??.??.???? / Pekonlahti
??.??.???? Vuonna 1906 kulkenut postikortti. Pekonlahden saha sijaitsi Laatokan läntisimmässä nurkassa, ja 750 mm:n rata meni sieltä Haukkavaaran asemalle. Dickson-veturi tavataan sittemmin Läskelän radalla. Raitiotie-sanaa käytettiin tuolloin satakunta vuotta sitten usein merkityksessä "pikku rata".
Kommentit
| 18.04.2014 18:00 | Martin Hillebard: | Oliskos "Dickson-veturista" lähempiä tietoja? | |
| 20.04.2014 23:16 | Reino Kalliomäki: | Dickson Manufacturing Co , Scranton , no 1083/1899. Tietääkseni ainoa tältä valmistajalta Suomessa. Kattilarekisteri sanoo tulipinnaksi 25 m2, eli ei aivan pieni. Myös akselijärjestys on meillä harvinainen 0-6-4T. Dickson teki vetureita vuodesta 1862 , mutta tehdas muodosti 7 muun kanssa ALCO-yhtiön v. 1901. Muiden joukossa oli mm. Brooks, joka toimitti Loviisan tien ensimmäiset veturit. Voisi olla, että tunnettu toimisto A. Koppel olisi tämän harvinaisuuden takana. Koppel toimitti kokonaisia ratoja kiskoineen kalustoineen , ja useinkin hankki vetureita muilta kuin O&K-tehtaalta. Kapeat kiskot - kirjassa on lisää kuvia s. 83. | |
| 22.04.2014 18:41 | Eljas Pölhö: | Tämä vetruri on varsin mielenkiintoinen tapaus ja on myös kilpailevia versioita valmistusnumerosta, lähinnä 991/1898. Itse tehdas toimi seuraavilla nimillä: Dickson & Co (1856-1862) The Dickson Manufacturing Company (1862-1901) Dickson Works, American Locomotive Co. (1901-1909) Vuosisadan vaihteessa tehdas oli jäänyt auttamattoman vanhanaikaiseksi ja tiloiltaan pieneksi ajatellen uusia suuria vetureita. Tehtaan johto harkitsi sen modernisointia, mutta saikin sen kaupauutua Alcolle. Tämä taasen ei ollut innostunut uudistamaan ahtaissa tiloissa toimivaa tehdasta. Dicksonin valmistusnumerot ovat sarjassa 0 (kyllä vain!) - 1394. Perumisista ja muista syistä todellinen valmistusmäärä oli 1335 veturia. Alcon aikana valmistui noin 495 veturia lisää ja suurin vahvistettu numero on Alcon sarjassa 46167 (kahdella varastoon tehdyllä saattaa olla korkeampi numero, mutta sitä ei ole voitu vahvistaa). Sikäli kun olen voinut seurata asiaa, niin tehtaan tuotannosta on julkaistu viisi luetteloversiota. Tilannetta vaikeuttaa se, että suuri osa tuotannosta meni välittäjille ja tehdas ei itse välttämättä tiennyt lopullista veturin saajaa. Esimerkiksi Reinon mainitsema A. Koppel osti suuren määrän vetureita pienissä erissä eri puolille maailmaa. Vanhin "tunnettu" luettelo on vuoden 1885 katalogin jälkipainoksessa ja sen on laatinut Gerald Best. (Tämä on ainoa versioista, jota minulla ei ole). Muiden versioiden tekijät ovat J.F. Webber, Harold Goldsmith ja nimetön, josta löytyy nimikirjaimet RY & LHS ja yksi täysin nimertön. Lisäksi minulla on kokonaan nimetön asiakasluettelo. Viimemainitussa on kohdassa Russia veturit 967, 975-977 ja 991. Kohdassa Koppel, A. on 15 eri numerosarjaa. Muista voidaan yhteenvetona sanoa, että veturille 991 annetaan seuraavat tiedot: RY&LHS: Russia, 2fi 5 1/2in, 5-4-1898 (eli 4. huhtikuuta 1898), 0-6-0, 7 1/4 x 12in cyls, 21in Drivers "Nimetön" antaa samat tiedot. JFW antaa: 0-6-0T, 5/1898, For Russia, sylinterit ja vetopyörät kuten yllä ja raideleveys 3ft 2 1/2in (lienee kirjoitusvirhe) HG antaa: 0-6-0-T-17.8, Russia (?), sylinterit ja vetiopyörät kuten yllä, raideleveys 2ft 5 1/2in (=750mm), toimitus May 1898 Vetureiden 1079-1084 ostaja oli A. Koppel kaikilla. 