18.05.2014 / Kokkola
18.05.2014 Siilinjärven Yaralta saapuva rautapasutejuna (Dv12 2515+2614+2518+2636 + 80 aks.) suuntaa Kokkolan syväsatamaan. Retkijakkaralla kököttävän harrastelijan nähdessään veturinkuljettaja peljästyy niin pahanpäiväisesti, että joystick naksahtaa hätkähdyksessä 16. tehoportaalle. Siitä savut.
Kommentit
| 19.05.2014 15:33 | Ville Hautamäki: | Kuinkahan kauan 4475 mahtaa kulkea deeverivedolla, kun olis taas tarkoitus lähteä kesällä kuvailemaan Kokkolan seudulle mm. tuotakin junaa.. Joka tapauksessa upea kuva vähän erilaisemmasta vetokalustomäärästä. :) | |
| 19.05.2014 15:41 | Jouni Hytönen: | Dr16-vetureita ei taida olla riittävästi, että Dv12-veturit voitaisiin näistä junista poistaa. Näitä kulkee neljä junaparia kaikkina viikonpäivinä. En tiedä, montako veturia tuo oikein sitoo, mutta viime kesänä yhdessä kuormajunassa oli Dr16 ja muissa 3Dv12. | |
| 19.05.2014 15:47 | Mikko Nyman: | Miten Iso Vaaleet on jaettu nykyään Oulun ja Joensuun kesken? Jollakulla lienee sijoituslistaa hollilla. | |
| 19.05.2014 16:04 | Petri Nummijoki: | Eikö juuri 4475 kulkenut viime kesänä Dr16-vedolla, joten ovatko nykyään kaikki Dv12-vetoisia? | |
| 19.05.2014 16:33 | Pasi Utriainen: | 4475 on 2xDv12 ja 4471, 4473 sekä 4477 ovat 3xDv12. Näin on ollut viime syksystä lähtien, jolloin 4475 vaihtui Dr16-vedolta 2xDv12. En tiedä miksi 4475 ajetaan pienempänä junana kuin muut. | |
| 19.05.2014 16:38 | Ville Hautamäki: | Tänään kuitenkin 4475 oli kulkenut Dr16-vedolla.. | |
| 19.05.2014 16:42 | Pasi Utriainen: | Jopas jotakin, vielä viime viikolla se oli deevereillä. Ilmeisesti Kolarin liikenteestä on vapautunut Iso-Vaikeita. Nythän myös Joensuusta tuleva Kemiran ammoniakkijuna on ollut Dr16-sarjan sijaan Dv12-vetoinen. | |
| 19.05.2014 16:43 | [Tunnus poistettu]: | Yllättävän paljon on ollut retkijakkaraihmisiä liikkeellä (asianharrastajia?), ainakin Tervajoella ja Jalasjärvellä näin eilen tuolin kanssa radan vierellä istuskelemassa, enpäs tiedä oliko sama tyyppi mut en usko :) | |
| 19.05.2014 16:50 | Riku Outinen: | Pasi: Oletko kiinnittänyt pasutteiden vaunustoihin huomiota? Tuli sellainen selitys hatusta vedettynä ilman mitään tietoa, että tuo yksi pasute kulkee Rmm-vaunustolla kevyemmällä junarungolla kuin muut joissa Sgmmns-w-runko. | |
| 19.05.2014 17:00 | Jouni Hytönen: | Kukaan ei ole virallisesti näitä epäilyjä vahvistanut, mutta tuntuu siltä, että veturit kiertävät nykyään vapaammin kuin ennen. Tai sitten Pieksämäellä joku sekoittaa vetureita tahallaan. :) Aikaisemminhan Dr16-vetureista 2805-2813 ja 2815 olivat Oulun vetureita ja 2816-2823 Joensuun, mutta nekin vaikuttavat nykyään sekoittuvan. | |
| 19.05.2014 19:28 | Pasi Utriainen: | Hatusta tuli oikea selitys, sillä tuo 4475 kulkee Rmm-vaunuilla. | |
| 19.05.2014 19:31 | Ari-Pekka Lanne: | Visan arvuutteluun Tervajoella ja Jalasjärvellä nähdystä retkijakkaraolennosta voin vahvistaa, että kyseessä on ollut kaksoisolentoni. Itse en ole siellä suunnalla käynyt pariin vuoteen. ;o) | |
| 19.05.2014 21:08 | [Tunnus poistettu]: | Okeei ;) | |
| 19.05.2014 22:53 | Jani Niemelä: | Juna 4475 kulkee Dr16 vetoisesti ma-su | |
| 20.05.2014 00:23 | Jorma Toivonen: | Näyttäisi, että 1.- ja 4.-veturi, päästöistä päätellen, osallistuisivat voimallisesti junan kulun onnistumiseen, kolmannen veturin pakoputkesta ei ole havaittavissa edes lämpöväreilyä, ottiko lainkaan osaa yhteistyöhön? | |
