??.??.1970 / Pasila
??.??.1970 Kuvassa Sörnäisten rataa on jo purettu ja kuilua on täytetty. Näkyvissä on vielä pommisorvaamon suojarakenteita veturitallin vierestä. Sen hissikuilu on tehty pomminvarmaksi. Itä-Pasila kohoaa kallioilla.
Kommentit
| 16.06.2014 17:16 | Martin Hillebard: | Muistan kyllä tämän erikoisen rakennuksen (rakennelman...?) jo lapsuuteni junamatkoilta, mutta mielenkiinto ei riittänyt ottamaan selkoa, mikä pömpelin käyttötarkoitus oikeastaan oli. | |
| 08.07.2014 04:58 | Jouni Halinen: | Piti oikein peilillä tarkistaa, mutta olen vahvasti sitä mieltä että tämä on peilikuva (onko se mahdollista?) vasemmalla olevat vanhahkot teollisuustalot ovat Kumpulantien ja Teollisuuskadun välissä (ne pitäisivät olla kuvassa oikealla) ja tämän "pommisorvaamon" (faijavainaa vahvisti asian) sisäänkäynti sijaitsi paikalla jossa nykyjään on Elisan (aikoinaan HPY:n) toimitalo, se purettiin 80-luvun jälkipuoliskolla, pisti kovasti hanttiin, purkamisen jälkeen paikalla oli aivan kauhea kasa harjaterästä. Peilikuvasta näkee miltä "pömpeli" näyttää ratapihan puolelta katsottuna, suunnilleen sama näkymä on myös tässä kuvassa http://vaunut.org/kuva/31915?kv=1970&kv2=1990&paik=Pasila+asema Pave voi varmaan valaista asiaa. Onko kuvassa peräti kaksi Datsun "riisipussi" 100 ampeerista. | |
| 08.07.2014 08:04 | Pauli Ruonala: | Kyllä se on peilikuva. Vasemmassa reunassa Kumpulantie 1:n katolla pitäisi olla teksti VIKING RENGAS joka on nyt peilikuvana. Oikeassa reunassa olevan liikennemerkin P on peilikuvana. | |
| 13.07.2014 21:37 | Janne Pohjala: | Päivämäärän hakuun voisi kommentoida sen verran että 1970 tuntuu epätodennäköiseltä, kun 100A esiteltiin syksyllä 1970 ja muistaakseni 1971 olisi ollut ensimmäinen vuosi Suomessa. Kun tuossa on noita jopa kaksi vierekkäin, voisi vuosi olla hieman myöhemmin 1970 -luvulla. Samaan viittaisi se että molemmissa autoissa on valkopohjaiset rekisterikilvet, jota tulivat käyttöön 1972. |
|
| 13.07.2014 22:02 | Janne Pohjala: | Junailijankujan ja Junailijanaukion risteyksen alapuolella sijaitsee vuosina 1914-1918 kallioon louhittu ensimmäisen maailmansodan aikainen luola. Kohde on ollut pääkaupunkiseudun maalinnoitteiden suurikokoisin luolasuoja. Sitä on myöhemmin laajennettu ja uudistettu osaksi Itä-Pasilan väestösuojia. Ilmeisesti toisen maailmansodan aikana siellä on sitten pommintyöstöä harjoitettu? |
|
| 14.07.2014 13:07 | Jouni Halinen: | Tuo tapa ilmoittaa kuvauspäivä "??.??.1970" tyyliin taitaa olla täällä aikalailla (hyvä sellainen) vakiintunut tapa ilmoittaa (arvioida) ajankohtaa summittain, lähinnä arvioidaan vuosikymmen. Itse asuin 90 luvulla tässä ihan lähellä ja se talo oli valmistunut 1974, joten tämäkin talo on suunnilleen samoilta ajoilta. Olisko Pavella peili käytössä, jotta kuvan saisi oikeinpäin. 100 A valmistus loppui 1977, mutta maahantuoja Aro-yhtymä oli "haalinut " niitä Hankoon (tehtaalta ja myös muiden maiden maahantuojilta) sellaisen määrän että niitä myytiin Suomessa uutena vielä 1979. Tästä vuonna 1983 otetusta ilmakuvasta pystyy mainiosti asemoimaan "pömpelin" paikan nykyPasilaan http://vaunut.org/kuva/46375?kv=1980&kv2=1986&paik=Pasila+asema | |
