16.05.2014 / Šiauliai, Liettua
16.05.2014 Siauliai osoittautui vilkkaaksi paikaksi. Paikallinen harrastaja kertoi ratatöiden vaikuttaneen perjantaipäivän ruuhkaan. Ruuhkaa purettiin ensi Klaipeidaan lähteävällä moottorivaunujunalla. Tietävämmät määrittänevät moottorivaunun tyypin ja pyörästöjärjestyksen (kiitos etukäteen)
Kommentit
| 01.06.2014 22:55 | Jouni Hytönen: | RA2, joko yksikkö 033 tai 034. Ei voi tästä kuvasta nähdä, kumpi on kyseessä, elleivät paikalliset tietäisi jotain detaljieroja. EVN-numerosta voisi tunnistaa. | |
| 03.06.2014 00:02 | Jouni Hytönen: | EVN-numero on kuulemma 94 24 9003 302-7. Siitä ilmenee, että kuvassa on junayksikkö 033. Liettualaiset ovat ansiokkaasti taltioineet oman vanhan numerointilogiikkansa näkyviin EVN-numeroihin. | |
| 03.06.2014 00:30 | Tuukka Ryyppö: | Vähän sama kuin DB:llä ja pääosassa suomalaiskalustoa siis :) | |
| 03.06.2014 00:37 | Jouni Hytönen: | Mutta tässäkin on siis rungon numero 033 ja sen vaunu 02. Suomessa ei ole esimerkiksi Pendolino-rungon jokaisella vaunulla omaa EVN-numeroa kuten tässä on. Tietysti Pendolinon vaunuja ei irroteta normitilanteessa toisistaan, tiedä sitten irrotetaanko näitä kovin usein toisistaan. | |
| 03.06.2014 01:15 | Tuukka Ryyppö: | Onkohan tämä nyt sitten tyyppi- ja yksilömerkinnältään ennemminkin tyyppi 900, runko 33, vaunu 02, vai tyyppi 9003, runko 3, vaunu 02? Arvaisin ensimmäistä, koska joitain runkoja voitaneen haluta hankkia joskus yli 10 kappaletta. Mutta tällöin taas ihmeyttää, miksi tämä on numeroltaan juuri 33. | |
| 03.06.2014 01:26 | Toni Lassila: | Onko tämä moottorijuna Puolassa valmistettu? | |
| 03.06.2014 02:14 | Jouni Hytönen: | Ei, Venäjällä. | |
| 03.06.2014 02:18 | Jouni Hytönen: | Jälleen kerran numerointi etenee tehtaan valmistumisjärjestyksessä, ei LG:n omassa järjestyksessä. LG:lle ovat päätyneet tästä moottorijunasarjasta rungot 033, 034, 037 ja 039. | |
| 03.06.2014 02:45 | Tuukka Ryyppö: | Joo, eli kaksi numeroa tyyppimerkinnälle yhdessä noiden alun kahden numeron (tässä tapauksessa 94) kanssa. Luulisi aika pitkälle riittävän. Taitaa olla fiksuin EVN-logiikka, jonka olen tähän mennessä nähnyt. Mahdollisuus runkojen ja vaunujen selkeään erittelyyn numeroinnissa tuo mukavasti selkeyttä. | |
| 03.06.2014 08:54 | Toni Lassila: | Eli siis Venäjälläkin tehdään näin siroja sekä pieniä moottorivaunuja. On muuten aika tuttu tuuletusikkunoiden malli... | |
| 03.06.2014 12:42 | Kimmo T. Lumirae: | Tuuletusikkunoita on oltava paljon, koska selvästikään jäähdytysilmastointi ei kuulu junan rakenteeseen. Selvästi siksi, että sellainen on lisätty ohjaamoon; pönttö, mahdollisesti länsimainen "kylmälaatikko", ohjaamon katolla. Lattiakorkeus on yhtä tyrmäävän korkealla kuin muussakin venäläisessä kalustossa. Huonojalkaiselle paha paikka ja sähköpyörätuolille tekemätön. Sirous lienee katsojan silmässä, mutta tuskin muuten kovinkaan kehittynyt peli. Tietyn todennäköisyyden mukaan meluisa, huonokulkuinen ja kova syömään polttoainetta sekä vaatimaan pienempiä ja isompia huoltoja. |
|
| 03.06.2014 12:53 | Toni Lassila: | Joo, mutta tuo on aika erikoisen ja pienen näköinen venäläiseksi moottorivaunuksi. Sellaisia vekkikylkisiä laatikoita ne ovat yleensä. | |
