??.11.1968 / Välillä Mikkeli–Pitkäjärvi
??.11.1968 Nyt alkaa muuten ahdistaa , ellen lataa yhtä VR-kuvaa noiden teollisuuden mönkijöiden jälkeen. Kuva esittää P76:sta. Kuka tunnistaa vaunut? Vihellysmerkki Sammontien tasoristeykselle/ Pitkäjärven seisakkeelle Mikkelin vanhan varuskunta-alueen vieressä. Rata kaartaa Mikkelistä etelään jopa ohi lännen - auringon viime säteet siis valaisevat junan ja piirtävät kuvaajasta "varjo-omakuvan". Alkeellista.
Kommentit
| 05.07.2014 02:01 | Olli Aalto: | Olisiko toisena vaununa peräti uniikki Cit 2351? Esslingenin vuonna 1961 valmistama 1. luokan avo-osastollinen päivävaunu, joka (jostain kumman syystä) muutettiin vuonna 1980 vaunuksi Eit 23000. Olen erottavinani keltaisen raidan ikkunoiden yläpuolella. | |
| 05.07.2014 09:33 | Pave Saarinen: | Ylhäältä otetussa kuvassa nakyy hurun katolla tuo yksi puhallin. Nohabissa niitä oli kokonaista neljä, tietenkin pienempiä. Mitähän varten neljä kpl? Se oli kai sitä ruotsalaista täydellisyyden tavoittelua? | |
| 05.07.2014 10:14 | Eljas Pölhö: | Kuva aiheuttaa vissin ongelman. Vaunusto ei ole junasta P76 vaan junasta H771. Etummaisessa vaunussa näkyy luokkamerkinnät (takapäässä paremmin). Se on siin CEi, sitten helmapelti-Eit, sitten EFi, sitten Po ja viimeisenä kiitotavaravaunu (Gbk). CEi näyttäisi olevan jostain syystä 1. luokka vasten vaunua eikä veturia. H771 ja P76 kohtasivat Otavassa. Veturi on 250 metrin päässä seisaketolpasta. Silloin kun P76 ja H771 olivat Mikkelin-Otavan seudulla, tuli valo lännestä. Sen mukaan junan pitäisi olla matkalla etelään, kuten P76 oli. | |
| 05.07.2014 12:13 | Tapio Muurinen: | Tavalliselle matkustavaiselle lie ollut pieni probleema, ellei sitten ollut periaatteellinen kysymys, ostanko 50 % kalliimman 1. lk:n lipun CEi-vaunuun, vai tavallisen 2. lk:n lipun uuteen teräsvaunuun. | |
| 05.07.2014 12:21 | Kimmo T. Lumirae: | Nohab:han on ruotsalaista valmistetta, mutta amerikkalaista suunnittelua. Periaatteessa se on eurooppalaiselle kuormaulottumalle tehty kuusiakselinen versio F7:stä. F:ssä oli neljä puhallinta eli tuuletinta peräkkäin: ilmeisesti tilaa leveyssuunnassa oli rajallisesti ja näin päätettiin käyttää neljää pienempää sähkökäyttöistä tuuletinta. Koska kokemukset tuuletinmalleista olivat hyviä, käytettiin samaa mallia Nohabeissakin (ja arvatenkin tuuletinmoottorit ja ropellit tulivat rapakon takaa), mutta ne aseteltiin kaksi-ja-kaksi -muodostelmaan. Poikkeuksellisen perusteellinen nettisivu Nohabeista ja niiden rinnakkaiskehitelmistä http://szextant.blogspot.fi/2014/04/71-nohab-di3-sweden-diesel-electro.html Kuvassa Olli saattaisi olla oikeassa; etenkin teräsvaunun päässä näkyy mielestäni selvä keltaisen viivan pää. Muuten hieno otos ja ajankuva; pienoisrautatieharrastajalle varsinainen herkkupala likaisine vaunuineen ja pestyine Huruineen :o} |
|
| 05.07.2014 12:38 | Eljas Pölhö: | Teräsvaunun päässä näkyy harmaa viiva, ei keltainen. Ei se ole Cit, Savon postijunassa kulki helmapelti-Eit. Vertailukuva http://vaunut.org/kuva/63109 | |
| 05.07.2014 13:25 | Olli Aalto: | Joo, niin kyllä näkyykin. Ehkäpä ei pitäisi tutkia näitä silloin kun on uninen :) | |
| 05.07.2014 18:26 | Pave Saarinen: | Nohabin lisäksi Suomessa oli kokeiltavana yksi saksalainen veturi. Sellainen, jossa ohjaamo oli keskellä veturia. Se näkyi liikenteessä vain vähän aikaa. | |
