23.07.2014 / Majajärvi
23.07.2014 Jostain tuli innostus aikavalottaa opastimia. Opastinkuvausta harrastettiin useammallakin liikennepaikalla. Kuvaajien kannalta hyvä, ettei kulkutietä ole turvattu. Kuvassa Majajärven eteläinen tulotolppa.
Kommentit
| 26.07.2014 14:36 | Mikko Nyman: | Varo Roope vaan, ettei kukaan tule halkomaan hiuksiasi, kun käytit termiä "tulotolppa" - sellaista ei nimittäin nykysäännöistä löydy. Puhumme vain ja ainoastaan pääopastimista. Ehkäpä saamme tähänkin jonkin pilkuntarkennuksen lähitunteina, tai jopa -minuutteina. | |
| 26.07.2014 14:42 | Roope Prusila: | Eiköhän tuo tulotolppa ole, kun tuo kertoo vekille mennäänkö suoraan vai sivulle | |
| 26.07.2014 16:25 | Topi Lajunen: | Riippumatta kuvassa näkyvän pääopastimen virallisesta nimestä, "tulotolppa" on varsin normaalia rautatiekieltä esimerkiksi kuljettajien ja liikenteenohjaajien välisessä keskustelussa. Sillä sanalla on kätevä viitata pääopastimeen, joka edeltää liikennepaikan ensimmäisiä vaihteita. Ja kaikki asianosaiset ymmärtävät, mistä on kyse. Kaikki asianosaiset toki myös tietävät, että kyseessä on pääopastin, ja toimivat sen mukaan, mitä säännöstössä on pääopastimista kerrottu. | |
| 26.07.2014 16:44 | Kimmo T. Lumirae: | Sana "tulotolppa" on tosiaan aktiivisessa käytössä edelleen ja sen "synonyymi" on liikennepaikkaa suojaava pääopastin. | |
| 26.07.2014 17:02 | Jyrki Talvi: | Tai Raideopastin tuttavallisemmin, "silmät". | |
| 26.07.2014 17:22 | Mikko Nyman: | Jos käytän fraasia "ei nimittäin nykysäännöistä", en ymmärrä, miten tämä voidaan selittää toisin. Onhan koko rautatielaitos, intti ja vaikkapa eduskunta täynnä omaa slangiaan, mutta slangilla ei ole mitään muuta yhteistä säännösten kanssa kuin alkukirjain. Tästä itse asiassa saadaankin hauska keskustelu vireille: listatkaapa tietämiänne rautatieaiheisia lyhenteitä,lempinimiä tai muita ilmaisuita alle. Jyrkin "silmät" voisi toimia avausviestinä. |
|
| 26.07.2014 17:54 | Jyrki Talvi: | Tätä Sanaa "silmät" käytettiin vielä 10 vuotta sitten, luvanantajan ja vekin välisessä keskusteluissa. Tietyllä liikennepaikalla kun veturi siirtyi junan edestä, varikolle luvanantaja sanoi "silmillä" pussiin. | |
| 26.07.2014 18:03 | Kimmo T. Lumirae: | Myöskään menneiden aikojen säännöistä ei löytyne sanaa "tulotolppa". Tässä mielessä en näe eroa eri sääntöjen välillä, kyseessä on slangi-ilmaisu ja se on ollut sitä aina. Jyrki tosiaan mainitsi silmät; raideopastimen näyttämän opasteen slangi-ilmaisu on ollut "silmät" ehkä niin kauan, kun raideopastimia on ollut käytössä. Vanha "aja"; kaksi valoa päällekkäin, oli "silmät pystyssä", aja varovasti eli valot viistosti "silmät vinossa" ja seis-opaste eli valot vierekkäin oli "silmät poikittain". Lupia annettaessa lupa saatettiin antaa muodossa "raideopastimien opasteiden mukaan", mutta käytännössä sanottiin "silmien mukaan" tai "silmän mukaan" tai jopa "silmällä" tai "silmillä". Jos liikkuminen edellytti myös pääopastimien opasteiden noudattamista, lupa saattoi olla muodossa "Silmät ja värit" tai jopa "silmä-väri". Raideopastimia alettiin muuttaa valoiltaan punavalkoisiksi hieman ennen, kuin Sääntöön tuli määräys määrämuotoisista viesteistä ja tällöin nämä hyvinkin kirjavat lupakäytännöt yhtenäistettiin. |
|
| 26.07.2014 22:34 | Petri P. