??.??.1962 / Rataverkolla, Ruotsi

??.??.1962 Täällä ei vielä löytynyt kuvaa Ruotsin Rc-vetureiden edeltäjistä Rb-vetureista. Niitä oli kolmea mallia, kaksi kutakin, sarjat Rb1, Rb2 ja Rb3. Ulkonäöltään ne olivat keskenään jokseenkin samannäköisiä, mutta tekniikassa oli huomattavia eroja. Rb1:n englanninkielinen esite on 20-sivuinen, joten linkkaan siitä vain sivun 4, josta käy ilmi Rb1-Rb3 sarjojen eroja. https://www.dropbox.com/s/c360po258d0agy​q/Rb1-3%20info.png Valmistustiedot: Rb1 1001 ASEA 1527-ASJF 818-KMV 11133/34 1962 (8.2.1962) Rb1 1002 ASEA 1528-ASJF 819-KMV 11135/36 1962 (5.6.1962) Rb2 1003 ASEA 1529-Nohab 2439 1962 (8.3.1962) Rb2 1004 ASEA 1530-Nohab 2440 1962 (3.5.1962) Rb3 1005 ASEA 1531-Motala 1163 1962 (30.3.1962) Rb3 1006 ASEA 1532-Motala 1164 1962 (5.7.1962)

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Rataverkolla Valtio: Ruotsi

Kuvaaja: ASEA (Lisännyt: Eljas Pölhö)
Kuvasarja: Vetureiden ja vaunujen tehdaskuvia
Lisätty: 17.05.2014 17:40

