20.04.2014 / Ähtäri, Myllymäki
20.04.2014 Rakennuksen yläkerrassa sijaitsee isot vesisäiliöt, joihin vetureihin tarvittava vesi on pumpattu läheisestä pumppulammesta.
Kommentit
| 23.04.2014 00:46 | Lasse Hinkkanen: | En heti muistanutkaan että Myllymäellä ei ollutkaan vesitornia. Pumppuhuoneen kyllä muistan lammen rannassa, taisi siinä vieressä olla pumpunhoitajan asunnon rauniotkin. Tuolla tallissa oli ennen museokalustoa mm. rata-auto joka taitaa olla nykyisin Rautatiemuseossa. |
|
| 23.04.2014 10:34 | Tuomo Ala-Keturi: | Museokalustoa olen minäkin kuullut siellä olleen, eli varsinainen aktiiviaika taisi jäädä tallilla varsin lyhyeksi. Tämähän on ollut metallialan pienyrityksen käytössä ja omistuksessa jo viimeiset 30 vuotta. Nyt kuitenkin toiminta taitaa olla jo hiipunut. | |
| 23.04.2014 21:25 | Martin Hillebard: | ""Ulkopitäjäläiselle" olisi huvittavaa tietää, missä Myllymäki ylipäätään on. Että veturitallilla ei ole lainkaan vesitornia, on kyllä aika erikoinen järjestely. | |
| 23.04.2014 21:31 | Tuomo Ala-Keturi: | Paikkakuntalainen en ole varsinaisesti minäkään, mutta jos nimi Ähtäri sanoo jotakin? Vaikka eihän sekään ole mikään kovin iso taajama. Ähtärissa on kuitenkin ollut neljä liikennepaikkaa, Ähtäri, Inha, Eläinpuisto Zoo ja Myllymäki. Näistä kolme on edelleen käytössä, ainoastaan Inhassa ei enää pysähdytä. Ja vaikka vesitornia ole ollut, nuo isot tankit yläkerrassa, ovat ilmeisesti olleet ihan toimiva ratkaisu. | |
| 23.04.2014 21:40 | Ilkka Hovi: | Talli ilman vesitornia on vanha järjestely. Vesisäiliö on tallissa sisällä, tutki Rautatiemuseon tallia. Pysyi siellä jäätymättä. Ehkäpä siksi Suomessa veturit olivat etupää kääntöpöydälle päin, koska tenderiin voitiin ottaa vettä veturin ollessa tallissa. Joissakin talleissa näkyi vielä vesiputket ja syöttöventtiili raiteen päädyn kodalla, siitä letkulla brittiläiseen tyyliin tenderiin. Veturit olisi kannattanut ajaa etupää edellä talliin, sillä silloin olisi etupään kohdalla enemmän tilaa tehdä huoltotöitä. | |
| 23.04.2014 22:09 | Lasse Hinkkanen: | Joissakin veturitalleissa esim. Jyväskylässä on tallin kyljessä vesitorni. Haapamäellä taas on erillinen vesitorni tallin vieressä, vaikka vesiviskurit saivat vetensä nykyisestä uudemmasta vesitornista. Myllymäki oli höyryveturiaikaan käsittääkseni vedenottopaikka koska Haapamäelle on kuitenkin 33km matkaa. Seinäjoen suunnasta en oikein tiedä, missä siellä oli vedenottopaikkoja ennen Seinäjokea. Nämä vesitornit ja ym. säiliöt olivat tasaussäiliöitä, koska pumppujen vedentuotto ei riittänyt veturien tarpeeksi nopeaan tankkaukseen. |
|
