12.05.1974 / Toijala
12.05.1974 Uutta veturia tarkastelemassa. Olivatko sarjan myöhempien veturien lamput näin käsintehdyn oloisia?
Kommentit
| 13.03.2014 23:04 | Juhani Pirttilahti: | Itseasiassa nämä lamput on samoja kuin muissakin sen aikakauden kulkineissa. Mutta yhtäkaikki käsintehtyjä lamppuja niin kuin keulakin. | |
| 13.03.2014 23:48 | Kimmo T. Lumirae: | Kannattaa muistaa veturin valmistusmaassa vallinneen yhteiskuntajärjestelmän sikäläiselle teollisuudelle asettama, monin paikoin länsimaista poikkeama valmistustapa- ja laatunormisto. Huomatkaa aikoinaan keskustelua herättäneet kaksinajokaapelin luukut. |
|
| 14.03.2014 00:15 | Jorma Toivonen: | Kimmon mainitsema keskustelu kaksinajokaapeleiden luukuttomuudesta tuli minunkin muistikuviini. | |
| 14.03.2014 01:11 | Jorma Toivonen: | Oliko tuossa valonheittäjässä jo alunperin "halogeeni-polttimo"? (muistelisin...) | |
| 14.03.2014 01:49 | Juhani Pirttilahti: | Olen mainituista valaisimista löytänyt sekä hehkulamppua, että halogeenipolttimoa. Molemmat ilmeisesti kävi. | |
| 14.03.2014 10:30 | Kari Rantanen: | Tämä taitaa olla jo menetetty yksilö Eikö tuo mennyt romuksi Korttiossa 1989 Joensuun pikurin keulilla?? | |
| 14.03.2014 11:46 | Ossi Hakkarainen: | Kyllä. 3003 meni aika palasiksi, mutta siihen tilattiin Neuvostoliitosta uusi kori ja veturi rakennettiin lähes kokonaan uudestaan. | |
| 14.03.2014 11:54 | Riku Outinen: | Koskas se "uusi" 3003 muuten tuli liikenteeseen? Mulla on kuva siitä 1992 kesältä, lienee ollut silloin aika tuore. Pitäis joskus skannata se kuva, | |
| 14.03.2014 12:08 | Niila Heikkilä: | Mukavia, jo kadonneita yksityiskohtia havaittavissa. Kuten vaikkapa tuulilasien välissä oleva raitisilmaventtiili, jonka ilmantuotto oli suorassa yhteydessä nopeusmittariin. Ja vaikkapa 110V:lla toimiva ylävalonheittimen jenkkipolttimo. | |
| 14.03.2014 12:32 | Kimmo T. Lumirae: | Tuolla raitisilmaventtiilillä oli säätökin: auki - meteliä ja vetoa, kiinni - meteliä ja vähemmän vetoa. Ohjaamon sisäkatossahan oli niinikään venttiilit, joista sai konehuoneen metelin sekä jonkun verran konehuoneen tuulettimien puhallusilmaa suoraan ohjaamoon. Nuo säädöt toimivat samaan tapaan niin 30 asteen helteessä kuin 30 asteen pakkasessakin. Neuvostoliittolaisen sähköveturisuunnittelun eräs dogmi oli juuri tuo konehuoneen ylipaine. Eli osa jäähdytystuulettimien puhaltamasta ilmasta päästettiin suoraan konehuoneeseen, jossa se teoriassa vähensi mm. pölyyntymistä ja käytännössä jäähdytti tehokkaasti mm. ohjaamoita, eritoten pakkaskeleillä. |
|
| 14.03.2014 14:20 | Topi Lajunen: | Sama konehuoneen ylipaineistusfilisofia on käytössä myös Sr2:ssa. | |
| 14.03.2014 19:58 | Tapio Muurinen: | Sr1 taitaa olla tuonut hetki sitten P41:n Toijalaan, josta Sv/Sr12 on jatkanut edelleen Seinäjoelle (kello on 17 ja jotain, jos aurinkokello ei pane vastaan). Tässä odottelua tunnin verran, kunnes Hr12 tuo T3014 Tampereelta, ja Sr1 jatkaa sen kanssa Pasilaan. - Linkki vetovoiman vaihtoon suuntana etelä http://vaunut.org/kuva/33055?u=832&paik=Toijala | |
| 14.03.2014 22:35 | Jorma Rauhala: | Jos kuvauspäivä on vielä hukassa, niin Reiskalle ja muillekin tiedoksi: Kun tuolla oikealla on tallintakana siniristilippu salossa, niin nyt täytyy olla sunnuntai 12.5.1974, joka oli Yleinen Liputuspäivä eli a) Snellmanin päivä ja samalla oli myös toukokuun toinen sunnuntai eli b) Äitienpäivä eli toukokuun kummatkin liputuspäivät. Silloin Kekkonen jakoi Helsingissä äitienpäiväkunniamerkit maaseudun niukkuudessa suurperheen kasvattaneille jo vanhemmanikäisiksi ehtineille äideille. | |
| 15.03.2014 11:25 | Ari Palin: | Eikö myös kaatuneiden muistopäivä su 19.5.1974 olisi mahdollinen? | |
| 15.03.2014 12:37 | Jorma Rauhala: | Ei ole mahdollinen kuvauspäivä, sillä se on ilmestynyt "vakiintuneeksi" liputuspäiväksi vasta vuodesta 1977 alkaen. "Virallinen" se ei liene vieläkään. | |
| 15.03.2014 17:09 | Ari Palin: | Niinpä onkin ollut liputuspäivä vasta vuodesta 1977. Luin Wikipedian artikkelin, mutta meni silti ohi tuo 1977, joka on mainittu myös kyseisessä artikkelissa. Myöskään vappu 1.5. ei ollut tuolloin liputuspäivä (ollut vuodesta 1979). Eurooppa-päivä 9.5. oli 1970-luvulla vielä kaukaista tulevaisuutta ja siitä tuli liputuspäivä vasta äskettäin. | |
| 15.03.2014 20:44 | Tapio Muurinen: | Menee vähän ohi 3003:n naamakuvasta, mutta kyllä kaatuneiden muistopäivä oli vakiintunut liputuspäivä jo paljon aikaisemmin. Se on merkattu "iät ja ajat" yliopiston almanakkaan. Viralliset liputuspäivät alettiin "liputtaa" almanakkaan 1976. Muistan jo 50-luvulta alkaen, kun isäni, jämpti sodat käynyt mies, nosti k.o. päivänä kotipihallamme ensin lipun ylös ja laski puolisalkoon; sitten iltapäivällä klo 14 takaisin ylös. En tiedä, velvoitti suruliputus tuolloin valtion kaikkia laitoksia, myös VR:ää. Tämä käytäntö oli 90-luvun puoliväliin, kunnes siirryttiin normaaliin liputukseen - Sama ajoitusvinkki oli mielessäni kuvassa http://vaunut.org/kuva/37452 | |
| 16.03.2014 03:21 | Eljas Pölhö: | Olen lievästi Jorman kannalla päiväyksen määrittelyssä. Meillä (asuin silloin joskus maalla) oli kaatuneiden muistopäivä kyllä liputuspäivä, kuten oli myös äitienpäivä. Minusta kaatuneiden muistopäivänä ei liputettu yleisesti kaupungilla (Hyvinkäällä), mutta muisti saattaa pettää ja etenkin muistikuvat ovat monelta vuodelta eivätkä miltään nimenomaiselta vuodelta. Eroja saattaa olla myös paikkakunnittain. | |
| 11.02.2017 08:20 | Tapio Juomukkaharju: | Tapsa, kyllä velvoitti tuo liputuskäytäntö myös VR:ää, olen vuosina 1990-1991 käynyt liputtamassa juuri tuon kaavan mukaan silloisen tavaraterminaalin lipputankoja Tampereella. Kolme tankoa, kolme lippua. |