06.02.2014 / Helsinki asema

06.02.2014 RZD:n kaukojunayhtiön FPK:n (Federalnaja Passazhirskaja Kompania) Tverin vaunutehtaassa joulukuussa 2012 valmistuneen WLABmz-makuuvaunun ensikäynti Suomessa. Tolstoin vaunusto(ssa) saattaa pian olla tällaista RIC-vaunuja. Vaunun koko FPK:n kylkinumero on 628578-90024-1 ja RZD:n perinteinen 017 02414.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Helsinki asema (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Jorma Rauhala
Lisätty: 06.02.2014 20:13

Junatyyppi
P: 32

Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Talvi

Venäläiset
WLABmz: 01702414, 62 85 7890 024

06.02.2014 20:19	Riku Outinen:	Mielenkiintoinen vaunu! En ole näistä asioista niin perillä, mutta oliko puhetta että Tolstoin vaunustoon saattaisi tulla kaksikerrosvaunuja jossain vaiheeessa?
06.02.2014 21:10	Tuomo Pietilä:	Mahtaakohan näistä löytyä edelleen kattila vai lämpiääkö ainoastaan sähköllä...
06.02.2014 21:12	Olli Aalto:	1500V tuossa on kytketty, muttei se vielä kerro mitään kattilasta..
06.02.2014 22:19	Kari Kuusela:	Mahtuuko vaunu Keski-Eurooppalaiseen ATU:n? Ainakin se näyttää kapeammalta ja matalammalta kuin seuraava vaunu..?
06.02.2014 22:57	Jorma Rauhala:	Kyllähän "sveitsiläisen" vaunun pitääkin olla hieman kapoisampi :) Huomatkaa 5 valaistua askelmaa ovilla, joita on vain yksi vaunun kummallakin puolella peilikuvanomaisesti.
07.02.2014 00:06	Niila Heikkilä:	Suomalaisen veturin syöttämä 1500V ei anna täyttä lämmitystehoa venäläisessä vaunukalustossa, joten luultavasti ainakin kovemmilla pakkasilla lisälämpöä pitää Suomen reissulla ottaa lämmityskattiloista.
07.02.2014 00:42	Roland Sivonen:	Muistuttaa kyllä ÖBB:n päivävaunuja.
07.02.2014 10:22	Rainer Silfverberg:	Taitaa olla eka kerta yli 15 vuoteen kun RIC-profiilin venäläinen vaunu käy Suomessa. Monenko henkilön hyttejä siinä on, eli onko se 2 hengen ykkös vai 4 hengen kakkosluokan vaunu? Onko RZD:n vaunukierrossa nyt jotain poikkeavaa Sotsin talviolympialaisten takia vai alkavatko nämä vaunut käydä vakituisesti Suomessa?
07.02.2014 11:20	Carl Henning:	Esim. Moskova-Zürich -välillä ei DB:n mukaan pääse ihan vaihtamatta. Onko tässä menossa joku tulevaisuuden viritys?
07.02.2014 11:21	Jouni Hytönen:	Vaunun numero 02414 viittaisi 1. luokkaan. Tosin tuolta pilkistää myös paikkaluku 32.
07.02.2014 11:28	Heikki Kannosto:	Kahdeksan osastoa ja 32 paikkaa. Kulkeekohan vaunu kierrejousiensa varassa yhtä pehmeän keinuvasti kuin 1960-lukulainen SJ:n makuuvaunu vuonna 1985? Sellaisilla teleillä Sm1 olisi Savion pitkän vaihteen jälkeen luultavasti keinunut Keravalle asti.
07.02.2014 11:32	Rainer Silfverberg:	Paikkaluku 32 tarkoittaa näköjään että hyttiä kohden on 3 vuodetta (kuten perinteisissä eurooppalaisissa makuuvaunuissa aina on) mutta kysymys on mihin luokkaan VR myy paikat tähän vaunuun . Suomen ja Venäjän välisen liikenteen lippuvaraussysteemi ei tunne 3 hengen hyttejä vaan paikat myydään luultavasti vain 2 hengen hytteihin jolloin vaadittaisiin 1. luokan lippu. Tai sitten ei myydä ollenkaan ulkopuolisille, voipi olla että kyseessä on jonkun seuruen tilaama vaunu? Moskovasta taitaa mennä Baseliin kerran viikossa tms juna, toinen mahdollisuus on Moskova-Nizza mutta en ole varma ajaako se Sveitsin kautta ollenkaan.