| 24.04.2014 02:00 | Kimmo T. Lumirae: | Myllymäkihän on merkittävä ja poikkeuksellinen liikennepaikka Vaasan radalla eli vanhalla Pohjanmaan radalla. Myllymäestä piti tulla risteysasema, josta haaraantuu ensin rakennettu Vaasaan menevä rautatie sekä uusi, Oulua kohti lähtevä rata. Tulevan risteysaseman tarpeisiin varauduttiin rakentamalla asema numeroa suuremmilla piirustuksilla kuin radan muut väliasemat (olikohan niin, että tavalliset väliasemat ovat IV luokan asemia, mutta Myllymäelle tehtiin III luokan asema) ja veturitalli. Kuten tunnettua, tämä risteysasema tulikin Seinäjoesta ja Myllymäen liikennepaikalle tehdyt panostukset menivät tavallaan hukkaan. Talli saattaa olla siinäkin mielessä historiallinen, että kun Myllymäestä ei kerran oikeaa varikkopaikkaa tullut, paineita tallin laajentamiseen ei ollut ja talli sai ehkä pitkäänkin olla alkuperäisessä asussaan. Olisi muuten mukava kuulla, minkälaisen liikenteen vetureita Myllymäen tallissa on joskus maailman aikaan pidetty? |
|
| 24.04.2014 13:39 | Petri Nummijoki: | Eikös Myllymäen tallia käytetty pitkään museokaluston säilytykseen? | |
| 24.04.2014 14:14 | Kari Haapakangas: | Nämä toteutuneet ja toteutumatta jääneet ratalinjaukset ovat kyllä mielenkiintoista historiaa, josta olisi kiva lukea ja jossitella enemmänkin. Tuolloin 1800-luvun jälkipuoliskolla todella ratkottiin Suomen tulevan asutus- ja väestökehityksen peruslinjoja. Entäpä jos Tampereelta ei olisi koukattu itään. Entä jos Myllymäestä olisi todella tullut risteysasema. Tai miksi Kauhavalta koukattiin rannikolle eikä jatkettu sisämaaratana? Aikanaan ankarasti puntaroituja ja lobattuja ratkaisuja, jotka toisin mennessään olisivat kutistaneet toisia ja kasvattaneet toisia paikkakuntia kotimaamme kartalla. | |
| 24.04.2014 19:00 | Timo Salminen: | Jos Tampereelta ei olisi koukattu itään, olisi pitänyt koukata länteen, koska suoraan vastassa oli suuria soita. On sanottu myös, että mahdollisimman suurelle alueelle haluttiin luoda yhteys Vaasan satamaan, ja siksi valittiin se reitti, joka valittiin. Täältä Riihimäeltä katsottuna harmillista tietenkin on, ettei jo 1870-luvulla kaavailtu Riihimäen ja Turun välinen rata ole edelleenkään toteutunut, ja esiintyipä suunnitelmissa 1900-luvun puolella myös Ri - Jy -rautatie. |
|
| 24.04.2014 20:16 | Olli Aalto: | Ja Multian oikorata olisikin saattanut Parkanon radan tarpeettomaksi. Toki Pohjanmaan rata olisi jäänyt käyttöön Savon radan tyyliin, ehkä jopa vilkkaampana. | |
| 24.04.2014 20:36 | Eljas Pölhö: | Muut yöpyjät kuin C5 ja G1 ovat tainneet olla vähissä tallin aktiivisen toiminnan aikoihin. Ennen vanhaan valtion omaisutta ei sopinut tarpeettomasti hävittää, joten silloinen taloudellinen ajattelu etsi uuden mielekkään käyttötarpeen. Se oli Suomen Rautatiemuseolle varatun kaluston säilytyspaikka. Se on varmaan tämän tallin historiallisesti merkittävin ajanjakso. Muutoin olisi ajan kanssa päästy tekemään vertailevaa turkimusta höyryveturi vs rata-auto maatumiseen kuluvasta ajasta. Nythän kyseinen tutkimus on höyryveturi vs Hr11 muodossa meneillään Hyvinkään konepajan takapihalla. |
|
| 24.04.2014 20:42 | Kari Haapakangas: | Koko perhanan Pohjanmaahan on suota, poislukien se mitä on raivattu pelloiksi tai on kivistä 'mäkimaata'. Vaasan sataman suosiminen ei tainnut oikein onnistua, satama taitaa olla niitä Pohjanlahden pienimpiä ;) Sitähän sanotaan olevan kaksi syytä miksei rautateitä rakennettu rannikolle: tarkoituksena oli yhdistää sisämaa satamiin, ja toisaalta rakentaa radat suojaan maihinnousuilta. Pohjanmaalla Jepuan-Kokkolan väli on poikkeus, mutta siinähän on kyllä vankka saaristo rannikolla. Jos Riihimäeltä olisi rakennettu rata Turkuun, ei meillä nyt olisi Jokioisten museorautatietä... |
|
| 24.04.2014 21:27 | Ari Palin: | Jos Riihimäki - Turku -rata olisi rakennettu, ei olisi myöskään RLR:n kapearaiteisia museovaunuja Kovjoella. Sen sijaan meillä saattaisi olla Forssa - Karkkila -museorautatie. | |
| 24.04.2014 22:32 | Lasse Hinkkanen: | Olen nähnyt kartan joka on ilmeisesti välirauhan ajalta. Kartassa näkyy katkoviivalla rakenteilla oleva rata Haapamäeltä Multian kautta Saarijärvelle, mutta siinä näkyy myöskin katkoviivalla Parkanon rata. | |
| 25.04.2014 00:20 | Niila Heikkilä: | Ruotsi toimii myös hyvänä esimerkkinä kuinka pelonsekaisesti suhtauduttiin rannikkoa myötäileviin ratoihin, vaikka esimerkiksi lähes kaikki Pohjois-Ruotsin isot kaupungit ovat rannikolla. Olkoonkin että rannikkomaasto on paikka paikoin, varsinkin Höga Kustenin kohdalla radan rakentamisen kannalta haasteellista, etelä-pohjoissuuntainen rata rakennettiin koko matkaltaan kiemurtelemaan sisämaahan, ja kaupungit ovat vain pistoraiteiden välityksellä yhteydessä päärataan. Tätä puutetta on alettu korjaamaan vasta viime vuosina mm. Botniabananin avulla. Myös Kalix-Haaparanta vastikään valmistunut uusi rata voidaan laskea tähän sarjaan. Vuosikymmeniä sitten jo suunniteltiin suoraa rataa Luulajasta Haaparantaan. Asian taustat miksi oikorata valmistui vasta nyt, saattavat olla osin hyvinkin mielenkiintoista historian painolastia. Suora rata Luulajaan olisi joutunut läpäisemään Bodenin ympäristön suoja-alueita joilla oli paljon sotilaallista laitteistoa aina 1990-luvun loppupuolelle. Mm. Kalixlinjen-niminen puolustusketju ylsi ylhäältä aina rannikolle asti. Moni 1980-luvulla E4-tietä Haaparannasta kohti Luulajaa ajanut suomalainen muistaa Kalixin jälkeen tien varren isot keltaiset pelottavat taulut joissa luki: Militärt skyddsområde, tillträde förbjudet för uttlänningar - Suoja-alue, pääsy ulkomaalaisilta kielletty. Kylmä sota oli silloin Ruotsissakin tosiasia. | |
| 25.04.2014 09:46 | Reino Kalliomäki: | Myllymäkihän oli suunnilleen puolivälissä Tampereen - Vaasan rataa. Radalle hankittiin vetureiksi sarja C5. Olisiko silloin vain ajateltu arkipäiväisesti liikenteen tarpeita - eihän Haapamäki silloin vielä mitään ollut. Radan rakennuskertomuksessa mainitaan , että veturi B2 laivattiin Vaasaan , jotta voitiin rakentaa sieltä Nikolainkaupungin suuntaan. Myöhemminhän veturi tunnetaan mm. "Siuron Pässinä". Bonsdorff kirjoittaa Nokia Oy:n (paperitehdas) historiikissa, että läntinen ratalinjaus hylättiin kun pelättiin radan nostavan puutavaran hintaa Nokian hankinta-alueilla, ja yhtiön tukijat siirtyivät lobbaamaan itäistä linjausta. |
