??.07.1982 / Rovaniemi, välillä Vika–Rovaniemi (uusi)
??.07.1982 P 64 Kemijärveltä saapuu Rovaniemelle. Junan loppupäässä on Kirkonkankaan seisake. - Kuva on aikaisintaan v. 1982.
Kommentit
| 09.02.2014 19:26 | Jonne Seppänen: | Varsin tyylikäs tuo katuvalaisinmalli, niinkuin tietty maisema muutenkin | |
| 09.02.2014 20:51 | Pasi Utriainen: | Ounasvaaran mäkitorniko tuolla puiden yläpuolelle kohoaa? | |
| 09.02.2014 22:42 | Tapio Muurinen: | "Sorkun mäki", eli Sorakuopan mäki, jossa harjoiteltiin ja hypättiin n.35 m lentoja. Mäki purettiin 1987 Ranuan tien uuden linjauksen takia, kun Ounasvaaran puoli koki suuria tiemuutoksia Jätkänkynttilän sillan rakentamisen seurauksena. Hiihtostadionin hyppyrimäet ovat vaaran toisella puolella n. 2 km Sorkusta koilliseen. - Muutenkin tämä maisema on kokenut suurehkoja muutoksia nykypäivään. Etualan nurmikko on pysäköintialuetta rautatien alikäytävälle saakka. Lähes kaikki puutalot on purettu ja tilalle rakennettu kerrostaloja. Viimeisen vaunun takaa näkyvä talo on jäljellä; mutta kirkko on ja pysyy. Vasemmassa reunassa erottuu nopeusmerkki ennen Ounaskosken rautatiesiltaa. Siinä annettiin jotain rajoituksia, koskien Dr12-13 vetureita, vaan en muista millaisia. | |
| 10.02.2014 11:28 | Juhani Suntioinen: | Niin on nätisti siipiopastin näyttämässä AJA - lupaa. Opastimessa on myös alempi siipi sivuraiteelle menoa varten. | |
| 10.02.2014 19:26 | Ari Palin: | Mahtoiko juna mennä samalla Deeverillä aina Kokkolaan saakka, vaiko peräti Seinäjoelle? Sähköistys päättyi Kokkolaan aikavälillä 1981-83. Entä oliko noissa Fo-vaunuissa kamiina- vai höyrylämmitys? Muistelen lukeneeni Resiinasta, että osassa Dv12-vetureita olisi ollut Clayton-höyrynkehitin puuvaunuja varten. Höyrylämmitys lienee kuitenkin ollut mahdollista vain, jos höyrylämmitteisen vaunun ja veturin välissä ei ole ollut jollain muulla lämmitystavalla toimivia vaunuja. | |
| 10.02.2014 19:45 | : | Olen jostain toisaalta tältä sivustolta katsellut, että junaan lisättiin Rovaniemellä sen verran vaunuja ettei yhdellä Dv12:lla olisi eteenpäin pärjätty. Veturiksi vaihdettiin siis kaiketi Dr12. Jossain aikaisemmassa vaiheessa 70-luvulla Hurulla oli käyty tässä junaparissa Kemijärvellä saakka. | |
| 10.02.2014 20:25 | Niila Heikkilä: | Tämä mainio aikalaiskuva on muuten siinäkin mielessä ajankohtainen, että muutaman viikon sisällä alkaa Kemijärven junilla luultavasti astetta pysyvämmäksi jäävä aikakausi jossa sama veturi jatkaa molempiin suuntiin Rovaniemestä ohi. Onkos H-hetkestä vielä tietoa milloin se tapahtuu? | |