| 20.05.2014 02:08 | Mikko Mäntymäki: | Neliveto pitäisi asettaa 1+2+2+3. | |
| 20.05.2014 16:38 | Topi Lajunen: | Mikko, mikähän arvailu tuo nyt taas oli? Kolme veturia "asetetaan" johtoveturi+apuveturi+apuveturi, kun taas neljä asetettaisiin johtoveturi+apuveturi+apuveturi+apuveturi, mikäli niin olisi tapana tehdä. (Joo, on niin tehty, mutta ei tehdä normaalisti.) | |
| 20.05.2014 17:39 | Mikko Mäntymäki: | Olen kuullut että ennen kuin Raaheen vedettiin sähköt siellä oli kahdeksan neliajoon soveltuvaa Dv12:sta, jotka tosin oli aina nipussa. Neljännestä puuttuu valvonta että se vetää oikeaan suuntaan eikä sitä edes huomaa jos yksi veturi vetää "väärään suuntaan". Käsittääkseeni 1 veturi on johtoveturi 2 ja 3 apuvetureita koska siellä ei löydy asentoa 4 veturia Raahen poikkeusta lukuun ottamasta. | |
| 20.05.2014 18:36 | Mikko Nyman: | En kyllä nyt usko Mäntymäkeä tältä osin. Jos sulla on jotain kättä pidempää nelikoiden ajeluista, pistä tiskiin. | |
| 20.05.2014 23:33 | Jorma Toivonen: | En minäkään muista MM:n mainitsemaa neliajoon soveltuvaa erikois-sarjaa. Tosin ammoin valmistettiin Kostamuksen liikenteeseen 3-ajoon soveltuva muutaman veturin 26-sarja (paljon, paljon myöhemmin tuli mahdollisuus käyttää Dv12-sarjan vetureita kolminajossa, myös muut 26-sarjalaiset), jossa oli myös keskuspuskin. Vanhaa tietoa taitaa olla myös tuo 2.-/3.-veturiksi valinta - eivät ole tainneet "nuoremmat" kuljettajat kääntää Dv:n suuntaa kahvalla, vaan hienostuneesti painonapilla, samalla on poistunut myös apuveturin sijainnin valinnan mahdollisuus keskikaapista (painonapilla tuokin nykyään hoidettanee). | |
| 21.05.2014 01:09 | Mikko Mäntymäki: | Ennen sentään kuului kunnon pauke kun tehoja lisäsi tai laski. Voi v kun tulee ikävä vanhaa hyvää aikaa. | |
| 21.05.2014 01:22 | Kimmo T. Lumirae: | Ekaa kertaa kuulen minäkin, että Deevereitä voisi ihan suunnitellusti laittaa neljä nippuun. Epäilemättä tällaista on joskus ja jossain kokeiltu, mutta niitä ei ole kyllä suunniteltu nelin- vaan korkeintaan kolminajoon. Ja tuota "Neljännestä puuttuu valvonta että se vetää oikeaan suuntaan eikä sitä edes huomaa jos yksi veturi vetää "väärään suuntaan" en ymmärtänyt ollenkaan. Mitähän Mikko M. tuossa tarkoitit? |
|
| 21.05.2014 01:42 | Mikko Mäntymäki: | Sitä ettei johtoveturissa huomaa että 1000kW veturi vetää "mahdollisesti" kulku suuntaa nähden väärään suuntaan. Voi Olla myös että ne rautaruukin junat on vedetty 3xDr16. En tiedä koska silloin ei eletty digiaikaa. Kimmo tarkoitin että 3xDv12 ohjaamoista löytyy varoitus valot jo joku koneista käy kuumana tai yksi vetää vääräänsuuntaan. | |
| 21.05.2014 10:43 | Petri Nummijoki: | Käsittääkseni Raahen koksi-, malmi- ja teräskelajunat ajettiin dieselaikana ensin Dr12- ja Dr13-vetureilla tai Dv12-parilla ja 80-luvun alkupuolelta lähtien 3xDv12:sta, kun junapainot nousivat ensin 2700 tonniin ja myöhemmin 4000 tonniin. 