11.08.1970 / Kemi, Veitsiluoto (vaihde)

11.08.1970 Move puskee letkaa täydellä tarmolla. Tämä siirtyi sitten Lieksaan kun Lokomon C600 tuli tilalle. Vaikutti siltä, että työtä oli melkein liiaksi.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Veitsiluoto (vaihde) (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Kemi

Kuvaaja: Reino Kalliomäki
Lisätty: 03.05.2014 18:30

Junatyyppi
Vaihtotyö:

Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta
Vuodenajat: Kesä

Yksityisveturit
Move51:

03.05.2014 19:20	Eljas Pölhö:	Tämä on sikäli poikkeuksellisen mielenkiintoinen veturi, että vaikka sen valmistelaatassa lukee Move 51/h, 526/23.1.1959, niin se on vuoden 1956 valmistussarjaa. Se oli alkujaan tehtaan koeveturi, jossa kokeiltiin vaihtoehtoista moottoria: Linnavuori 815D:stä tehtyä kaksoisdieselkonetta ja veturissa oli tuolloin sama mekaaninen Wilson vaihteisto kuin Vv14 vetureissakin. Kerroin veturin koeajoista Resiinan 2/1995 Kirjeitä toimitukselle-palstalla.
03.05.2014 20:57	Tommi K Hakala:	Toi kaksoisvalmetti olisikin ollut mielenkiintoinen ratkaisu moneen veturiin, vaikkapa tuplattuna ja kotimainen.
04.05.2014 13:14	Kimmo T. Lumirae:	Toisaalla keskusteltiin Valmet-Linnavuori 815D -moottorin ahdetuista versioista, joita on ollut aina 285 hv:aan saakka. Vastoin taas muualla olleita tietoja Valmetin 815D ei perustu Scanian D815:een vaan D812:een, joka on ahtamaton perusmalli. Ruotsin normaaliraiteisissä Lätissä oli D815, joka oli ahdettu, 205 hevosvoimaa, mutta ilmeisesti vääntömomentiltaan aivan eri luokan peli kuin Valmetti, seikka, joka todettiin MRY:n syysretkellä Pohjois-Ruotsissa kokeneen lättäkuskin takapuolituntumalla. Ja takaisin kuvan "Sputnikiin"; jos Valmet olisi käyttänyt kaksoiskoneessaan edes kohtuullisesti ahdettuja moottoriversioita, olisi veturin teho ollut helposti luokkaa 460-500 hevosvoimaa. Tästä hyvä aasinsilta näihin GM:n kaksoiskoneisiin: Suomen versio on kovin vaatimaton teholtaan; vain 2 x 175 hv, kun moottorin puolikkaan, GM 6-71:n teho oli usein 235/238 hv (lähteestä riippuen), ahdettuna jopa yli 280 hv, ja kaksoiskoneen teho ehkä 470 hv. Miksiköhän näin?
04.05.2014 13:28	Tommi K Hakala:	Olisko kaksoismoottorin luotettavuus ollut pääsyy pitää yksittäisten moottoreiden viritysaste maltillisena, sekä niitä yhdistävän vaihteiston tehonkesto toinen syy?
04.05.2014 23:45	Kimmo T. Lumirae:	Kaksoiskoneistona niitä käytettiin yli 200-hevosvoimaisina ainakin Euclid TC-12 -pillareissa, joista mainiota videota; tältä enemmän tai vähemmän Dm3-4 ja Vv13-14 kuulostivat: https://www.youtube.com/watch?v=rVGXPMdv​Em4
22.05.2016 23:48	Martti Pulkkinen:	Näissähän oli se huono puoli että vaihdelaatikon öljy tuppasi kuumentumaan liikaa kun veturi joutui oikein koville. Jos tähän olisi laitettu tehokkaammat moottorit olisi vaihdelaatikko pitänyt suunnitella myös uusiksi.
23.05.2016 00:02	Reino Kalliomäki:	Valmet kutsui kerran hätiin Onni Paukkusen (VR ylimatkaneuvoja, haastattelu). Outokummusta valitettiin, ettei uusi move51h jaksa. Onni kertoi menneensä paikalle, ja ottaneensa satsia päätepuskimesta asti. Nousi! Öljyn lämpötila arvelutti. Onni piti moottoriveturikursseja myös yksityisille, Valmetin luottomies.
23.05.2016 10:07	Petri Nummijoki:	Pohjimmiltaanhan öljyn kuumenemistaipumus johtui siitä, että 40 tonnin paino yhteenkytketyin akselein ja hydraulisella voimansiirrolla varustettuna teki veturin sen verran sitkeäksi kitkavoiman puolesta, että voimansiirtoa oli mahdollista kuormittaa reippaasti ilman, että pyörät sutivat.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!