07.02.2014 / Budapest, metrolinja M1 Operan asema, Unkari
07.02.2014 Keltaisen linjan M1 Operan aseman aseman ulko-opaste. - Kuvan laatu ei valitettavasti ole paras mahdollinen.
Kommentit
| 16.02.2014 13:57 | Martin Hillebard: | Aika jännää, Unkaria pidetään suomen sukukielenä mutta samanaikaisesti, kuuluu olevan vain kaksi sanaa jotka tunnistaa, Käsi = kes ja veri, ver. (Kirjoitinkohan oikein.) Ilman syvällistä maantieteen tuntemustakin, voi olettaa että pikajuna Meksikon tuskin pysähtyy tässä. |
|
| 16.02.2014 14:19 | Joni Lahti: | Kyllähän suomen ja unkarin sukulaisuus on nykytiedon mukaan kaukaista. Ikivanhat kantauralilaiset sanat voivat olla samankaltaisia, kuten käsi, veri, elää ja kala (hal). Kielen systeemissä on samankaltaisuutta enemmänkin. Hakemalla hakien löytyy tietenkin samankaltaisuutta jopa kykykielissä. Esimerkkinä olkoon lause "Jég alatt télen eleven halak uszkálnak" = "Jään alla talvella elävät kalat uiskentelevat." Yhtäläisyyttä korostaa se, että lyhyt e ääntyy kuten suomen ä ja sz kuten s. Esimerkin sanat ovat molemmissa kielissä peritty kantauralista ehkä vuosituhansia tai kymmeniä tuhansia vuosia sitten. |
|
| 16.02.2014 22:33 | Kimmo T. Lumirae: | Hieman samankaltaisia sanoja on lukuisia, ja taivutusmuodot tekevät niistä kotoisen kuuloisia. Samoihin kantasanoihin pohjautuvat ainakin jää, vesi, käsi, veri, voi, pääsky ja tuo kala. "Junalla mennään" on suunnilleen "vonattal mennyi", lausutaan "vonattal männi". Mi? tai Mit? on mitä? tai mikä? jne. | |
| 17.02.2014 13:41 | Heikki Kannosto: | Kantakielten aikoihin samaa sanastoa on ollut vaikka kuinka paljon mutta tilanne muuttui kun suomeen alkoi ryöpytä germaanisia lainasanoja. Sitten tuli vielä slaavilaisia - oma lempiesimerkkini on se että niinkin tärkeät sanat kuin tarina, tavara ja toveri ovat melko myöhäisiä venäläislainoja. Joan Wolfin (!) "Punahirven tytärtä" suomentaessani plarasin jatkuvasti Lauri Hakulisen kirjaa "Suomen kielen rakenne ja kehitys". | |
| 17.02.2014 23:34 | Ari Palin: | "Historia" on suomen kuten monessa muussakin kielessä lainasana, mutta onko se germaaninen? Itse germaanien kielessähän se on "Gesichte". Myöskään viron kielessä historiasta ei käytetä lainasanaa vaan omakielistä yhdyssanaa "ajalugu". | |
| 18.02.2014 11:43 | Topi Lajunen: | Jo latinassa vastaava sana oli "historia", siis identtinen kirjoitusasu suomen sanan kanssa. Latinan sana pohjautuisi muinaiskreikan sanasta ἱστορία, jonka etymologia taasen menisi seuraavasti (copy-paste wiktionarysta): From ἱστορέω (historéō, “I inquire”), from ἵστωρ (hístōr, “witness”), from Proto-Indo-European *widstōr (“the one that knows”), which is derived from Proto-Indo-European *weyd-. |