??.??.???? Jaroslav Hasek oli tsekkiläinen junabongari. Tässä on yksi hänen lähettämä kuva ja sen selitys kuvan kääntöpuolelta. Kuva faijan albumista. Tässä on yhdistynyt rautatiehistorian harrastus, esperanto ja valokuvaus. Ennen vanhaan valtion rautatiet merkitsi koko elämää. Harrastuspiirejä oli runsaasti. Mitähän siellä on nykyisin? Kuvan tsekkiveturia, mahtaakohan sitä kukaan tunnistaa? Oletan, että se on Itävalta-Unkarin ajoilta. Kuva on real, kone oli 1950-luvun alkupuolella vielä oikeassa käytössä, ei museoajossa. Kuva tuli aika suurena, en vielä osaa tehdä sopivan kokoista? Olen vähän käsitellyt kuvaa. Onkohan se mennyt överiksi? http://rautatiehistoria.blogspot.fi/
16.07.2014 21:13 | Topi Lajunen: | http://www.cdmuzeum.cz/muzeum/exponaty/-7522/ | |
16.07.2014 21:21 | Eljas Pölhö: | Valmistustiedot: Wiener Neustadt 4093/1898. Ensimmäiset tämän sarjan veturit valmistuivat 1887 ja viimeiset 1908, jolloin oli kyllä jo toivottoman vanhanaikainen jo syntyessään. Alkujaan veturi oli Buschterader Eisenbahn 235 (sarja IIIa) ja siirtyi 1923 radan mukana ČSD:lle (Tsekkoslovakian valtionrautateille). Toisen maailmansodan aikaan kulki saksalaisella numerolla 53 7525. Tämä malli lukuisine rinnakkaistyyppeineen oli 1800-1900-lukujen taitteessa tavattoman yleinen Itävalta-Unkarissa ja sieltä sodan jälkeen levisi moniin ympäröiviin maihin. | |
16.07.2014 21:26 | Eljas Pölhö: | Topin linkkaama kuva museoveturista on tämän sarjan lähes viimeinen eli viimeisen valmistusvuoden ensimmäinen yksilö. Suurin numero oli BEB 277/ČSD 324.396. Veturia katsomalla ei uskoisi sen olevan niinkin tuoretta vuosikertaa. | |
16.07.2014 23:40 | Jorma Toivonen: | Tässä paistattelee päivää myös tuo Topin linkkaama veturi http://vaunut.org/kuva/61270 | |
17.07.2014 18:41 | Jyrki Talvi: | Ajan havinaa ollaan työn, ääressä. | |
18.07.2014 23:00 | Martin Hillebard: | Vasta tänä iltana havaitsin, että veturissahan on vetopyörät KEHYKSEN SISÄPUOLELLA! Kuten Jokioisten rautatien molemmissa Tubize'issä. Kone on muutenkin jotenkin, erittäin wanhakantainen rakenteeltaan. Mitä ihmeellisimpiä konstruktioita, Säilyi kuitenkin manner-Euroopassa pitkälle 1960 -luvulle, nk. sosialistisissa maissa vieläkin pitemmälle. Kouluvuosinani (1960 -luvulla) oli ajossa jopa yli satavuotiaita höyryvetureita. Arkikäytössä, kuten sanottua. |