|
| 25.04.2014 14:15 | Timo Salminen: | Varmuuden vuoksi: Nikolaopolis = [uusi eli nykyinen] Vaasa 1852 alkaen. | |
| 26.04.2014 09:46 | Pave Saarinen: | Ei tuo nyt näytä ihan alkuperäisessä kunnossa olevan. Tuossa päädyssä näyttäisi siltä, että kaari-ikkunat tai ovet olisi pantu umpeen. Onhan siinä selvästi näkyvissä myöhempikin muuraus. | |
| 26.04.2014 09:48 | Pave Saarinen: | Jaahas, oli joku toinenkin huomannut saman asian, luin nyt vasta toisen kuvan tekstiejä. | |
| 26.04.2014 10:45 | Tuomo Ala-Keturi: | Keskimmäisessä ikkunassa näytää siltä kuin siinä olisi ollut ovi joskus aiemmin. Mutta nuo korkealla olevat holvaukset, ja seinä niiden alapuolella näyttää ihan alkuperäiseltä. Eli aivan kuin siihen olisi jätetty eräänlainen optio laajentaa tallia myöhemmin. Pitää varmaan kysyä tallin nykyiseltä omistajalta, että onko hänellä parempaa tietoa asiasta. | |
| 26.04.2014 16:11 | Kimmo T. Lumirae: | Nuo neliskanttiset ikkunat vain saattavat olla suhteellisen tuoretta tekoa ja tarkoitinkin, että talli on ehkä pitkäänkin saanut olla täysin alkuperäisessä asussa, eikä se ole monien isompien paikkojen tallien tavoin jäänyt osaksi laajennettua tallikompleksia, kuten juuri esim. Seinäjoella, jossa on kaksi erillistä tallia omine pienine vesitorneineen ja lisäksei erillinen iso vesitorni (liekö monellakin muulla varikolla kolme vesitornia?). Tässä tallin seinässä muuten pistää silmään tuo, että tuo muuraus, jolla nuo kaari-ikkunat on "peitetty", näyttää täysin samalta kuin muukin seinä; onko siinä koskaan ollutkaan kaari-ikkunoita vai pelkästään valmius niiden asentamiseen? Vai tätäkö juuri tarkoititkin, Tuomo? |
|
| 26.04.2014 16:26 | Tuomo Ala-Keturi: | Juuri tätä tarkoitin Kimmo, eli jos ne suuremmat ikkunat (kuten tallin toisessa päässä on aina ollutkin) olisi joskus olleet käytössä, niin ei seinä näyttäis kauttaaltaan noin samanlaiselta. Tiilissä ja laastissa olisi eroja jotka silmällä huomasi heti. Mutta niin kuin jo edellä kerroin, pitää varmaan haastatella omistajaa ja entistä asemapäällikköä. Alkoi asia jo kiinnostaa siinämäärin, että lisävalaistusta olisi kiva saada. | |
| 26.04.2014 21:49 | Lasse Hinkkanen: | Tuomo, Kotimäen Pertti varmasti tietää jotain. | |
| 26.07.2015 22:28 | Reino Kalliomäki: | "Kertomus Waasan Rautatien Rakentamisesta" ei kerro ikkunoista mitään. Sen mukaan kuitenkin :"Huonerakennukset tehtiin kaikki puusta, paitsi lokomotiivitallit... (On) tehty 19 hinkaloa 15 lokomotiiville, nimittäin Nikolainkaupunkiin 10 hinkaloa, Myllymäelle 4 ja Tampereelle 5... Rakennettuina on 12 vesitornia, joihin vettä nostetaan 5 käsipumpulla ja 7 höyrypumpulla... lisäksi on kolme vedenottopaikkaa lokomotiivitalleissa Nikolainkaupungin, Myllymäen ja Tampereen asemilla. Kaksi ensinmainittua on varustettuna käsipumpuilla, jotka ovat eri konehuoneissa." Suuret ikkunat ovat valon tarpeen varmaan olleet tärkeät, olihan veturien huoltaminen tuolloin vallan erityistä. |