90-luvun alkupuolelta lähtien esiintyi myös Dr16-paria ja 90-luvun puolivälissä Vartiuksen junaan tuli 3*Dr16. Sen sijaan 4*Dv12 (tai 3*Dr16 muussa kuin Vartiuksen junassa) on minullekin tuntematonta, jos puhutaan säännöllisestä liikenteestä. Käsitys 4*Dv12:sta voisi perustua Jorman mainitsemaan asiaan eli alun perin Dv12-veturit olivat vain kaksinajoon soveltuvia muutamaa 26-sarjaan tehtyä "Kostamusveturia" lukuunottamatta. Aikoinaan harvinainen Dv12-vetureiden kolminajo ehkä sekoitetaan nelinajoon siksi, että kolminajo on myöhemmin muuttunut jokapäiväiseksi rutiiniksi. Toinen selitys voisi olla, että 70-luvun lopulla tehtiin koeajoja siihen aikaan poikkeuksellisen raskailla 3000-4000 tonnin teräskelajunilla. Näissä taisi yleisin vetovoima olla Dr12-pari mutta ainakin yksi erityisen raskas juna ajettiin Raahesta Hämeenlinnaan neljällä Dv12-veturilla. Saattaa olla niinkin, että kyseinen koeajo on lähtenyt elämään omaa elämäänsä ja suullisissa kertomuksissa sitä pidetään jo päivittäisenä ilmiönä. VR:n 125-vuotishistoriikissä on muistaakseni kuva 3000 tonnin kelajunan mäkilähtökokeesta mutta siinä vetureina on Dr12-pari. |
|
| 21.05.2014 15:40 | Mikko Nyman: | Petri: Onko sulla näkemystä tuosta Rhe-Hl-junasta neljällä Deeverillä, oliko tuplamiehitys, kuten vaikkapa tupla-Alstikoissa piti aikoinaan olla, mikäli ne olivat parivedossa. Olen kuullut myös, että höyryjen parivedossa olisi tarvittu molempiin vetureihin miehitys, mutta tämä on siis vahvistamaton huhu... :-) | |
| 21.05.2014 15:58 | Kimmo T. Lumirae: | MN: Oli tietenkin tuplamiehitys ja muistan tapauksen muutenkin. Eli siinä oli periaatteessa kaksi Dv;tä monikäytössä ja toinen samanlainen ja nämä keskenään parivedossa :o} Tampereen silloinen matkaneuvoja Siljamäki oli ajamassa näitä ajoja ja niiden perimmäinen tarkoitushan oli selvitellä junien jarrutettavuutta sekä mahdollisia haitariliikkeitä yms. mitä ei ehkä aiemmin ollut havaittu; vetovoiman puolestahan tuossa ei ollut varsinaista pullonkaulaa. MM: On kyllä ihan saletti, että jos on neljän Dv:n nippu ja niistä yksi vetää väärään suuntaan, niin ensinnäkin vetotehoa on 3800 hv netto sijasta vain 1900 hv ja sen kyllä huomaa. Toisekseen, se väärään suuntaan vetävä Dv kuumenee ennätystahdissa niin, että enpä usko matkanteosta tulevan kovin pitkää. |
|
| 21.05.2014 17:09 | Petri Nummijoki: | Miehityksestä minulla ei ole tietoa mutta uskoisin, että oli kaksi kuljettajaa. Näitä koeajoja tehtiin noin 1977 ja ensimmäiset kolminajokelpoiset Dv12-veturit valmistuivat 1977, joten on siinä ja siinä, oliko edes kolminajokelpoisia Dv12-vetureita olemassa vielä tuossa vaiheessa. | |
| 21.05.2014 17:52 | Mikko Nyman: | Mainittakoon, että Iso Vaaleita pystyy laittamaan nippuun käytännössä rajattomasti. Tietysti herää kysymys, että mihin vaikkapa kymmentä veturia tarvittaisi Suomessa ja sitten tulevat tietysti vetovoimarajoitukset vastaan. Miten lie laita Sr2:sten kohdalla? | |
| 21.05.2014 18:32 | Mikko Mäntymäki: | MN 3xSr2 ottaa linjasta sen noin 30MW 1*25kV 800A ei kestä 20MW kuormaa joka on ajolangannimellisteho ellei jännitettä ole nostettu 27,5kV. 2*25kW nimellisteho 40MW. Olen huomannut useasti että klapisirkkeli vaatisi 16A sulakkeen mutta kun käyttää 10A hidasta homma toimii vaikka sulake ja johdot kuumenevat. Mitä tulee tuohon 4*Dv12 niin niitähän sais vaikka kuinka monta nippuihin jos kuljettajia on riittävästi tai nykyään radio ohjauksella mutta tehojen purkaminen on hidasta. MN Satun olemaan ammattikoulupohjalta ajoneuvoasentaja joten ymmärrän tekniikkaa jonkin verran ja osaan myös korjata autoni vaikka EU-herrat haluaa tappaa kaiken omavaraisuuden ja saada esim siemenet luvan alle. | |