1079-1082 olivat pyörästöltään 2-6-0, 1083 oli 0-4-0 tai 0-6-0 ja 1084 oli 0-4-2. Vetureiden 1083 ja 1084 todellinen valmistaja oli Vulcan Iron Works. Tämän verran kaikki olivat samaa mieltä. Vain 1083/1899 koskee: HG antaa 0-4-0-T-29, sylinterit 9x14in ja vetopyörät 29in. Ei tarkempaa toimitusosoitetta. JFW antaa 0-6-0T, toimitus July 1899, valmistaja VIW 229/1899, mitat kuten yllä, toimitusosoite Japani, raideleveys 2ft 6in (762mm) nimetön antaa samat tiedot, toimituspäivä 7-17-1899, ei lähetysosoitetta RY&LHS antaa samat tiedot kuin nimetön. David Scotney: "30inch Railways Worldwide" antaa numeron 991, mikä perustuu julkaistuun aineistoon, ei Dicksonia koskevaan selvitykseen (tiedän, koska olin kirjan toimittaja jaaina voi löytyä uusia todisteita) Huomataan heti, että yksikään listoistani ei anna pyörästöä 0-6-4T, mikä näkyy myös tehtaan(?) kuvassa "Kapeat kiskot" kirjassa eikä sellaista pyörästöä esiinny millään listoista edes lähivuosina kumpaankaan suuntaan. Reino on ehkä saanut numeron kattilarekisteristä? Se on jo pitkälle vievä todiste, mutta ei lopullinen, koska kattilanumerot eivät läheskään aina olleet samat kuin ns. tehtaannumero. Valmistuskilpi, josta numero näkyy, olisi vielä vahvempi todiste, mutta onko sellaista? |
|
| 22.04.2014 22:54 | Reino Kalliomäki: | Kiitos, Eljas, aikamoisesta paneutumisesta. Pelkäänpä, että no 1083 tulee Olavi Kilpiöltä , joka kirjoitti artikkelin Läskelän Rautatiestä. Missään tuntemassani kuvassa ei näy valmistajanlaattaa. Kattilareksiteri antaa kattilanvalmistusvuodeksi 1899 vuoden 1923 katsastuksessa. Ja kattilan valmistajaksi nimenomaan Dickson. Mutta ei siis numeroa. Lisäksi : 76 kpl 38 mm tuubeja , pituus 2,5 m. Tulipesän mitat p 0,48 l 0,86 ja k 1,36 . Koepaine 17,5 ja työpaine 11 kp/cm2 (v.1923) sekä tulipinta 25 m2. Käsikirjastossani on vain pikkuinen teos "A short history of American Locomotive Builders in the steam era", kirj. J.H.White 1982 Voisiko siis itse veturi olla vuotta nuorempi? |
|
| 24.04.2014 20:10 | Eljas Pölhö: | Lähetin Olaville vuosien mittaan ison määrän otteita eri valmistajien listoista niiltä kohdin mistä arveltiin löytyvän Suomeen toimitettuja vetureita. Amerikkalaisia listoja lähetin vasta 2000-luvulla, koska vasta silloin löysin niiden ostopaikan. Dicksonista todettiin yhdessä, että tehtaan lista ei anna varmaa vastausta ja eri vaihtoehtoja on avoinna. Etenkin dealereille toimitettujen vetureiden ja tehtaan varastoon rakennettujen veturikattiloista puuttui usein valmistusvuosi. Luultavasti siksi, ettei ensimmäinen ostaja alkaisi epäillä saaneensa käytettyä tuotetta. En tiedä miten Dickson toimi. Osaan dealereille toimitettuja vetureita ei ole koskaan tehty alkuperäistä valmistuslaattaa, vaan ainoastaan dealerin laatta. Vähän sama juttu kuin tehtaiden toisilleen tekemissä vetureissa, missä on vain tilaavan tehtaan laatta. Eri maiden kattilarekistereihin kattila on merkitty valmistuneeksi ensimmäisenä käyttövuotenaan, jos tehtaan kattilalaatta oli valmistusvuodeton. Useissa maissa (mm Suomessa) on lisäksi käyttömaassa tehty toinen laatta, missä on "valmistusvuosi" ja katsastukset. Suomen (yksityisvetureiden) kattilarekisteri on kai perustettu 1920-luvulla, vai onko? Ainakin yhdellä veturilla on siellä väärä valmistaja, vai onko muitakin? Pyörästö ihmetyttää ja kun muuta selitystä ei ole tiedossa, niin arvuuttelen sitäkin. Veturi oli alettu tehdä varastoon tai siinä käytettiin varasto-osia. Se oli tarkoitettu amerikkalaiseksi tankkiveturiksi, jossa polttoainetila oli hytissä, tai isompaa tarvetta varten voitiin tehdä irtotenderiversiona. Veturin tilaaja halusi isomman polttoainetilan tankkiveturiin, ja sellainen tehtiin hytin taakse ja sen alle laitettiin 2-akselinen teli. Koska veturi oli perustaltaan perusmallia, niin ehkä kaikkiin papereihin tai alkuperäiseen työmääräykseen ei täydennetty tietoa asiasta. Se olisi pitänyt löytää jostakin muusta dokumentista, jota ei ehkä enää ollut, kun toimituslistaa alettiin harrastajien toimesta väsätä kasaan. Ei olisi läheskään ainoa kerta maailmassa, kun varasto- tai dealerivetureihin on tehty muutoksia, joita ei ole merkitty tilaus/toimitusnumerokirjaan, vaan ainoastaan tekniseen selosteeseen. |