07.02.2014 13:30	Eljas Pölhö:	32 jaettuna kahdeksalla on neljä ja 32 ei mene tasan kolmella. Vanhanaikaisella matikalla laskettuna. Vieläkö nykyään voi ostaa paikkoja neljän hengen hytteihin Suomen ja Venäjän yhdysliikenteessä? EDIT: Tai meneehän tuo tasan myös 4 kuudenhengen ja 4 kahdenhengen osastoa. Miten se ---AB-- tässä sitten tulkitaan, erilaisia hyttejä vai eritavoin myytyjä hyttejä?
07.02.2014 14:40	Jouni Hytönen:	Neljän hengen hyttejä sisältävä 36-paikkainen 2. luokan vaunu on yleisin vaunutyyppi Tolstoin rungossa. Eli siis yhdeksän neljän hengen hyttiä.
07.02.2014 15:18	Rainer Silfverberg:	VR:n CEMt ssä on 32 paikkaa jos en muista väärin, 10 kpl 3 hengen hyttiä ja yksi 2 hengen vähän ahtaampi päädyssä. Tässä on luultavasti sama määrä jos kerran paikkaluku on 32 ja ulkomitat samat ja ovi kummassakin päässä. Kansainvälinen littera WLABm tarkoittaa 1. ja 2. luokan "perinteistä" makuuvaunua josssa samassa hytissä voi olla päällekkäin 1- 3 vuodetta riippuen minkä verran punkkia on varannut.
07.02.2014 15:34	Juhani Pirttilahti:	Se päädyn 2 hengen hytti on mun mielestä kuitenkin isompi, eikä ahtaampi.. :)
07.02.2014 15:51	Eljas Pölhö:	Siis onko tässä kuitenkin 11 osastoa eikä 8. Siemens rakensi Itävallassa 2012 FPK:lle WLABmz-vaunuja, joissa oli 8 kpl 4-hengen osastoja. Vaunu esiteltiin InnoTrans messuilla Berliinissä syyskuussa 2012.
07.02.2014 17:05	Johannes Erra:	Venäläisten makuuvaunujen liikenne Sveitsiin lakkautettiin joulukuussa 2013. Viimeinen yhteys oli välillä Moskova-Basel. Entisten kommunistimaiden ulkopuolelle RZD:n makuujunia kulkee Euroopassa nykyisin enää Helsinkiin, Pariisiin, Nizzaan ja Wieniin. Pariisin juna kulkee Varsovan, Berliinin ja Frankfurtin kautta, Nizzan juna Varsovan, Wienin, Innsbruckin ja Milanon kautta. Saksa, Itävalta ja Italia ovat siis kaikki palvelun piirissä, Sveitsi ei. Joulukuun lakkautusten jälkeen UIC-profiilisia vaunuja saattaa hyvin olla RZD:llä ylimäärin, Basel-juna ei ollut ainoa lakkautettu. Kenties Tolstoi hyötyy tästä?
07.02.2014 17:06	Heikki Kannosto:	Yhdestoista hytti on siinä tapauksessa ikkunaton joten veikkaan kahdeksaa nelipaikkaista - kuvassa näkyvä eteisen seinä kertoo että tämä on hyttien eikä käytävän puoli. Meikäläinen CEmt on tykkänään eri juttu: 35-paikkainen vaunu jossa on yksitoista kolmen hengen hyttiä ja keittokomeron paikalle sisustettu kaksipaikkainen. Siinä on myös kaksi ovea kummallakin puolella kun taas tässä on vain yksi.
07.02.2014 17:28	Heikki Kannosto:	Itse asiassa WLAB on ihan vain makuuvaunu johon myydään ensi ja toisen luokan paikkoja - osastojako voi olla mikä milloinkin kuten kuvista näkyy: https://www.google.fi/search?q=WLABm&cli​ent=firefox-a&hs=hxo&rls=org.mozilla:fi:​official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X​&ei=_fr0UrH_NOvjywOLi4LoDQ&ved=0CCsQsAQ&​biw=1024&bih=596 Lisäkirjain m on ilmeisesti länsisaksalaista perua ja taitaa liittyä jollain mystisellä tavalla ylikulkusiltojen suojuksiin ja pituuteen.
07.02.2014 22:41	Kari Kuusela:	Venäläisten vaunujen telit arvatenkin vaihdetaan jossain Puolan rajalla. Vaihdetaanko samalla myös (päätyvaunuihin?) ruuvikytkimet vai kulkeeko vaunuissa mukana Suomessakin käytetty "ystävyysside"?
07.02.2014 22:45	Carl Henning:	Kiitos Johannes. Siis kyse oli menneisyydestä eikä tulevaisuudesta. Kohta kaikki lakkautetaan....