| 11.08.2014 09:28 | Pave Saarinen: | Nyt pitäisi Ihalaisen näkyä oikein. Vanhoja kuvia skannatessa, siis negoja, tulee joskus eteen tilanne, että ei tiedä, miten päin kuvan pitäisi olla. Skannerille ei aina tule negat oikeinpäin monestakin syystä. Esim. negaliuskoja ei viitsi pilkkoa pätkiin, jotta ne mahtuisivat. | |
| 11.08.2014 12:46 | Jouni Halinen: | No nyt näyttää ”ryhdikkäältä”, näitä sorvaamoita oli monessa muussakin ensimmäisen maailmansodan aikaisessa kallioluolassa, hyvinkin pienissä. Kontulassa oli yksi ja ihan Tossa meikäläisen lähellä (Vartsika/00950) oli sellainen, faijavainaa sanoi että siinä oli sodan aikana piikkilangat ympärillä ja vartiomiehiä ja asukkaita varoitettiin puhumasta siitä mitään. Sodan jälkeen sinne perustettiin ilotulitetehdas, sieltä suunnasta kuului faijan mukaan välillä ”pieniä pössäyksiä”, eipä ollut silloin mitään ”Tukeksia” bisneksiä häiritsemässä. Sehän oli sikäli kätevää, että sorvit saatiin luoliin läheltä, samoin kuin ammattitaitoinen henkilökuntakin (usein naisia) sähköäkin oli helposti saatavilla. Lisäksi niissä tehtiin varmaan pääosin IT ammuksia, niin Stadin kuin myös rintamakäyttöön. Talvisodasta oli opittu se että pateja pitää olla paljon, kun sitten tulivat helmikuun suurpommitukset (1944), niin ammuksia oli varastoitu samanlaisiin kallioluoliin ympäri Helsinkiä suuret määrät, mm. Viikkiin, missä oli vielä 30/40 vuotta sitten sellaiset piikkilankasysteemit että taisivat varastot vieläkin pullottaa sodanaikaista tuotantoa. Pommituksethan tapahtuivat 3 iltana/yönä ja 3 pommituskertaa kulloinkin. Ja kun tuli tunnin parin paussi, niin 10 kuorma-autot ajoivat varastoluolista lisää ammuksia pattereille. | |
| 11.08.2014 16:31 | Jouni Halinen: | Vähän asian viereltä, onko täällä ketään 60/70 luvun huoltopuolen varusmiestä, joka osaisi kertoa että onko se pelkkää "kaupunkitarinaa" että sodanaikana valmistettua näkkileipää (vanikkaa) syötiin vielä ainakin 70 luvulla, olin itse -77 Riihimäen viestissä, jotenkin muistan hämärästi että pahvilaatikot olivat vanhahtavan oloisia, mutta eiköhän täältä joku asiasta tietävä löydy. Liittyy ed. kommentissa mainittuihin A-tarvikkeiden runsauteen. Katsoin elävästä arkistosta 70 vuoden takaista tilannearviota Suomen mahdollisuutta jatkaa sotaa naapurin kanssa, materialin määrän ja laadun suhteen voi sanoa että se oli hyvinkin mahdollista, ja kun naapuri joutui levittämään joukkonsa Baltian ja Balkanin väliselle verraten pitkälle rintamalinnalle, niin homma olisi vielä hyvinkin "pelittänyt", mutta hyvä näin, kyllä se raja ainakin musta on ihan hyvässä kohdassa, puolin ja toisin. Yhtä asiaa olen tossa Ukrainassa ihmetellyt. Kekkonen sai "houkuteltua" NL:län ETYK:kiin sillä varjolla että siinä palaverissa kaikki Euroopassa olevat rajat "sementöidään", samalla myöskin niissä vallitsevat yhteiskuntajärjestelmät hyväksytään, puolin ja toisin, ja vielä USA ja Kanada pistävät nimmarin alle. Eihän kukaan olisi silloin uskonut että koko itäplokki kaatuu kuin korttitalo, mutta niin kuitenkin kävi, eikö venäjä rikkonut nyt ETYK sopimusta kun meni omavaltaisesti siirtelemään rajoja Krimillä. Tämä on minun tulkintani asiasta, joku tietenkin ystävällisesti korjaa siinä olevat virheet. | |
