaa sen että molempia ratoja voidaan liikennöidä helposti toisiaan häiritsemättä. | |
| 20.08.2004 09:08 | Jouni Hytönen: | Joo, siitäpä vasta mukava pullonkaula olisikin tullut, kun tuohon ei olisi rakennettu siltaa. :) | |
| 14.12.2005 15:17 | Tomi Lapinlampi: | Mitenkäs nyt kun RHK:n uusi "Verkkoselotus 2007" ei lainkaan tunne Sn160-vaihteita (Liite 6)? Poikkeus vahvistaa verkkoselostuksen? ;) Maalaisjärjellä ja silmällä katsoen sieltä näyttää kyllä puuttuvan muutakin, esimerkiksi se uusi Pendoliinojen pikataival Mikkelin eteläpuolelta... | |
| 14.12.2005 19:26 | Arto Papunen: | Ja Niinisalo-Kihniön uutta nopeusrajoitusta ei ole. | |
| 17.07.2011 11:31 | Pekka Siiskonen: | Palaan vielä vanhaan kuvaan: Ihmettelen siis kuvatekstissä sitä että miksi siltaosuudeksi ei riitä se yksi aukko josta rata kuvassa menee ja loppua ei ole tehty (pääradan puolelta tukimurilla varustetulla) penkereellä? Onko pidempi silta halvempi kuin penger? | |
| 17.07.2011 13:36 | Miika Hämynen: | Voisin kuvitella että silta on tehty "kerralla kunnolla" ja ollaan ennakoitu pääradan mahdollista neliraiteistamista. Kerrankin joku on miettinyt tulevaisuutta. Ja onkos tätä siltaa suunniteltu 300 km/h nopeudelle kun muuten oikoradan profiili sen sallisi? | |
| 17.07.2011 16:17 | Niila Heikkilä: | Pääradan kapasiteetin nostotarve Riihimäelle asti on ollut jo vuosia tiedossa. Maaperän laadusta riippuen pitkän sillan rakentaminen voi tietyissä tapauksissa tulla halvemmaksi kuin maapenkereen. Jos kantavaa pohjaa ei löydy tai se on syvällä, sillan paaluttaminen saattaa olla kokonaisvaltaisesti kannattavampaa kuin rakentaa pitkä penger kokonaan paalulaatalle. Myös maisemalliset seikat määräävät, korkealla penkereellä on yleensä huomattavasti suurempi estevaikutus. Näitä maasiltojahan on rataverkolla useita. Esimerkiksi Markkulan maasilta Korpilahdella olisi aika karmea maisemallinen este ja suunnaton maanajotyömaa jos se olisi tehty penkereenä. Yksi tapaus jossa maatuki on korvattu jälkikäteen sillalla löytyy Sääksjärveltä. Tasoristeyksen korvanneen ylikulun maatuki painui jatkuvasti pehmeän maaperän takia. Lopulta se purettiin kokonaan ja tilalle rakennettiin pehmeän maastonkohdan ylittänyt ramppisilta joka johtaa varsinaiselle ylikululle. |