07.02.2014 22:53	Heikki Jalonen:	Huomioikaapa myös SIG/Hübner-tyyppinen, UIC-yhteensopiva painetiivis vaunuylikulku.
08.02.2014 04:20	Topi Lajunen:	Äkkisilmäyksellä ei ole yhteensopiva kotimaisten painetiiviiden ylikulkujen kanssa.
08.02.2014 12:37	Johannes Erra:	RZD:n junat, joilla määräasema on Puolassa, Ranskassa, Tshekissä tai Itävallassa, kulkevat Brestin-Terespolin reittiä EU-alueelle, ja siellä, Valko-Venäjän/Puolan rajalla on telinvaihto. Ystävyyssiteitä on kyllä käytetty Saksankin rautateillä, mutta ainakin nykykäytäntö näillä junilla on tietääkseni, että telien lisäksi vaihdetaan kytkimet SA-3:sta ruuvikytkimiin. Seuraava askel eteenpäin ovat sitten RZD:lle tilauksessa olevat Talgon vaunut raideleveydeltään säädettävin akselein. Näillä on tarkoitus liikennöidä tulevaisuudessa Berliinin ja Moskovan välistä uutta junaparia. Nykyisten lännen yhteyksien tulevaisuus ei ehkä ole yhtä valoisa. Uusi juna niistänee Pariisin-junalta valtaosan matkustajista, ja Wienin junan säilyminen tähänkin asti puolta edullisempien Bratislavan/Budapestin-Kiovan-Moskovan yhteyksien rinnalla on suuremman luokan ihme. Ukrainan kautta Kaakkois-Eurooppaan RZD:n liikenne on laajaa ja pysynyt pitkään varsin vakaana.
08.02.2014 15:23	Rainer Silfverberg:	Mitä reittiä Moskovan-Berliinin uusi juna oikein kulkisi? Ihmettelen sitä miten paljon ylipänsä muita kuin Venäjän ja IVY-maiden kansalaisia nykyisin matkustaa noilla Venäjän ja lännen välisillä junilla koska Valko-Venäjän viisumipolitiikka on niin kireä. Itse olisin aikoja sitten kokeillut matkustaa Venäjän kauttaa keski-Eurooppaan junalla mutta viisumipolitiikka tekee sen Suomen kansalaosilta mahdottomaksi. Ei pelkästään Venäjän viisumi, koska sellaisen saa Suomestakin tietyn vaivannäön ja rahallisen panostuksen jälkeen vaan Valko-Venäjän, jollaista ei edes Suomesta saa kun kyseisellä valtiolla ei ole edustusta täällä. Ukrainan kautta kulkeminen olisi helpompaa mutta vie enemmän aikaa ja toisaalta ei ikinä tiedä millaiseksi sen maan tilanne muuttuu.
08.02.2014 15:47	Ari Palin:	Valko-Venäjän viisumeita saa ainakin Lähialuematkat-matkatoimistosta: http://www.lahialuematkat.fi/viisumit/va​lko-venaja. Normaali kertaviisumi maksaa 99 euroa ja kauttakulkukertaviisumi 85 euroa. Työtä viisumin hakemisessa riittää kuitenkin enemmän, sillä viisumihakemuksessa on noin kaksinkertainen määrä täytettäviä kohtia Venäjän vastaavaan verrattuna: http://tinyurl.com/owog5rc. :) Suomesta taitaa nykyisin löytyä myös Valko-Venäjän konsulaatti.
08.02.2014 16:17	Eljas Pölhö:	Aika kallis viisumi. Tukholmassa turistiviisumin hinta on ollut SEK 350 (n. 40€) tai SEK 200, jos matkalle osallistuu ainakin 10 henkeä. Mutta paperisota on tehty kunnioitusta herättävän monimutkaiseksi.
08.02.2014 17:57	Heikki Kannosto:	WL on makuuvaunu, AB on ensi ja toisen luokan vaunu ja m merkitsee yli 24,5 metrin pituutta ja ylikulkusiltojen suojuksia jotka on tehty gummiputkista eikä harmonikka-palkeesta: http://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Bauart-​Bezeichnungssystem_f%C3%BCr_Reisezugwage​n
08.02.2014 21:49	Ari Palin:	Eljas: Ryhmäviisumin saa toki Suomestakin Valko-Venäjälle. Sellaisen hinta on 45 euroa/hlö ja ryhmään tarvitaan vain viisi henkilöä.
