??.??.1977 / Loue
??.??.1977 Dr12:lle "täysimääräinen" pikajuna (P61 tai P63) kaarteilee kohti Rovaniemeä. Kuvaajan muisteluiden mukaan kaarteiden sn oli 65 tai 75. Juuri kun pikajunan vauhdin sai kiihdytettyä sopivaksi, oli edessä hiljennys - senjälkeen kestikin aikansa, kun "Hurulla" "hurruuteltiin" täydellä teholla nopeuden nostamiseksi. Tapio varmaankin tunnistanee paikan?
Kommentit
| 25.06.2014 01:19 | Jouni Hytönen: | Louen kaarteet? | |
| 25.06.2014 07:58 | Lari Nylund: | En ole kuullut Louen kaarteista, mutta Louen mutkat on tutumpi käsite ja hyvin todennäköinen vaihtoehto. | |
| 25.06.2014 11:25 | Alex Chudoba: | Ilmeisesti legendaarinen Em 2759 ensimmäisenä vaununa. Asjanmukainen juna ja kuva! | |
| 25.06.2014 17:14 | Niila Heikkilä: | Sijoittaisin tämänkin kuvan Tervolan Louelle. Kuvasarjan toisessa kuvassa kuvaaja on laukaissut ensimmäisen kuvan Hurun takaohjaamon lämmittäjän puoleisesta ikkunasta, tultaessa S-kaarteen ensimmäiseen oikealle kaartavaan mutkaan. Louejoen sillan jälkeen kuvaaja on siirtynyt Hurun kuljettajan puoleiseen ikkunaan, ja räpsäissyt tämän kun rata kaartaa jyrkästi vasemmalle. Kuvauspaikka lienee melko tarkalleen tämä. Siis nykyisellään keskellä peltoa.http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Kuvauspiste&srs=EPSG%3A3067&y=7338008&mode=orto&x=409770&lang=fi | |
| 25.06.2014 17:35 | Jorma Toivonen: | Kiitokset. Loue sai paljon kannatusta, joten tarkensin kuvan tietoja. Juuri tuollahan oli 65:n hiljennys? | |
| 25.06.2014 21:26 | Tapio Muurinen: | Oikea paikannus on jo tehty, mutta vahvistan saman paikan http://vaunut.org/kuva/30092?u=832&paik=Loue | |
| 26.06.2014 20:28 | Ari Palin: | Niilan linkittämässä Kansalaisen Karttapaikan ilmakuvassa vanha linja näyttäisi vielä erottuvan maastosta. | |
| 24.11.2015 11:41 | Raimo Harju: | Onko peräti 18 vaunua,vai laskinko väärin? | |
| 01.10.2019 16:58 | Julius Ylitalo: | Missä on Louen seisake? | |
| 01.10.2019 19:16 | Esa J. Rintamäki: | Julius, rataosalla Laurila - Rovaniemi, kilometrillä 912,9. Se perustettiin pysäkkinä 1909. Ja oli jossain vaiheessa ollut laiturivaihteenakin. Lakkautettiin 1979. Näin kertoo kirja "Radan varrella". | |
| 21.11.2019 19:38 | Julius Ylitalo: | Ok. Kilometrillä 912,9 | |
| 21.11.2019 19:39 | Julius Ylitalo: | 18 vaunua näyttää olevan | |
| 25.01.2021 19:26 | Kari Ranta-Ojala: | Mikähän oli tämän pikajunan maksiminopeus välillä Kemi-Rovaniemi? pääsikö missään vaiheessa 100 vai paljonko edes pätkäkiskotus salli suurimmaksi nopeudeksi. | |
| 25.01.2021 20:19 | Teppo Niemi: | Kuvan ottamisen aikaan JTTn mukaan Laurila - Rovaniemi rataluokka oli B2 ja osuus oli kiskotettu K43 kiskoilla. Dr12 veturin suurin sallittu nopeus B2 radalla oli 110 km/h, joka myös on junan puukoristen vaunujen suurin sallittu nopeus. | |
| 25.01.2021 20:40 | Kari Ranta-Ojala: | jep eli sitä koltuteltiin parhaimmillaan joissakin kohdilla, mutta varmaan Hurulla piti pitkään hurutella ett siihen päästiin noin pitkän junan kanssa. | |