| 11.02.2014 00:25 | Tapio Muurinen: | Suurin osa junan vaunustosta jätettiin Rovaniemelle, melkein kaikki makuuvaunut ja joku päivävaunukin. Kemijärvellä käytiin tuolloin näköjään vain yhdellä makuuvaunulla. Rovaniemellä Huru vaihdettiin junan pidentyessä vetäjäksi lähes koko -70-luvun ja -80-luvun alkupuolen. Sen jälkeen Huru korvattiin 2xDv12:lla, kunnes alkoi Dr16:n valtakausi pohjoisessa -80-luvun lopulta aina sähköistyksen tuloon saakka (2003). Näillä vedettiin P 64 niin alas etelään kunnes sähköt tulivat vastaan; Seinäjoki, Kokkola, Oulu. - Talvella Fo:n korsteenista näytti nousevan omat savut. Vielä -70-luvulla, kun oli useampia puuvaunuja letkassa, niin Hurun höyrylämmitystäkin voitiin käyttää -. Hurulla ajettiin P 63/64 Kemijärvelle saakka ainakin -60-lopulla ja -70 alussa; tosin 1971 - 1972 eri tunnuksella (P 59/60). Kemijärveläiset ovat kuulemma valmistelemassa "suurta sähköjuhlaa". Tarkempaa ajankohtaa ei ole näkynyt/kuulunut. Alustava aika oli n. helmikuun puoliväli, eli ensi viikonlopulla (?). |
|
| 11.02.2014 08:46 | Teppo Niemi: | Fo vaunuissa on ollut kamiinalammitys. Mylhemmin niihin lisättiin henkilökunnan hytteihin nestekaasulla toimivat lisälämmittimet. | |
| 11.02.2014 10:03 | Petri Nummijoki: | Vaihdettiinko 1981-1983 veturi tosiaan Kokkolassa, kun sähköistys ulottui sinne asti? Juuri P63/64:sta en tiedä mutta minulla olisi aika varman tuntuinen mielikuva, että vielä 1982 vaihdettiin dieselveturi Seinäjoella, vaikka sähköistys ulottui Kokkolaan saakka. Mielenkiintoista, jos noin onkin, että vaihto oli pääsääntöisesti Kokkolassa ja olen perustanut käsitykseni johonkin näkemääni poikkeustapaukseen. | |
| 11.02.2014 11:34 | Niila Heikkilä: | Näköjään vastaus kysymykseen H-hetkestä tulikin tässä http://yle.fi/uutiset/ensimmainen_sahkojuna_kemijarvelle_maaliskuussa/7080853 | |
| 11.02.2014 20:11 | Ari Palin: | Kiitos Tuomakselle, Tapiolle ja Tepolle vastauksista kysymyksiini. En tullut ajatelleeksi, että vaunuja tuli Rovaniemeltä tietenkin paljon lisää. Muistelin myös lukeneeni, että joihinkin Dv12-vetureihin olisi lisätty höyrynkehitin, mutta kyse saattoi olla Dr12:sta. | |
| 11.02.2014 20:25 | Tapio Muurinen: | Mitä edellä muistelin, että P64 olisi vaihtanut veturia myös Kokkolassa, on unenpöpperöinen mielikuva - ei faktaa - makuuvaunun punkassa, että jotain liikettä siellä keulassa tapahtui ja yksinäisen veturin jyrinää viereisellä paluuraiteella. Kokkolaan alettiin ajaa sähköllä 1.12.81, jolloin muutamia pikajunia ja kuusi tavarajunaparia vaihtoivat siellä veturia. Rautatieuutisissa (1981-82) mainitaan tällaisiksi pikajuniksi vain EP58 "Lapponia" Oulusta ja P70 Rovaniemeltä. Vasta kun Ouluun alkoi sähköliikenne 1.6.83, "kaikki" pikajunat vaihtoivat siellä veturia. Tämäkään ei aina toiminut kaavion mukaan. Matkustin tuolloin vuosittain muutamia kertoja Rovaniemeltä etelään, useimmiten P64:lla, joskus P62:lla. - Eli jätetään epävarmana tuo Kokkola pois listalta, mutta lisätään Toijala P64:n ensimmäiseksi sähköveturin vaihtopaikaksi (1974). | |
