17.05.2014 / Lievestuore

17.05.2014 P 1922 valmistelee lähtöä kohti Jyväskylää Lievestuoreella.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Lievestuore (Liikennepaikan tiedot)

Kuvaaja: Teemu Tuomisto
Lisätty: 17.05.2014 22:08

Höyryveturi
Tk3: 1136

Junatyyppi
P: 1922

Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta, Matkustaja, Tapahtuma
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kevät

18.05.2014 06:33	Lasse Hinkkanen:	Näkyväisyys takaperin ajettaessa taitaa olla aika minimaalinen, jos ei ole pää pihalla koko ajan.
18.05.2014 14:30	Elias Murto:	Aika hyvää vauhtia mentiin tenderi edellä yöllä Petäjävesi - Haapamäki -välillä. Tuli tosiaan mieleen, että minkähänlaiset näkymät sieltä on ja miten kovasti tuuli tuivertaa tähystäjän korvia.
18.05.2014 20:56	Ari Palin:	Olikos tämä merkitty Liikenneviraston matkustajainformaatiojärjestelmässä pikajunaksi? Keitele-museon lättä 26.4. oli taajamajuna-statuksella. No, olisihan se tavallaan loogistakin.
18.05.2014 23:22	Olli Aalto:	Jos "puoli ukkoa" on ikkunan ulkopuolella koko matkan sellaisessa koleudessa, niin kyllä siinä vilu tulee.
19.05.2014 12:13	Kimmo T. Lumirae:	Tässä voidaan vain kuvitella, minkälaista on höyryveturimiehistön työ ollut talvella, räntäsateessa tai -35 asteen pakkasessa, varmasti -15 ja vähempikin jo riittää tekemään elämästä ns. ryssän hvettiä. Näkyväisyyden puute oli varmaan tärkein syy siihen, että tenderivetureiden suurin nopeus taaksepäinajossa oli likimain aina 50 km/h, pois lukien jotkut erikoisratkaisut tendereissä, ainakin saksalaisten 52 ja (ainakin länsipuolen) 23. Näissä oli umpihytti, tenderin vesitila niin matala, että sen yli näkyi hyvin ja hiilitila vastaavasti niin kapea, että sen molemmin puolin näki riittävästi, Tästä pääsemmekin mieltäni viime aikoina askarruttaneeseen kysymykseen: mitkähän syyt ovat vaikuttaneet siihen, että Suomesa hytit olivat poikkeuksetta avonaisia? Venäjällä oli umpihyttejä, ruotsalaisilla ilmeisesti jo pitkäänkin umpihyttejä, saksalaisissa sotavetureissa oli "Norja-hytti", joka oli umpinainen, mutta ankarista talvistaan tunnetussa Suomessa ei edes nähty umpihyttejä tenderivetureissa.
19.05.2014 13:13	Eljas Pölhö:	Ihmettelen samaa kuin Kimmo, koska kummassakin naapurimaassa käytettiin umpihyttejä. Ruotsissa jopa vanhoihin vetureihin muutettiin umpihyttejä jälkikäteen. Vuonna 1956 VR:llä ajettiin päivittäin 1333 km takaperin vakiojunissa ja 1197 km lisäjunissa. Ajettavien sorajunien määrä on suuresti vaikuttanut jälkimmäisen luvun suuruuteen ja on ollut varsin merkittävää aina höyrykauden loppuaikoihin saakka. Linkin takana on tilastoa vuodelta 1956. https://www.dropbox.com/s/cefidnsbot9dvk​p/Takaperinajo%20tenderivetureilla.txt

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!