| 25.01.2021 23:21 | Petri Nummijoki: | Kun sähköistyksen myötä tehdyt oikaisutyöt olivat Kemi-Rovaniemi-välillä vielä tekemättä niin Dr16-vetoinen lähemmäs 20-vaunuinen yöjuna ei siellä juuri 100 km/h rajaa ylittänyt. Kemin suuntaan "alamäkeen" tultaessa nopeus saattoi käväistä ennen Laurilaa jossain 110 km/h lukemassa mutta siihen se suunnilleen jäi. Muulla joku yksittäinen kilometri meni ehkä 100 km/h pitkän kiihdytyksen päätteeksi mutta sitten piti jo jarruttaa seuraavaan hidastukseen tai pysähdykseen. Dieselvedon loppuaikoina oikaistua ja perusparannettua rataa ajettiin kyllä varsin vauhdikkaasti Tervolasta Laurilaan mutta se oli siis parikymmentä vuotta myöhemmin, kun Dr12-vetureiden käyttö oli tällä rataosalla päättynyt. Kemi-Oulu oli tasaisempi ja kaarrenopeusrajoituksia vähemmän. Jos ratatyöt ja vastaantuleva liikenne eivät olleet hidasteena, saattoi raskaskin yöjuna ylläpitää siellä Dr16-vetoisena jopa 40 km:n matkoja yhtäjaksoisesti yli 100 km/h ja huippunopeudet olivat 110-120 km/h. Dr12-vetureista ei ole havaintoja mutta se on hieman Dr16-veturia heikkotehoisempi joskin myös puuvaunut vähän kevyempiä. Ehkä sillä tilanne oli suunnilleen sama, joskin hitaamman välityksen Dr12-vetureissa (2200-2231) nettoteho heikkenee yli 100 km/h vauhdeissa, joten todennäköisesti huippunopeudetkaan eivät olleet niillä paljoa yli ko. lukeman. Nopeamman välityksen yksilöillä (2232-2241) puuvaunuille sallittu 110 km/h lienee mahdollinen. |
|
| 25.01.2021 23:53 | John Lindroth: | Erään tuntemani Pasilan veturinkuljettajan( Eikka Nyman) mukaan,joka oli aktiivivuosinaan virassa 50-luvun alusta eläköitymiseensa 70-luvun alkuvuosina,jäi mieleeni että hän kokemuksien mukaan piti Ukko-Pekan HR1 nopeuden nostamista raskaalla pikajunalla yli 100km/h nopeudesta parempana HR12 veturiin verrattuna! Ja mieleen jäi myös lause ettei junanpainolla niinkään ollut merkitystä voimaa riitti ,yli sadan se mittari nousi!Muistaakseni tästä asiasta keskusteltiin muutamaankin otteeseen! Ps Eikka on Malmerin kirjassa HR1 Pekka 1001 kuvassa veturin ohjaimissa ! Eikka R.i.P. | |
| 26.01.2021 23:19 | Petri Nummijoki: | Alkupään Dr12-vetureissa ei voinut käyttää yli 100 km/h ajettaessa sähköisen voimansiirron puolesta täyttä tehoa, kun taas Hr1 on ainakin teoriassa parhaimmillaan vasta noin 100 km/h paikkeilla ja ehkä vähän yli. 100-110 km/h välillä on siten nopeusalue, jossa ainakin hyväkulkuisen Hr1:n kuuluukin olla suorituskykyisempi. Toisaalta lähtökiihtyvyydessä Hr1 jäänee selvästi toiseksi. Utin suoralla tehdyissä kokeissa Dr12 siirtyi pysähdyksestä 4 km:n päähän 40-akselisella 359,25 t painavalla junalla ajassa 3 min 40,4 s. Saksalaisten 03 käytti kokeessa 203 t painavalla junalla saman ajan samalle matkalle. 0-40 km/h meni Dr12-veturilla 80-akselisella 716,2 t painavalla junallakin yhtä hyvin, kuin 03:lla 203 tonnin junalla. Hr1 lienee suoritukseltaan lähellä 03:sta. Kuvan juna painaa arviolta yli 800 t eikä oikein Hr1:n junasta menisi. Sallitut junapainot olivat Hr1:lle 560-705 t radan noususuhteista ja kelistä riippuen. Näistäkin 600-700 t junat oli tarkoitettu hitaille 60-70 km/h perusnopeuksille, joita ei raskaskiskotteisilla radoilla 60-luvulle ehdittäessä suosittu enää monellakaan pikajunalla. | |
| 26.01.2021 23:38 | John Lindroth: | Kiitos Petrille tarkentavista tiedoista! | |
| 27.01.2021 01:38 | Esa J. Rintamäki: | BR03 oli kaksisylinterinen kuten Pekkakin. Kitkapaino, eli kaikkien vetoakselien paino yhdessä oli 03:lla 53,0 tonnia, Pekalla se oli 51,6 tonnia. Pekka painoi työkunnossa ilman tenderiä 95,0 tonnia ja 03:n paino oli 99,6 tonnia. 03:n kattilapaine oli 16 kg/cm2 ja Pekalla se oli 15 kg/cm2. Likipitäen veturit olivat kaltaisiaan. 03 otettiin käyttöön 1930 ja Pekka 1937. Lähteenä käytetty Höyryveturit valtionrautateillä ja Dampflok-Archiv-kirjoja. |