02.02.2014 / Välillä Pohjankuru–Karjaa

02.02.2014 Edo edellä kulkevan IC2 960 poistuu juuri Bäljensin tunnelista ja saa kunnian olla päivän toinen kameran eteen eksynyt Edo

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Teemu Peltonen
Lisätty: 02.02.2014 20:38
Junatyyppi
IC2: 960
Muu tunniste
Rautatieinfra: Tunneli
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

02.02.2014 22:33 Jouni Hytönen: Joskus muistan tämän tunnelin esiintyneen dokumenteissa myös nimellä Bäljars. Kumpikohan on oikein?
02.02.2014 22:41 Jouni Hytönen: Rataverkon kuvauksessa 1.1.2011 nimi on vielä Bäljars, 1.7.2011 se on muuttunut muotoon Bäljens.
03.02.2014 14:23 Jimi Lappalainen: Ks. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut​/pdf4/rhk_rantaradan_ratatunneleiden_ver​housmateriaalivaihtoehtojen_selvitystyo.​pdf Sivulla 6 on kartta tunneleista, ja Bäljens on yksi. Itsekin olen tämän aina tuntenut Bäljensina.
03.02.2014 15:26 Teemu Peltonen: Itse varastin nimen tunnelin suulla olleesta kyltistä.
03.02.2014 15:50 Jimi Lappalainen: Paljonkos siinä kyltissä sanotaan pituudeksi?
03.02.2014 18:42 Teemu Peltonen: 95m
03.02.2014 19:27 Ari Palin: Timo Louhikarin kirja "Matkaopas rautateille" vuodelta 1994 kertoo sivulla 109 tämän olevan Bäljarsin tunneli, ainakin silloin. Kyseisestä kirjasta olen tämän oppinut tuntemaan nimenomaan Bäljarsin tunnelina. Bäljens-nimeen muistelen törmänneeni jossain vasta jokin aika sitten. Kirjan mukaan tunneli alkaa kilometriltä 88,9, on pituudeltaan 295 m ja valmistui vuonna 1991.
03.02.2014 19:33 Juhani Pirttilahti: Joo itse muistan myös Bäljars nimen. Se on näköjään sitten vaihtunut.
03.02.2014 20:11 Jouni Hytönen: Täytyypä vähän selvitellä.
08.02.2014 19:14 Jimi Lappalainen: Myös Rautatieden verkkoselostus 2015 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut​/pdf8/lv_2013-02_rautateiden_verkkoselos​tus_2015_web.pdf ) kertoo tunnelin nimen olevan Bäljens, ja pituudeksi 298 metriä. Löytyy liitteestä 11.
25.01.2015 14:14 Mikko Nyman: Tästä kuvasta tuli mieleen se, että Rantaradalla on edelleenkin pätkiä, joiden sn moottorijunilla on 200 km/h. Miksi vain moottorijunilla? Ratageometrian luulisi sallivan 200 km/h nopeuden myös veturijunille, mikäli tunnelirajoitukset jätetään tästä pois. Kääntäen niin, että onko Rantaradan paikoittaista sn:ää järkevää pitää (ja sitä kautta kunnossapitotasoa) 200 km/h:ssa, kun kerran Pendolinot eivät sträckalla enää aikataulunmukaisessa liikenteessä kulje?
25.01.2015 14:54 Juhani Pirttilahti: Rantaradan geometria ei salli veturijunille nopeutta 200 km/h. Kyseisen nopeuden käyttö on mahdollista vain kallistuvakorisella junalla, jossa kallistus on toiminnassa. Siellä ei käytännössä voi lainkaan nostaa veturijunien nopeutta yli 160 km/h.
25.01.2015 15:20 Mikko Nyman: Tämon selkee ja kiitokset Pirttikselle nopeasta (< 200 km/h) vastauksesta. Mutta miksi Rantarataa sitten pidetään edelleenkin 200 km/h -valmiudessa?
25.01.2015 15:20 Topi Lajunen: Kallistuisin(!) osittain sille kannalle, että Sm3:n maltillinen akselipaino on ainakin osatekijä sallimassa suurempaa sn:ää myös suorilla. Rataverkon kuvauksessa on listattu rataosien suurimmat sallitut nopeudet eri kalustolle - vastaavia rataosia on muitakin.
25.01.2015 15:42 Juhani Pirttilahti: Kyllä olen kuullut jotain sen suuntaista. Pendolino on merkittävästi kaksikerroksista veturijunaa kevyempi kulkine.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!