|
| 24.04.2014 23:45 | Reino Kalliomäki: | Pyörästö on todellakin tuntemissani kuvissa aina 0-6-4T. Selitys sen mahdollisesta synnystä tuntuu loogiselta. En tainnut mainita ,että Olavin artikkeli Läskelän radasta on tietenkin kirjasta "Kapeat Kiskot". Kattilarekisterin tunnettu ensimmäinen osa on Teollisuushallituksen arkistosta 1922 -26. Kävin sen läpi veljeni Anteron ja Vesa Linkaman kanssa Valtionarkistossa 1973-74. Seuraava osa on v. 1972 poimittu Kattilantarkastuslaitoksen arkiston kortistosta , vuosilta 1949 - 72. Idean tämän rekisterin läpikäymiseen antoi Erkki Nuutio, ja kuulemma nykyään on arkisto hävitetty. Välivuodet on hiljan löytänyt Tapani Havia , siis 1927 - 48. Olen otettu mikäli minulla on jotain tämän kaltaista mitä Eljaksella ei ole. Voinko lähettää? |
|
| 25.04.2014 01:14 | Eljas Pölhö: | Kyllä näin on, Reino, että jokseenkin kaikki, mitä minä tiedän Kattilarekisterin tiedoista, on sinun artikkeleistasi 1970-luvun Resiinoista. Minä kopioin kyllä VR:n kattilarekisterin, mutta into ja aika ei enää riittänyt yksityisen puolen kattilarekisterin tutkimiseen (eikä myöskään VR:n muiden paineastioiden rekisterin kopsailuun). | |
| 27.04.2014 21:08 | Ilkka Hovi: | Väittäisin valmistusnumeron olevan oikea, koska O.Winther-Laursen kysyi asiaa Gerald M Bestiltä, joka antoi yhden veturin tilaajaksi Pietarilaisen toiminimen, jonka Olavi Kilpiö tiesi omistaneen Pekonlahden sahan. Ilmeisesti Ahlström osti tehtaan vallankumouksen jälkeen koska viimeksi tehdas oli Ahlströmin omistama. Minulla on tieto, että Dicksonin tehtaissa valmistus loppui v. 1906. Niin tai näin, tehdasrakennus on yhä jäljellä ja kuuluu Scrantonissa olevan Steamtown museon rakennuskantaan. Yleisesti ei aina voi luottaa valmistusluetteloiden tietoihin pyörästöjärjestyksen tai loppukäyttäjän suhteen. |
|
| 27.04.2014 23:20 | Eljas Pölhö: | Dicksonin tehtaan viimeisten kahden vuoden veturit olivat (välinumerot siis muiden ALCOn tehtaiden valmistamia): 44522-44525/1909, stock order, 0-4-0T 44764/1908, Jones & Laughlin 39, 0-4-0T (Narrow Gauge) 44953/1909, Mitsui & Co., 0-6-0T (Narrow Gauge) 45133/1908, Hinds Concol Mining Co. 7, 2-4-2T 45134-45136/1908, Mitsui & Co 12-14, 0-4-0T (Narrow Gauge) 45162/1909, D & H Coal Dept 28, 0-6-0T (Narrow Gauge) 45183/1908, G. de Abaraco, 0-6-0T (Narrow Gauge) 45334, 45335/1908, Garfield Smelting Co. 1-2, 0-4-0T (Narrow Gauge) 45418, 45419/1908, stock order, 0-4-0T (Narrow Gauge) 45556/1908, Pacific Coast Co., 0-4-0T (Narrow Gauge) 45557/1908, Hillside Coal Co. 16, 0-4-0T (Narrow Gauge) 45606/1908, Cornel Phosphate Co. 1, 0-4-2T 45656/1909, Pennsylvania Coal Co. 26, 0-4-0T (Narrow Gauge) 46167/1909, Raritan Brick Co., 0-4-0T (Narrow Gauge) Käytännössä varsin vähäistä tehtaan valmistus näyttää olleen loppuaikoina. |
|
| 27.04.2014 23:37 | Ilkka Hovi: | Jaha, siis Dicksonin veturien valmistus loppui 1909, pahus täytyy korjata merkintöihin. | |
| 20.07.2023 22:07 | Ville Hietapelto: | Valokuvien perusteella näyttää siltä, että Pekonlahden sahalla oli myös toinen, pienempi höyryveturi. Korsteenista päätellen Kraussin valmistama. | |
| 21.07.2023 17:34 | Reino Kalliomäki: | Olen nähnyt niin tarkan kuvan Pekonlahden toisesta veturista (Olavi Kilpiön kokoelma), että valmistajannumero on selvä: Krauss 2644. Eli sama kuin Hietalahden satamaratatyömaan veturilla. Veturin raideleveys on eri, 1000mm versus 750 mm , ja se näyttääkin erilaiselta Pekonlahdessa.Ehkä raideleveyttä muutettaessa on käytetty tehtaan varaosia, jolloin runkotankki on muuttunut kapeammaksi ja korkeammaksi. Hietalahden ja Pekonlahden välillä on kuitenkin joitakin vuosia. Missäköhän veturi on ne viettänyt? Ahlströmin historiikissä on kuvia, joissa veturi näkyy etäällä. |