16.03.2014 / Paikallisjunien aikataulu Helsinki-Järvenpää 1891
16.03.2014 Paikallisjunien aikataulu Helsinki - Järvenpää vuonna 1891. Järvenpää - Helsinki välillä ovat tekstit Eläintarhasta ja Oulunkylästä vaihtaneet paikkaa. Neljässä minuutissa Oulunkylästä Helsinkiin olisikin ollut aika "kiivakkata menoa", kuten Juhani Aho kirjoittaa Rautatiessä. Kehyksessä olevat numerot osoittavat aikaa kello 6:sta illalla 5.59:ään aamulla.
Kommentit
| 17.03.2014 12:19 | Jouni Hytönen: | Vakiolähtöminuutteja jo vuonna 1891! | |
| 17.03.2014 21:57 | Martin Hillebard: | Aika huvittavaa. Olen vanha järvenpääläinen 1954 - 1970. | |
| 18.03.2014 19:58 | Eljas Pölhö: | Koko liikenne oli hoidettavissa yhdellä veturilla ja vaunustolla. Vetureita oli kuitenkin kaksi Helsingin paikallisliikentessä, joten kattilapeut ja korjaukset eivät välttämättä aiheuttaneet erityisiä poikkeusjärjestelyjä. Kuva tuonaikaisesta paikallisliikenneveturista http://vaunut.org/kuva/46604 | |
| 18.03.2014 20:38 | Heikki Kannosto: | Mosabackan - Fastbölen huvila-asutus on siis saanut alkunsa vasta tämän jälkeen. Vuonna 1934 Malmi - Tapaninkylä oli jo Suomen suurin http://fi.wikipedia.org/wiki/Taajav%C3%A4kinen_yhdyskunta - väkiluku 10.891 - ja Oulunkylä, Huopalahti (sisälsi Lauttasaaren ja Munkkiniemen) ja Kulosaari sekä Huopalahdesta eronnut Haagan kauppala olivat itsenäisiä kuntia. |
|
| 18.03.2014 21:18 | Jorma Rauhala: | Ja Malmi oli aikataulun aikaan Helsingin maalaiskunnan [Helsinge] (joka on nykyinen Vantaan kaupunki) hallinnollinen keskus, ja Malmilla sijaitsi 1940-luvun puoleenväliin saakka koko laajan kunnan keskusta ja hallinto. Tikkurila oli vain muuan S&H-teollisuuskylä pohjoisempana. Muuan luomus eli Helsingin kaupunki ("Helsingfors" eli Helsingenkoski) oli erinäisiä aikoja aikaisemmin erotettu Helsingestä (siis nyk. Vantaan kaupungista) omaksi pikkupaikkakunnaksi Vantaan mereenliittymiskohtaan. Sitten kun kaikki pääkaupunkiseudun kunnat pannaan tulevaisuudessa yhteen nippuun, niin lopputuloksen nimi voisi mielestäni olla Helsinki - Helsinge. | |
| 18.03.2014 21:40 | Heikki Kannosto: | Ja nimenhän antoivat Helsinglannista saapuneet siirtolaiset vaikka minulle onkin mysteeri miksi Uudenmaan rannikko oli lähes asumatonta heidän 1200-luvulla saapuessaan. Suosittelen aina ja kaikille 1970 julkaistua kirjaa Helsingin kadunnimet - siitä selviää mm. miksi Böle on Pasila ja miksi Botbystä tehtiin pahimmoiksi Vartiokylä. Oma mielkuvitukseni on tarjonnut Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhdistelmälle alkutavuista koottua nimeä Heskava. On kyllä vähän sellainen tunne että Kauniainen ei suostu ja saattaa muiden yhdistyttä vaikka vaihtaa nimensä Grankullan kauppalaksi. |
|
| 18.03.2014 22:01 | Martin Hillebard: | Olen itse tutkinut aika paljon Ruotsi/Suomen historiaa ja käsitykseni mukaan Suomenniemen etelärannikko oli käytännöllisesti katsoen asumatonta myöhäiskeskiajan lopulla. Syytä siihen en ole kirjallisuudesta mistään löytänyt, Ehkä hämäläisten elämänmuoto oli niin metsästyksen, (järvi)kalastuksen ja sittemmin kaskiviljelyn ympärillä että he eivät nähneet merta kuin ehkä jonkinlaisena suunnattomana vallihautana. Kuningas Kustaa Vaasan aikana (eli 1568 - 1607) tämä asutti Uudenmaan etnisillä ruotsalaisilla. Siitä nimi Nyland = Uusimaa. |