28.07.2011 / Legoland, Tanska
28.07.2011 Huomasin juuri Legoland-kuviani kaivaessa tällaisen yksityiskohdan eräästä Lego-junamallista: miksi tuossa oikealla näkyvässä ravintolavaunussa on virroitin? Muistan näitä olleen Keski-Euroopassa aikoinaan, mutta en keksi syytä siihen, miksi sähköistetyllä rataosalla ravintolavaunu ei voisi ottaa virtaskaa veturista? Vai oliko syy joskus se, että myös sähköistetyillä rataosilla ajettiin diesel-vetoisia junia, jolloin ravintelin tarvitsema ruuti oli hankittava ajolangasta, sitten vaikka omalla virroittimella?
Kommentit
| 21.05.2014 18:49 | Robert Sand: | Voisiko olla seisomista varten. Ei olisi tarvetta kytkeä ulkoliitäntään kun vaunussa on oma virrotin. | |
| 21.05.2014 19:07 | Joni Lahti: | Kysymykseen ”Speisewagen mit Stromabnehme” löytyi runsaasti vastauksia. Pääasiallinen syy on omaan virroittimeen ravintolavaunun katolla ollut se, ettei kaikissa tilanteissa ole saatu virtaa veturin kautta, asemilla seisoskelu ilman veturia tai vaihtotyö dieselveturilla. Matkaeväät on kuitenkin pitänyt olla joko lämpiminä tai sitten kylminä jääkaapissa. | |
| 21.05.2014 19:15 | Mikko Nyman: | No mutta tämähän selvensikin asiaa, kiitokset teille vastauksista. Tästä päätellen noissa sakemannirafloissa ei siten ole ollut omia aggregaatteja? | |
| 21.05.2014 21:10 | Juhani Suntioinen: | Aikoinaan oli myös Dm7 ja liitevaunu Legolandin raiteilla. | |
| 21.05.2014 22:24 | Kimmo T. Lumirae: | Virroitin on kuitenkin saksalaisissa ravintolavaunussa melko harvinainen ja olisikin mukava tietää, miten muissa vaunuissa on energian saanti ratkaistu. Sveitsissä sen sijaan kaiketi joka ikisessä ravintolavaunussa on virroitin; en kuitenkaan tiedä sen käyttölogiikkaa eli nouseeko se automaattisesti jossain tilanteessa lankaan vai kukako sen nostaa ja pääkatkaisijan sulkee; en tiedä. | |
| 21.05.2014 22:40 | Martin Hillebard: | Muistelen niistä 1960 -luvun ihan alkuvuosien Märklin - kataloogeista että siellä tosiaan oli yksi ravintelivaunu jonka kattoa komisti virroitin. Tuohon aikaan Deutsche Bundesbahnin vetokalustosta oli valtaenemmistö edelleen höyryvetureita, ei dieseleitä. Eikä läheskään kaikkia, päälinjojakaan,oltu viellä sähköistetty. Sveitsi on yksi niitä todella harvoja maita joitten rataverkko jo varhain laajalti sähköistettiin. Miksi, löytyy varmasti muilta nettisivuilta. |
|
| 22.05.2014 17:09 | Kimmo T. Lumirae: | Sekä Sveitsissä että Ruotsissa oli sekä vesivoimaa, rautateitä että sähköalan teollisuutta ja tuloksena oli varhain toteutettu laaja sähköistys. Vuoristomaa Norja ja Itävalta seurasivat kannassa muiden tullessa vasta joskus vuosikymmenien päässä. Voitaisiin varmaan sanoa, että mainitut maat sähköistettiin heti kun se oli mahdollista, muut sitten kun kehityksen kannalta oli pakko. |