| 06.07.2014 12:29 | Tapio Muurinen: | Tuo harmaa raita Eit-vaunun katonrajassa oli rahvaalle merkkinä, että tervetuloa 2. luokkaan. Aivan uusissa vaunuissa 1960-luvun alussa ei ollut sitäkään, vai koskiko se vain ensimmäisiä saksalaisvaunuja? Ei jaksa muistaa, oliko keltainen raita 1.-luokan merkkinä jo tuolloin olemassa samanlaisena, mutta ohuempana ja ylempänä kuin nykyisin. Ovenpielissä oli kuitenkin numeroin luokkamerkinnät 1. ja 2. Jotain muutoksia käytännössä tapahtui joskus 60-luvun lopulla (?), kun harmaa yläraita katosi ja tulivat keltainen ja punainen (ravintola) ikkunarivin yläpuolelle ja aikaisempaa leveämpinä. | |
| 06.07.2014 21:30 | Reino Kalliomäki: | Kummeksun tosiaan tuota vaunustoa. Joskus pääsin jopa H772:n veturin hyttiin. Mutta juna kulkee ehdottomasti etelään , ja aurinko on laskemassa länteen. Pitkäjärven seisakkeen vieressä oli SavPr:n kuljetuskomppania. Varusmiehenä ihmettelin sedän kertomusta , että hän oli aikoinaan palvellut Pitkäjärvellä kuljetuskomppaniassa, maanviljelijä ja hevosmies kun oli. Löysin kartasta järven nimeltä P., mutta vasta myöhemmin tajusin lievästi punastuen, miten tärkeä liikennemuoto rautatiet oli 20-luvulla! | |
| 10.07.2014 00:59 | Jorma Toivonen: | Kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota "vihellys-merkkiin". Hataran muistini mukaan tuo "kärjellään seisova kolmio" ilmoitti kuljettajalle lähestyvästä liikennepaikasta (Pitkäjärven seisake). Varsin hyödyllinen opaste esim. aloittelevalle "lättä-kuskille", joka ei vielä maastosta tunnistanut jokaista seisaketta. | |
| 10.07.2014 01:26 | Eljas Pölhö: | Hyvä, että Jorma vahvistaa mun muistikuvaa, että tuo merkki kertoi seisakkeen olevan lähellä (n. 300m). Se auttoi olemaan tarkkana, että kummalla puolen se tolppa ja laituri on (kun teki merkintöjä junasta käsin; nuoret ei ehkä tajua, kuinka oma-aloitteisia ennen oli oltava - ei ilmakuvia, ei nettiä, vain omat silmät ja muistikirja). Junasta sen verran, että vaunuston järjestys on nimenomaan H771 (Kv-Pm), mun vakijuna kesäisin 60-luvulla. Valaistus on taas illalla, ihan kuin P76 olisi kyseessä. P76 vaunusto tämä ei ole 100% varmuudella eikä aamujunan H772 vaunusto 95% varmuudella (silläkin matkustin ainakin kerran kuussa). Kerran 2-3 vuodessa oli joku ongelma, jonka takia Kv-Pm junat kiersivät Savonlinnan kautta. Voisiko tässä olla joku sellaisesta johtuva poikkeus? CEi oli nimenomaan Kv-Pm välillä pohjoispäässä veturia vasten, koska monet kerrat konduktööri ihmetteli, miksi seisoin eteisessä, kun minulla oli 1. luokan lippu. Siitä oli helpompi lukea km-tolpat ja veturin ääni oli parempi (ovea sai pitää auki, kun turvallisuushöntit eivät vielä silloin päättäneet mun puolesta). Minä maksoin paikasta mieluummin kuin ostin kameraan filmiä. Meitä hulluja on aina ollut monenmoisia. |
|
| 10.07.2014 23:31 | Samppa Maunuksela: | Missähän tuo mainittu "nuorten" ja heidän tajuamattomuuden raja kulkee? 90- luvulla eväät oli vielä samat kuin 50- 60 - luvuilla. | |
| 10.07.2014 23:37 | Olli Aalto: | Ehkäpä kannattikin arvata, vaikken tiennyt. Selvisipähän sen myötä sellaisetkin matkustusluokan merkinnät maalauksissa, joista en ikinä ole kuullutkaan. | |