| 21.05.2014 18:41 | Mikko Nyman: | Öö, tota? 3 x Sr2-kolmikon yhteenlaskettu teho on kylläkin jatkuvalla teholla 15 MW. Ja toisaalta, miten "EU-herrat" liittyvät alkuperäiseen asiaan, eli Dv12-vetureiden ajamiseen multippeliajona? Summa summarum: nyt on ilmeisesti todettu, ettei neljää Dv12-veturia ole koskaan ajettu nipussa siten, että vain yhdessä veturissa olisi ollut miehistö? |
|
| 21.05.2014 19:03 | Mikko Mäntymäki: | Se Sr2:n ajomoottoreille tuleva teho on se 6000kW mutta todellisuudessa veturi ottaa sen 7000-8000kW kun sisään otto teho on aivantoista apukäytöt. Sr1:n päämuuntajan nimellisteho on lähes 5770kW vaikka pyörille saa sen 3200kW, en jaksa hakea ohjekirjoja joten arvot on suuntaa antamaa. | |
| 21.05.2014 19:40 | Topi Lajunen: | Neljällä Dv12-veturilla on ajettu nipussa siten, että vain johtoveturissa oli yksi kuljettaja. | |
| 21.05.2014 22:52 | Petri P. Pentikäinen: | Mistäs tämä tieto Dr16:n rajattomasta vetoyksiköiden määrästä on? Parivedon mahdollistaminen teetti aikanaan tietyt suunnittelu- ja muutostyöt, ja samankaltainen operaatio oli myöhemmin kolminvetotoiminnon laatiminen. Nelin- tai enempiveto on tietysti vain mielikuvitusleikkiä, koska kolmessa on jokseenkin riittävä teho sen pituisiin juniin, joita vaatimattomalla ja pääosin yksiraiteisella rataverkollamme voidaan edes järkevästi ajaa. |
|
| 22.05.2014 21:36 | Eljas Pölhö: | En nyt äkkipäätään löytänyt 4xDv12 koeajoja, mutta tässä olisi muutama muu painava: 3xDv12 +3610t 1xDr16 + 2418t 2xSr1 + 4550t https://www.dropbox.com/s/zod2weu9f8c5yls/Dv12x3%20Rhe-Yv%203610t%201988.png https://www.dropbox.com/s/jxm96ahphk3edui/Dr16%20Ol-Rhe%202418t%201987.png https://www.dropbox.com/s/h0r9solp49ed4rr/Sr1x2%20Ol-Kok%204550t%201998.png |
|
| 22.05.2014 22:26 | Mikko Nyman: | Tämä oli Eljakselta todella mielenkiintoinen Dropboxaus, yllättävän hyvinkin ovat junat kulkeneet. 2xSr1:n koeajo on vuodelta 1998, mutta kyllä minä muistan 4500 tonnin 2xSr1-vetoisia junia jo vuodelta 1992, mutta tosin vain Vna-Sld-väliltä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös muualla maassa olisi ajettu vastaavia junia vastaavalla veturiduolla. | |
| 22.05.2014 23:05 | Tapio Muurinen: | Joulukuussa 1994 tuli Vainikkalasta Mussaloon T2952 2xSr1:llä. Junassa oli 284 aks. ja painoa 5563 t. | |
| 22.05.2014 23:20 | Petri Nummijoki: | 4500 tonnin junien koeajot aloitettiin Vainikkalan ja Kouvolan välillä muistaakseni 1987 ja 1988 siitä tuli vakituista toimintaa. Tämä koski myös ratoja Kouvolasta Haminaan, Kotkaan ja Söldvikiin, joskin viimeksi mainittuun junapaino oli aluksi "vain" 4000 t. Tuossa vaiheessa Riihimäeltä Sköldvikiin vetovoimana oli vielä 3*Dv12. Samoin 1988 lähtien yhdellä Sr1:llä vedettävien tavarajunien painoja nostettiin 1800-2000 tonniin alkuperäisestä 1400-1500 tonnista. | |
| 22.05.2014 23:23 | Mikko Nyman: | Voisikohan junapainojen nostoon vaikuttaa (Sr1:sten) tehorajojen kasvattamisen lisäksi myös SA-3:sten asennukset ja näin ollen suurimman vetovoiman kasvu 450 kN:iin? | |
| 23.05.2014 00:48 | Topi Lajunen: | SA-3-kytkimen käyttö ei rajoita vetovoimaa 450 kN:iin. Sr1-vetureiden kaksinajossa SA-3-kytkimellä vedettäessä saa vetää täydet n. 600 kN. Samoin Sr2-vetureiden kolminajossa saa SA-3-kytkimellä vetää täydet n. 900 kN. | |
| 20.06.2014 21:06 | Ville Hautamäki: | Tänäänkin juna 4475 kulki Dv12-vedolla, kun 2515 ja 2516 toivat junan iltapäivällä Kokkolaan. | |
| 21.06.2014 02:06 | Juhani Pirttilahti: | Minulla on jossakin jopa kuva, jossa neljää Dv12:ta ajetaan yhdestä ohjaamosta (Tampere-Haapamäki-Jyväskylä). |