Sähköveturi
Ulkomaat: 1001

Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Talvi

17.05.2014 18:23	Mikko Nyman:	Uskallan väittää, että Eljaksella on "kohtuullisen" verran faktatietoa jos vaikka mistä rautatieaiheesta. Mainiota dataa jälkipolvillemme säilytettäväksi!
17.05.2014 18:41	Tommi K Hakala:	Ruotsalainen tikkari on kelta-oranssi...ei suomalainen marianne.
17.05.2014 18:51	Juhani Suntioinen:	Tässä oli turvaväritys jo viime vuosisadalla. Niin ne ruotsalaiset osaavat.
17.05.2014 19:45	Niklas Savinsaari:	Kiitos (taas kerran) faktatiedoista Eljas! Kuinkas myöhään näitä Rb-vetureita käytettiinkään liikenteessä ja millainen lie oli käyttövolyymi vai tekivätkö tilaa Rc-sarjalle jo varhain? Tuo Rb/Rc on vaan niin mahdottoman miellyttävän näköinen veturi, sopusuhtainen, siro ja kaikenlisäksi etenkin tässä värissä äärimmäisen ASJanmukaisen näköinenkin!
17.05.2014 20:22	Eljas Pölhö:	Ne hylättiin aika aikaisin, koevetureita kun olivat: 1001 (1974), 1002 (1976), 1003 (1975), 1004 (1976), 1005 (1975) ja 1006 (1976). Romutus tapahtui 1001-1004 (1985), 1005 (kori 1978, loput 2004) ja 1006 (1976, kolarivaurio 23.3.1976). 1005 kohdalla "loput" tarkoittaa, että 1978 se muutettiin jonkinlaiseksi vetovaunuksi kiskotusjunaan ja se romutettiin 2004.
17.05.2014 21:21	Martin Hillebard:	Nämä veturit ovat tosiaan muotoilultaan suorastaan kauniita. Ajokoneiston hallinta - tyristoritekniikka - oli ensimmäisten veturien tullessa maailman ehdotonta huippuluokkaa. Mikropiirit nykyisessä muodossaan olivat kaikkialla viellä täysin lapsenkengissään.
17.05.2014 22:09	Kimmo T. Lumirae:	Tai siis kuvan veturihan on Rb, jossa oli joko pelkkä tasasuuntaus tai ei sitäkään eli matalataajuusvaihtovirta-ajomoottorit (ihana yhdyssana!) tehonsäädön tapahtuessa muuntajan käämikytkimellä. Rb:stä ajoi aika ohi tasasuuntaustekniikan eli juuri tyristorisäädön kehittyessä ja vasta seuraava malli eli Rc oli varustettu portaattomalla tyristorisäädöllä, teknikka, jossa ASEA oli osaamisellaan ehdoton markkinajohtaja. Rb:n ja Rc:n ulkomuodossa on pieniä eroja, joista näkyvimmät nokkaosassa. Yksi Rb sai kunnian 1965 toimia tyristoritekniikan testipetinä ennen 1967 valmistunutta ensimmäistä Rc:tä.
17.05.2014 22:56	Hannu Peltola:	Myös katon alareunan tuuletusritilöistä Rb on helppo erottaa Rc:stä. Rb:ssä on tässäkin kuvassa hyvin erottuva matala ritilä, Rc:ssä se on huomattavasti korkeampi. Tässä kuvassa kiinnittää huomiota monimutkaisen näköinen tuulilasinpyyhkijäviritelmä. Tämä oli ilmeisesti käytössä vain hetken? Ainakaan missään muussa Rb:n kuvassa en ole vastaavaa nähnyt. EDIToin vielä viestiä: Myös tikkarit Rb:ssä / Rc:ssä on poikkeava näky, en ole nähnyt muissa kuvissa. Onko teillä havaintoa, tuliko Rc:hen enää tikkareita?
17.05.2014 23:48	Eljas Pölhö:	Ensimmäisen Rc1:n (1007) esittelyn piti tapahtua 19.12.1966 klo 19 Stockholm C:ssä, mutta se ei onnistunut. Veturi siirrettiin Falunista Västeråsiin viimeisiin virityksiin 18.12.1966. Vastaanotto tapahtui 19.1.1967. Koeajoja toki suoritettiin jo joulukuussa 1966. Koeajokuvassa 12.12.1966 ei näy tikkareita. Ei myöskään muissa tämän ja muiden vetureiden TÅG-lehdessä julkaistussa hämmästyttävän harvoissa kuvissa vuodelta 1967. Katsoin myös kolmea erilaista Rc1:n esitettä, eikä niistä missään ole tikkareita. Rc2:n esitteessä veturilla 1033 ei ole tikkareita, mutta katon yläkulmiin on toiseen päähän maalattu pyöreä kelta-oranssiraitainen pallo. Sen sijaan uudempia Rb1-3 tikkarikuvia on mm 1001 (1972), 1004 (1972) ja 1006 (1972).
18.05.2014 00:17	Hannu Peltola:	Eljakselta löytyy kyllä vastaus jokaiseen kysymykseen!!! Kiitos!
18.05.2014 12:04	Eljas Pölhö:	Tikkareita korvanneet maalatut pallot näkyvät kuvassa http://vaunut.org/kuva/92590
18.05.2014 16:28	Martin Hillebard:	Kun Hurut alias Hr 12 alkoivat ilmestyä (etelä)Suomen rataverkolle, niin niihin oli myös asennettu tällaiset tikkarit. Niitä kutsuttiin virallisesti "etupään merkit". Nähdäkseni sekä Hr 12 että Hr 13 - ja varhemmassa pullahurussa Hr 11 - oli kaksi etupäätä, eikä lainkaan takapäätä, mutta ilmeisesti tämä palveli jotakin tarkoitusta. Asian psykologinen seuraus kuitenkin oli, että veturimiehistö mieluummin kipusi tikkari-pään ohjaamoon ajakseen veturia siitä! Ajatus kuljettaa veturia "takapäästä" ilmeisesti tuntui jonkinlaiselta B -vaihtoehdolta. Psykologisesti, kuten sanottua. Käytännöllinen seuraus taas oli,että veturit alkoivat kulua epätasaisesti - laakerit, hammasrattaat ym pyöriessään pääasiassa yhteen suuntaan, luulisin. Kuulin että tikkarit sittemmin jossakin vaiheessa poimittiin pois vaikkei minulla siitä omaa muistikuvaa olekaan. Erilaisissa Vv Sv Sr oli samantekevää minkä sorttisia karkkeja asetettiin näytteille. Kaikki kokivat kuitenkin sen pitkän keulan veturin nokkapuolta osoittavaksi.
18.05.2014 16:57	Kimmo T. Lumirae:	Koska etupään merkit ovat olleet enemmän tai vähemmän irrotettavia, onkohan niissä ollut alkuperäinen tarkoitus osoittaa sitä ohjaamoa, mistä ajetaan? Etupään merkkejähän oli jo Sv 11 ja Vv 12-vetureissa sekä Lätissä, ja kuten Martin kirjoittaa, myös Pullahurussa. Ainakin silloin, kun vaihtotyössä oli merkitystä, mihin suuntaan veturi lähtee, eli esim. jos veturi on vaunujen välissä, on oleellinen ero "vedä" ja "työnnä" -opasteiden välillä. Niinpä Tve 4:ssä oli etupään merkit, koska veturin etupäätä ei pienestä kulmasta erota ns. Erkkikään. Ainakin Hr 12 -kalustossa oli toisen pään ohjaamo meluisampi kuin toisen, ja siksi suosittiin hiljaisempaa ohjaamoa. En ole aiemmin kuullut etupään merkkien vaikuttaneen ajo-ohjaamon valintaan.
07.06.2014 00:17	Eljas Pölhö:	Laitetaan tähän 20-sivuinen Rb1-esite PDF muodossa. Toivottavasti siiitä on iloa. Jätin sen aika suureksi (13,3MB), jotta mahdollinen tuloste olisi hyvä. https://www.dropbox.com/s/3yeicr6qognb4v​q/Rb1-%20brochure.pdf
11.10.2014 14:28	Toni Lassila:	Näyttää hyvin paljon romanialaisilta sähkövetureilta. Tosin se ei ole mikään ihme, kun romanialainen Electroputere teki näitä lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!