| 11.02.2014 21:28 | Kimmo T. Lumirae: | Ari, toki Deevereissä on ollut höyrynkehittimiä, ja paljon. Alkuperäinen Sv 12 -sarja kattoi numerot 2501-2568 ja melko pian ensimmäisten Sv 12 -vetureiden jälkeen tilattiin ensimmäiset Sr 12 -sarjan veturit, joita olivat kaikkiaan numerot 2701-2760 ja Sv:n ja Sr:n ero oli juuri tässä höyrynkehittimessä: Sr 12:ssa oli pienehkö Claytonin höyrynkehitin vesisäiliöineen sekä sille pieni, yksisylinterinen Petter-apudiesel. Tämä varustus nosti alkuperäisen Sv:n 60 tonnin painon 66 tonniin ja akselipainon puolesa veturisarja siirtyi väliraskaasta raskaaseen sarjaan, kuten pikku r tyyppimerkinnässä ilmaisee. Sv 12 -vetureitahan tilattiin sittemmin vielä hieman päivitettynä tyyppinä lisää, numerot 2601-2664 ja kaikki edellä luetellut veturit saivat uuden sarjatunnuksen Dv12 vuonna 1976. 2700-sarjan Dv:istä poistettiin Claytonin niiden jäätyä tarpeettomiksi, mutta veturiin lisättiin hieman painoa ihan tarkoituksella ja Dv:n painoksi ilmoitetaan nykyään 63 tonnia. |
|
| 11.02.2014 21:58 | Ari Palin: | Kimmo, kiitos näistä tarkoista tiedoista. Muistikuvani oli sittenkin oikea. Tuosta Sr12-litteran käytön syystäkin muistan lukeneeni, todennäköisesti samaisesta artikkelista kuin Sv12/Sr12-veturien höyrynkehittimistä muutenkin. | |
| 14.02.2014 22:28 | Petri Nummijoki: | Vuoden 1982 syysaikataulussa on pohjoisen suuntaan merkitty kaikille päiväpikajunille (P69, P67, EP57) Kokkolaan vain 2 min pysähdys ja yöjunille 4-5 min paitsi P63:lle 8 min. Nämä ajat eivät kuulosta siltä, että veturinvaihto oli suunniteltu Kokkolassa tapahtuvaksi. P63:n kohdalla se voisi olla juuri ja juuri mahdollinen mutta Seinäjoki tuntuisi silläkin uskottavammalta, koska siellä pysähdysaikaa oli varattu 18 min. Etelään tultaessa oli P68:lla Kokkolassa samoin vain 2 min pysähdys mutta EP58:lle ja P70:lle oli varattu Kokkolassa aikaa 5 min ja Seinäjoella 10 min, joten EP58:n ja P70:n kohdalla vaihto Kokkolassa voisi onnistuakin. 5 min tuskin operaatioon riitti mutta sähkövedolla jäisi aikatauluun enemmän pelivaraa ja viimeistään Seinäjoella aikataulu saataisiin kiinni, joten tällä tavoin on voitu elää. Yöjunilla oli etelään tultaessa varattu Kokkolaan aikaa 2-6 min (P64:lla 4 min) paitsi viikonloppujunalla P66 jopa 23 min. Yöjunista P66:lla veturinvaihto onnistuisi Kokkolassa hyvinkin joskin pitkähkö pysähdysaika saattoi sen osalta johtua yhtä hyvin siitä, että juna odotti vastaantulevaa P63:sta. | |
| 14.02.2014 22:46 | Petri Nummijoki: | Niin ja vuotta aikaisemmin eli syksyllä 1981 olivat kaikkien pikajunien aikataulut Seinäjoelta Ouluun täysin samat kuin 1982 ja Oulusta Seinäjoellekin samat muuten mutta EP58:n ja P70:n pysähdysaika Kokkolassa oli 1981 vain 2 min mutta 1982 mainitut 5 min ja vastaavasti Pännäisten pysähdys pari minuuttia myöhemmin. P66 pysähtyi 1981 Kokkolassa sekin vain 2 min mutta 1982 oli pysähdysaikaa 23 min minkä lisäksi Pännäisten pysähdys oli 1982 jätetty pois ja Seinäjoen pysähdystä lyhennetty 10 min. Aikataulun perusteella nämä kolme junaa vaikuttaisivat sähkövetoisiksi suunnitelluilta. |