09.02.2014 00:37	Jouni Hytönen:	Jos ei ole tarvetta viipyä pidempään Valko-Venäjällä, maistiaiset saa vähän kätevämmin jo transitviisumillakin. Sillä saa olla maassa muistaakseni 48 tuntia. Vuonna 2004 otin sellaisen Vilnasta 15 minuutin palveluajalla ja 25 euron maksulla. Vuonna 2005 puolestaan Pietarista viikon palveluajalla ja 15 dollarin maksulla. Kesällä 2004 matkustin Vilnasta Minskiin ja illalla Minskistä Kiovaan. Keväällä 2005 puolestaan Pietarista Minskiin ja illalla Minskistä Kaliningradiin. Ostettaessa Pietarista lippua tuolle viimeiselle siirtymälle täytyi allekirjoittaa kuponki, jolla vakuutti omistavansa tarpeelliset dokumentit Liettuan kauttakulkua verten. :) Minskistä junaan noustessa vaunuemäntä selasi ihmeissään passejamme - ei löydy Liettuan kauttakulkulupaa. Vakuuttelimme, että meillä ei ole sellaisille yhtään mitään käyttöä. :)
09.02.2014 22:13	Martin Hillebard:	Venäjän ja nk länsimaitten välillä tapahtuvasta yhdysliikenteestä näyttää olevan monia eri käsityksiä. Neukkuaikana oli olemassa suora rautatieyhteys Varsova - Moskova, Se oli perintöä jo tsaarinajalta ja ennen Varsovan liiton hajoamista, siinä kulkivat suorat kaukojunat pääteasemien välillä. Raideleveyden, ja telinvaihto- asema oli Puolan Bialystok'issa. Kömpelöähän tällainen liikennöinti oli. Ja pahemmaksi muuttuu kun erilaisten lurjusvaltioitten johto alkaa asettaa älyttömiä viisumi -ym. säädöksiä. Kysymys voisi kuulua kenen meikäläisten ongelma se oikeasti on. Työmatkalaisille löytyy aina vaihtoehto vaikka firman maksama lentolippu. Laskun kaikesta kieroilusta maksavat, ikävä kyllä näitten konna- ja roistomaitten kansalaiset. Emme me.
09.02.2014 23:54	Jouni Hytönen:	Eikö telinvaihtopaikka ole Moskova-Varsova-radalla Brest (edelleen)? Bialystokhan on jo kaukana Puolan puolella. Neuvostoaikana rataosa Pietari-Varsova oli myös huomattavan vilkas. Tänä päivänä se on surkeassa alennustilassa - Liettuasta ei mene rajan yli vanhaa päärataa Puolaan yhtään mitään ja Latviasta Liettuaankin (Turmantas) vain yksi ainoa juna suuntaansa vuorokaudessa. Telinvaihto oli Pietari-Varsova-radalla Kuźnica Białostockassa.
11.02.2014 18:06	Johannes Erra:	Kyllä, Brestissä vaihtuvat telit, ja sitä kautta kulkevat kaikki henkilöjunat Venäjältä Puolan, Tshekin, Itävallan ja Ranskan suuntiin. Pietari-Varsova-Praha on vaihdottomana yhteytenä sekin yhä olemassa, mutta Baltian maiden itsenäistymisen jälkeen liikenne siirrettiin Liettuan kautta kulkevalta reitiltä Brestin reitille. Suomen kansalainen tarvitsisi siten Valko-Venäjän kauttakulkuviisumin kaikkiin näihin juniin, kuten tässä jo on esiin oikeastaan tullutkin. Rainerin kysymykseen: Uusi Berliini-Moskova -juna kulkisi samaa reittiä kuin kaikki läntisen Keski-Euroopan ja Venäjän väliset junat nykyisinkin, eli Brestin ja Minskin kautta. Berliinin - Brestin osuus puolestaan suoraa rataa Frankfurt an der Oderin ja Varsovan kautta, aivan kuten Pariisin-juna nykyisin.
06.03.2014 09:36	Tuukka Ryyppö:	Kulki se juna aika varmasti silloinkin Valko-Venäjän kautta, kun se Liettuasta kulki. Baltian ensimmäinen rata oli Pietari-Vilna-Grodno-Varsova, jota tuokin juna on varsin varmasti käyttänyt.
14.04.2014 03:59	Tuukka Ryyppö:	Riku: Kaksikerrosvaunut Tolstoissa eivät tunnu todennäköiseltä, koska venäläiset kaksikerrosvaunut tuskin mahtuvat Suomen kuormaulottumaan yläkulmistaan. RŽD:n olisi siis hankittava uusia vaunuja tuota varten, eikä sellaisesta hankinnasta ole kuulunut mistään hiiskaustakaan.