| 11.07.2014 11:20 | Eljas Pölhö: | Sampan kysymykseen: Vaikea antaa tarkkaa ikää, koska kiinnostus rautateihin on voinut syntyä eri ikäisenä. Käytännössä tarkoitin sellaisia henkilöitä, jotka ovat voineet alusta alkaen käyttää internettiä, digikameraa, puhelinkameraa, läppäriä, tablettia tms. Ja minä en tässä haikaile vanhoja aikoja, nykyinen tilanne on paljon parempi. | |
| 11.07.2014 11:56 | Tapio Muurinen: | Arvelen, että se raja kulkee juurikin 90-luvulla syntyneissä, jotka ovat saaneet kasvaa yhdessä digitalisoituneen tiedonvälityksen laajenemisen kanssa. Toki onhan vanhempikin voinut kiinnostua harrastuksesta myöhemmin sen "helppouden" takia, kuten Eljas totesi. Ennen havainnot piti tehdä itse, tai penkoa arkistoja ja nähdä vaivaakin, jos ei ollut samanhenkisiä kavereita tietoja jakamassa, tms. seuratoimintaa. Oma-aloitteisuus oli hyvä aktivaattori; ja olen samaa mieltä, että nykytilanne on paljon parempi kokonaisuuden kannalta. | |
| 11.07.2014 16:17 | Mikko Nyman: | Oma poikani on syntynyt vuonna 2001, itse olen nähnyt päivänvalon vuonna 1977, joten mulle itsestään selvää ovat esimerkiksi VHS-nauhat, filkkakamerat ja vaikkapa vinyylilevyt. Sen sijaan poitsuni ei ole näistä koskaan kuullutkaan, saati että olisi nähnyt. Maailman digitalisoituminen suhteellisen nopeassa ajassa jätti näin sukupolvien väliin melko suuren "kuilun", jos näin voidaan sanoa. Näytin kerran pojalleni filkkanegatiiveja ja kysyin, tiedätkö mitä nämä ovat? "No e", tuumasi poika. Jos olisin näyttänyt poitsulle 90-luvun alun ruutuvihkoa, johon olin kirjoitellut tietoja havainnoista, poika olisi kaiketi kysynyt: "mikset oo käyttäny täbii?" |
|
| 11.07.2014 17:49 | Samppa Maunuksela: | Tuokin on totta. Itse olen 1982 syntynyt. Olen huomaanut, että 1985-87 tienoille asti ihmisten kanssa pystyy olemaan samalla aaltopituudella asioista ja ajankulusta. Sen jälkeen ihmiset on kasvaneet jo koulusta asti erilaiseen yhteiskuntaan. Kahden vuoden päästä on muuten tilanne, jolloin peruskoulusta pääsee pois 2000 syntyneet. He lähtevät silloin ns. "omilleen". 2019 olemmekin tilanteessa, että kaikki toisen asteen kouluista (lukiot ja ammattikoulut/ - opistot) valmistuneet on kaikki kuluvan vuosituhannen ihmisiä. Jaa muuten, jos se oppivelvollisuus venyy 17 ikävuoteen asti, silloin luvut ovat 2017 ja 2020... | |
| 11.07.2014 18:12 | Olli Aalto: | Eivätpähän olisi. Ei oppivelvollisuuden pidentyminen tarkoita, että peruskoulu kestäisi vielä vuoden pidempään. Jos oppivelvollisuus venyy 17 ikävuoteen saakka, niin peruskoulusta päästään normaaliin tapaan 16-vuotiaana, mutta sen jälkeen oppivelvollisuus jatkuu, joka käytännössä tarkoittaa pakollista vuotta jossakin toisen asteen oppilaitoksessa. Näin ensimmäinen vuosi 2. asteella ei enää olisi vapaaehtoinen, kun taas seuraavat kaksi vuotta olisivat. | |
| 11.07.2014 22:24 | Samppa Maunuksela: | Eli siinä tapauksessa pysymme tarjoamissani vuosissa 2016 ja 2019 :) | |
| 12.07.2014 03:40 | Tunnus poistettu: | Kaikella tällä saattaa olla jotain tekemistä mallin ja kasvatuksen kanssa. Minulla on kotonani pari pikkuista poikaa, jotka osaavat esimerkiksi soittaa valintalevypuhelimella. Vanhempana täytyy vain huolehtia siitä, että lapsi osaa toimia myös ilman täbiä ja kännykkää. Silläviisii syntyy niitä uusia älyäviä sukupolvia. |