21.03.2014 / Paikallisjunien aikataulu Helsinki – Järvenpää 1914
21.03.2014 Paikallisjunien aikataulu Helsinki – Järvenpää vuodelta 1914. I-junia ja N-junia muutamin pidennyksin sekä tunnuksettomia junia näyttäisi tuolloin olleen liikenteessä :) Fastböle -> Puistola, Parkstad. Kellonajat, joiden minuuttilukema on alleviivattu, osoittavat aikaa kello 6:sta illalla 5.59:ään aamulla.
Kommentit
| 21.03.2014 11:27 | Eljas Pölhö: | Täytyy kyllä sanoa, että onneksi keksittiin 24 tunnin systeemi. Juna 366 jatkanee ohi Järvenpään. Se näyttää ohittavan junan 310a (lauantaijuna) Korsossa. 310a ilmeisesti odottaa Korsossa, että 366 on saapunut Keravalle. Kaikki paikallisjunat ajettiin tässä vaiheessa sarjoilla I1-I3 (Vk1-Vk3). |
|
| 21.03.2014 15:18 | Joni Lahti: | On hyvä, että 24-järjestelmä on meillä käytössä. Anglosaksisessa maailmassa eletään kovasti vielä ap ja ip -aikoja. Samoin taitaa olla Kreikassa ja Albaniassa. Mutta onko niiden rautateilläkin 12 tunnin järjestelmä voimassa? 24 tunnin muodosta käytetään Yhdysvalloissa myös hassusti nimitystä sotilasaika ja astronominen aika. | |
| 21.03.2014 15:32 | Topi Lajunen: | Japanissa käyttävät sekä 12 että 24 tunnin systeemiä, joskin pienin erikoisuuksin. 12 tunnin systeemissä puoliyö merkitään usein 0:ksi, kun taas puolipäivä on normaalisti 12. Sitten taas 24 tunnin systeemissä puolenyön jälkeiset sulkemisajat saatetaan merkitä "nollaamatta", eli 0:30 onkin 24:30, ja kello kolmen sulkemisaika yöllä saatetaan merkitä 27:00! | |
| 21.03.2014 20:37 | Petri P. Pentikäinen: | Kyseellinen useita tunteja yli 24:n menevä ajanlasku on vuonna 2014 käytössä myös Suomen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä, joskaan ei yleisön nähden. | |
| 21.03.2014 23:21 | Joni Lahti: | Japanilaiset merkitsevät 12 tunnin järjestelmässä aamu- ja iltapäivän merkinnöillä 午前 (ennen puoltapäivää) ja 午後 (puolen päivän jälkeen). Vartin yli puolen yön merkitään 午前0時15分. Kanjid tarkoittanevat ilmaisussa jota kuinkin "ennen puolta päivää 0 tuntia 15 minuuttia". 24 tunnin järjestelmässä yökerho sulkeutuu esim. kello 26時 eli yöllä kahdelta. Tämä ilmeisesti siksi, ettei tulisi tulkintavirheitä järjestelmien välillä. Virossa on tapana sanoa puhekielessä, että „kell on veerand kolm” kun kello on vartin yli kaksi ja sitten myöhemmin, että „kell on kolmveerand kolm”, kun kello on vartti vaille kolme. Tarkkana siis pitää olla, jos aikoo osua oikeaan junaan! Meniköhän tämä nyt ulkomuistista oikein, on suomalaisena tapana yleensä sotkea nuo sanonnat. |
|
| 22.03.2014 13:27 | Topi Lajunen: | Kyllä, kanjillista merkintään näkyi myös, mutta moderni xx:xx-merkintä vaikutti yleisemmältä. | |
| 22.03.2014 18:53 | Heikki Kannosto: | Hannu, onko kokoelmassasi myös tämän kääntöpuoli? | |
| 22.03.2014 19:23 | Hannu Siitari: | Paikallisjunien aikataulua Järvenpää - Helsinki vuodelta 1914 minulla ei ole. | |
| 22.03.2014 23:06 | Ari Palin: | Jonin mainitsemat vartit ovat merkittäviä myös monien kirkkojen ja raatihuoneiden kellojen merkinannossa. Vartit ilmaistaan tasatuntilyöntiä lyhyemmällä kilahduksella seuraavasti: xx.15 -> yksi kilahdus, xx.30 -> kaksi kilahdusta ja xx.45 -> kolme kilahdusta. Tasatunnilla näitä kilahduksia tulee neljä, jonka jälkeen alkavat tuntilukua osoittavat lyönnit. | |
| 24.03.2014 21:23 | Martin Hillebard: | Järvenpään alkuperäinen nimitys oli Träskända mutta huolimatta muuten täysin ruotsinkielisistä liikennepaikkojen nimistä,tätä ei aikataulussa näe. Viellä tänäänkin, kun Sm juna lähestyy tätä vanhaa liikennepaikkaa, niin kyllä meillä kuulutetaan myös ruotsiksi Träskända. |
|
| 25.03.2014 21:18 | Topi Lajunen: | Espoon Järvenperä on ruotsiksi myös Träskända. Mitä tästä opimme: ruotsissa pää ja perä ovat sama asia. :P | |
| 25.03.2014 21:29 | Martin Hillebard: | Riikinruotsissa järveä kutsutaan sjö. Träsk on suo lähinnä räme. Träskända tarkoittaa juuri järvenperää. Suomenruotsissa träsk = järvi. Muuten en oikein ymmärrä mihin kommenttisi viittaa. Jos se on tarkoitettu humoristiseksi niin ei ole sanottua että kaikki nk. etniset ryhmät antavat arvoa sille. |
|
| 25.03.2014 21:58 | Jimi Lappalainen: | Se on vain sitä meidän Topin huumoria ;) | |
| 25.03.2014 23:04 | Heikki Kannosto: | Asiaan saattaa vaikuttaa se miltä suunnalta järveä tarkastellaan. | |
| 26.03.2014 10:42 | Joni Lahti: | Hm.. Olematta mitenkään skandikielten asiantuntija, uskallan olla hiukan eri mieltä Martinin tulkinnasta. Nimittäin mm isohko Tornionjärvi on riikinruotsiksi Torneträsk. Tulkinta voisi olla se, että Torneträsk on vesistön alkupiste, lähde taikka perä, aivan kuten Topi aanaili. | |
| 26.03.2014 17:32 | Eljas Pölhö: | Träsk järvennimenä Ruotsissa on lähinnä pohjoisruotsalainen ilmiö. Samoin se esiintyy joskus muissakin maan etäisemmissä kolkissa (Gotlanti, Finland aikoinaan). Muualla se on niinkuin Martin sanoi. |