14.04.2014 08:58	Panu Breilin:	Vai eivätkö venäläisen ulottuman yläkulmien kavennukset ole selvästi isommat kuin suomalaisessa ulottumassa? http://www.vrtranspoint.fi/fi/vr-transpo​int/asiakkaan-opas/tekniset-ohjeet--ja-t​iedot/kuormaulottuma/
15.04.2014 07:55	Tuukka Ryyppö:	Kyllä, mutta toisaalta: http://img.rg.ru/i/gallery/611be6d2/62cb​df93.jpg , eli vaunujen seinät ovat suorat ylös asti. Ed-kuvaan vertaamalla vaikuttaisi, että sekä suomalaissa että venäläisissä kaksikerrosvaunuissa on yläkerran ikkunat suunnilleen samalla korkeudella. Olisi hauska tietää, miten tuo on mahdollista, että matkustajavaunut menevät kuomaulottumasta yli. Vorkissa on myös kerrottu, että VL86F:llä oli Suomessa liikkumisrajoituksia, koska se olisi törmäillyt johonkin siltaan Pasilassa. Onko Ed:illä vastaavia rajoituksia?
15.04.2014 08:06	Teppo Niemi:	Tuo Tuukan VL86F ongelmasilta oli Rantaradan ristikkosillat Pasilan aseman ja Ilmalan aseman välillä. Silloin kyseisillä silloilla oli sallittu kuormanulottuma II. Myöhemmin kyseisien siltojen yläosia on muutettu, jonka seurauksena myös kuormanulottumarajoitus poistui. Sen sijaan VL86F liikkuminen huoltoraiteiden ristikkosiltojen kautta ei käsittääkseni aiheuttanut ongelmia.
15.04.2014 08:19	Tuukka Ryyppö:	Yllä muuten on ihmetelty sveitsinyhteyksiä. Ei ole mitenkään ihmeellistä, että vaunu tai veturi liikennöi aivan eri maassa kuin mihin se on rekisteröity. Esim. Lahdessa seisoo ilmeisesti jonkinlaisessa pitkäaikaissäilytyksessä Viroon rekisteröityjä vaunuja, jotka ovat siellä Suomi-Venäjä -liikennettä varten. Samaten keski-Euroopassa esim. sveitsiläisen veturin olen nähnyt sahaavan edestakaisin väliä Berliini-Stuttgart. On siis ihan mahdollista, että tuollaisia vaunut tulevat vaikka välille Pietari-Wien, kun kyseinen suoravaunyhteys pian avataan. Siitä, että vaunu on rekisteröity Sveitsiin voi päätellä lähinnä, että se on tarkoitettu käytettäväksi EU:n, Sveitsin, Norjan ja eurooppalaisten kääpiöaltioiden alueella. Voihan tuollainen päätyä sahaamaan vaikka Suomessakin jotain Haaparanta-Helsinki -väliä - mikään laki ei estä :D
15.04.2014 08:21	Tuukka Ryyppö:	EU:ssa yhteen maahan rekisteröidyn kaluston liikkuminen toisessa maassa ei ole juuri sen kummempi juttu kuin Kouvolaa kotivarikkonaan pitävän vaunun liikkuminen vaikkapa välillä Turku-Seinäjoki.
16.06.2014 23:34	Olli Aalto:	Tuomon kysymykseen kattilasta: litteran z-kirjain paljastaa, että vaunussa ei ole akseligeneraattoria, vaan syöttö tulee suoraan sähkölinjasta. EVN:n yksilönumeroa edeltävät kaksi numeroa (90) tietävät kertoa, että vaunussa ei ole yksikkölämmitystä, vaan suora sähkölämmitys, ja että vaunu kelpuuttaa 1000 V ~ 16 2/3 Hz, 1500 V 50 Hz ja DC sekä 3000 VDC syöttöönsä. Näin ollen kivihiilen tuoksulle voi heittää nyt hyvästit, ja kysyjän arvaus osui täysin oikeaan. Standardi RIC:n mukainen lämmitin: Jos kaikki kolme jännitettä kelpuuttavassa vaunussa ei käytetä muuntajia vaan vastukset toimivat suoraan suurjännitteellä, on käytössä silloin kuuden vastuksen ryhmät, joita käytetään seuraavasti: 3000 V kaikki vastukset sarjassa, 1500V 3+3 vastusta sarjassa ja 1000 V 2+2+2 vastusta sarjassa. Ehkä tässä vaunussa puolijohdetekniikka on sen verran kehittynyttä, ettei suurjännitettä johdeta lämmittimiin kun ei akseligeneraattoreitakaan ole, mutta edellä mainittu kombinaatio lienee tullut kyseeseen mm. Tolstoissa.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!