| 03.06.2014 17:18 | Kimmo T. Lumirae: | Niin. Onko kuitenkaan moottorijunia valmistettu juurikaan Venäjällä ts. Latvian Riiassahan niitä kasaan hitsailtiin. Olen antanut itselleni kertoa, että Venäjä oli hieman ihmeissään Latvian itsenäistymisen jälkeen, että mistäs nyt moottorijunat tehdään. Ja sitten niitä on kehitelty vaihtelevalla menestyksellä äiti-Venäjän helmoissa. Kertokaa tietävämmät lisää. | |
| 03.06.2014 18:12 | Tuukka Ryyppö: | Neuvostoliitossahan kaikki kuului valtiolle. Niin myös junien piirrustukset. Niinpä RVR:n tehtaan piirrustukset voitiin ottaa esille ja täsmälleen samanlaisia junia rakentaa muilla tehtailla. Eikä tässä ollut edes mitään laitonta. Siispä moottorijunia ei tarvinnut varsinaisesti kehitellä, vaan niiden tuotanto vain siirrettiin toiseen laitokseen. Ja samalla sitten toki siiryi myöskin tuotannon tuotot RVR:ltä niille muille laitoksille. Lisäksi, ihan puhtaasti päättelynä/arvauksena sanoisin, että RVR:ltä lienee onnistuttu palkkaamaan jokunen asiantuntijakin venäläistehtaille niitä piirrustuksia tulkitsemaan, kun Latvian raskas teollisuus kuitenkin oli varsin venäläisvoimin hoidettua NL:n loppuaikoina. Aivan viime vuosien Siemens-hankintoihin asti (hassua muuten, että juuri suurfirmojenkin mittakaavassa poikkeuksellisen laajasta lahjonnasta tunnettu Siemens on päätynyt toimittamaan Venäjälle niinkin monta eri juna-, vaunu- ja veturisarjaa kun on) käytännössä kaikki Venäjän moottorijunakalusto on ollut RVR:n piirrustuksista muualla kevyesti jatkojalostettuina valmistettua. Poikkeuksena sitten Metrovagonmaš, joka on valmistanut metrojunia entiseen Neuvostoliittoon sekä Suomea lukuun ottamatta kaikkiin metrollisiin satelliittivaltioihin. Niitähän on sekä pohjois-Koreassa että Tšekissä. Kyseinen tehdas oli tehnyt yksittäisiä kiskobusseja jo aiemmin ja nyt metronrakennus"taitoa" sitten laajennettiin valtion rataverkon moottorijunien suuntaan. Tässä lienee auttanut, että esim. meikäläiset Mustanmeren Sudet eli Sr1:t valmistanut NEVZ on nykyään samaa firmaa kuin Metrovagonmaš, jolloin tietotaitoa on saatu vaihdettua suuntaan ja toiseen. | |
| 03.06.2014 22:47 | Kimmo T. Lumirae: | Toki näin saattoi tehdä, vaan tehtiinkö niin? Onko riialaisjunia todella valmistettu Venäjällä? | |
| 04.06.2014 00:50 | Jouni Hytönen: | Torzhokin (ET2) ja Demihovskin (ED2T) valmistamissa ensimmäisissä junarungoissa ei liene juuri mitään eroa riikalaiseen tuotantoon. Esim. http://rus-etrain.ru/series/%D0%AD%D0%A22/trains/001 ja http://rus-etrain.ru/series/%D0%AD%D0%942%D0%A2/trains/0002 | |
| 04.06.2014 06:57 | Tuukka Ryyppö: | Ihan mielenkiintoinen kysymys on itse asiassa, onko noita riikalaisia valmistettu enemmän Riiassa vai muualla, kun Riiassa niitä ei ole enää vuoden 1991 jälkeen kovin suuria määriä tehty, kun taas Venäjällä tehtyjen määrä on vähintäänkin puolentuhannen yläpuolella. Äsken kun yritin asiaa selvitellä, selvisi ainakin Demihovon olleen osallisena RVR:n kaluston tuotannossa jo neuvostoaikana. Alkuperäisiä Riiassa valmistettuja Venäjällä on enää suhteellisen vähän liikkeellä. Noiden junien tuotannon siiryminen Venäjälle on merkittävä syy siihen, että Latvialla on CAF:n kanssa tällä hetkellä ongelmia. |