| 23.10.2014 09:06 | Pave Saarinen: | Kyllä sitä vanhaa vanikkaa syötiin. "Hampaattomille" oli erikseen "pehmeän leivän" kortti. Eipähän ikäluokan hampaita juuri ollut hoidettu. Eikä vain vanikka ollut vanhaa, sillä ammuttiin myös vanhentuneita sota-ajan ammuksia loppuun. Saattoihan niitä vielä jäädäkin. Palveluspukukin oli mallia 1936. | |
| 31.01.2015 19:34 | Markku Kari: | Näyttää siltä, että ratatasolla on ollut kaksi tai kolme aukkoa tuonne luolastoon https://hkm.finna.fi/thumbnail.php?id=hkm.HKMS000005%3Akm002rkh&size=large Jos ovat edelleen olemassa, niin löytyvät Ratapihantien sillan alta. |
|
| 07.08.2017 07:59 | Pauli Ruonala: | Kapteeni Lönnström keksi uudenlaisen kranaatin sytyttimen, jota valmistamaan perustettiin yritys Sytytin Oy. Tehdas toimi Helsingissä, mistä se talvisodan alkaessa muutti Kauklahteen ja talvisodan jälkeen Pasilaan luolaan, jonka sisäänkäynti on kuvassa. Työntekijät kutsui tilaa nimellä Pyramidi tai Pasilan Pyramidi. Sodan jälkeen yritys muutti Raumalle. Venäläisten louhiman luolan lattiapinta-ala oli 1400 neliömetriä ja sinne oli tarkoitus sijoittaa puhelinkeskus. | |
| 07.08.2017 09:52 | Erkki Nuutio: | Tästä siis pääsi luolaan, josta on kuva sytyttimien teon merkeissä Mikko Uolan Lönnström-yhtiöt kirjassa. Rafael Lönnström perusti yhtiön 1929. Tuotanto alkoi Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n alivuokralaisena Fleminginkadulla. Syksyllä 1939 valmistui komea oma tehdasrakennus Vallilan tavara-aseman toiselle puolelle Vääksyntielle. Pommitusten johdosta sitten hajasijoituttiin ja 1942 valmistui tehdasrakennus Raumalle yhteisesti rinnalle perustetun Oy Ammuksen kanssa. Perustaja kuoli 1943. |
|
| 07.08.2017 13:41 | Markku Kari: | Tässä uusi kuva mainitsemistani sisäänkäynneistä ratatasolta: https://1drv.ms/i/s!Ag_14mpMXHBehvljZUO1lfm0CHUBeA Alkuperäinen kuva: finna.fi |
|
| 07.08.2017 15:55 | Mikko Herpman: | Joo'o, siis edelleenkin taitaa olla yksi oviaukko tuonne vanhan ratakuilun kyljessä. Näkyy kun tallustelee pasilan vanhalle tallille. Mitähän toimintoja luolassa nykyisellään on, onko laitetilaa tai muuta teknistä käyttöä? |
|
| 14.08.2017 08:35 | Markku Kari: | Luola on puhelin/tietoliikennekeskuksena edelleen. Elisan toimitalohan ei sattumalta ole rakentunut tuon bunkkerin kulmalle 1988. Julkista tietoa ei oikein löydy, eikä luolaa näy julkisissa maanalaisten tilojen kartoissa, ymmärrettävästi. | |
| 27.03.2019 23:15 | Jouni Halinen: | Juu, Helsingin (kantakaupungin) alla on niin paljon erilaisia tiloja ja tunneleita, että vasta muutama vuosi "herättiin" siihen että jotain täytyy tehdä. Tuli pää vetävän käteen, kun Linnanmäen alle suunniteltiin jotain uutta, suunnittelun aikana eteen tuli jatkuvasti erilaisia maanalaisia rakenteita. Homma pistettiin jäihin ja alettiin tekemään kattavaa maanalaista asemakaavaa. Kaava on ilmeisesti valmistunut, mutta on varmaan leimattu merkinnällä "erittäin salainen". Sen verran asiasta kerrottiin myöhemmin, että Linnanmäen alle ei voida rakentaa suunnitellusti siellä jo olevien tunneli ym. muiden rakenteiden takia. |
|
| 28.03.2019 16:43 | Topi Lajunen: | Helsingin maanalainen yleiskaava on tosiaan tehty, ja löytyy netistä. Julkisesta versiosta tosin puuttuu joitain maanpuolustuksellisia tiloja. https://www.hel.fi/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/maanalainen-yleiskaava |