01.07.1971 Lohjan Kalkkitehdas Oy:llä oli Katinhännällä turvesuo ja siellä 600 mm raidelevyistä rataa vuodesta 1945 lähtien. Turvesuo oli hankittu polttoturpeen hankintaa varten, mutta vuonna 1960 siellä siirryttiin kasvuturpeeseen. Vuonna 1966 radan päähän rakennettiin korotettu purkauslaituri, jolle vaunut vedettiin vinssillä. Suolle rakennettiin autolla ajettavia teitä ratapölkyistä. Kun ne olivat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi, niin radan toiminnan ennakoitiin päättyvän vuoden 1971 nostokauden päätyttyä. Radalla oli jäljellä 20 korkealaitaista vaunua ja kaksi veturia. Kaikki oli toimitettu Lohjan Kalkin omalta konepajalta, mutta vetureiden osalta ei osattu varmuudella sanoa oman konepajan osuutta niiden valmistamisessa. Radalla on aiemmin ollut muitakin vetureita, joista yksi oli lähetetty Järvelään. Minne siellä, ei ollut tiedossa. Järvelässä on ollut suuri sahalaitos, pienehkö tiilitehdas, jolla oli oma savenkuljetuysrata ja turvesuo, jolla oli pitkä ratalinja. Toisessa veturissa oli VW:n moottori ja valmistelaatta (siitä on eri kuva). Tässä veturissa en havainnut valmistajan laattaa. Mottori oli (Fordson) Major diesel.
Kommentit
| 28.02.2014 20:32 | Eljas Pölhö: | Lisätiedoksi voisin laittaa, että Lohjan Kalkilla on ollut toinen turvesuo Mustion aseman lähellä: Antamossen. Käydessäni paikalla 6.6.1971 saatoin havaita, että turvetta nostettiin edelleen, mutta kuljetus hoidettiin traktoreilla. Tätä suota ei tule sotkea Raken Högbenin turvesuohon, jossa oli rataa ja veturi jäljellä vielä 1971, vaikkakaan ei enää käytössä. | |
| 01.03.2014 00:46 | Robert Sand: | Move1 tuo on. Aika vahvasti modifioutu vaan. | |
| 01.03.2014 01:08 | Robert Sand: | Onko tässä kuvassa sama veturi vai oliko siellä kolmekin veturia käytössä? http://vaunut.org/kuva/40994?paik=Vihti | |
| 01.03.2014 12:13 | Robert Sand: | Ahaa. Kuvatekstissä siinä lukeekin että radalla oli kaksi veturia. Tuo linkissä oleva veturi voisi olla tämä sama veturi mihin on lisätty sääsuoja. | |
| 04.03.2014 20:06 | Eljas Pölhö: | Kun Lohjan Kalkkitehdas ei ollut Move1 toimitusluettelossa, niin se lienee ostanut yhden tai useampia käytettynä, muuttanut bensakoneen dieseliksi ja samalla ehkä tehnyt muitakin muutoksia. Katinhännän vetureita varmaan säilytettiin ja huollettiin talvisin LK:n konepajalla. Näiden siirtely oli aika helppoa silloisillakin kuorma-autoilla. Tällaisen talvihuollon yhteydessä veturiin on saatettu tehdä hytti, joka näkyy linkitetyssä kuvassa. Radan sulkeminen ei siis tapahtunut 1971 turpeennostokauden päättyessä, koska veturia on modifioitu senkin jälkeen. Vetureita oli suolla kaksi, silloin kun siellä kävin. Kaikkiaan vetureita on ollut (ainakin) neljä erilaista, joista yhden kohtalo on tuntematon. Teoriassa sekin voisi olla se hytillinen veturi, mutta oli lepovuorossa vuonna 1971. Enemmän kuitenkin uskon tämän ja linkin kuvan esittävän samaa veturia. |
|
| 08.03.2014 22:36 | Robert Sand: | Huomasin äsken vaunun puskin. Yllättävän samannäköinen puskinmalli kuin minun vaunuissa. Ei kai kyse voi olla samoista vaunuista. Itsellä ei ole tietoa siitä mistä vaunut oli hankittu Ähtäriin. http://www.vaunut.org/kuva/26457?paik=pirttikyl%C3%A4 | |
| 08.03.2014 22:42 | Robert Sand: | Onko Eljaksella tarkempi kuva vaunuista? | |
| 16.03.2014 18:28 | Eljas Pölhö: | Kuvia on, kunhan löydän. En tahallaan panttaa niitä. Kävin kesällä 1971 yli 400:lla turvesuolla ja tiilitehtaalla. Paperit (havainnot) on tallennettu kunnolla, mutta kuvat ei. Ne on kaikki yhdessä klöntissä ilman aikaa tai järjestystä. Silloin luulin muistavani kaiken, mutta aika tekee kaiken vaikeammaksi. Seuraa tätä kuvasarjaa on paras vinkkini. |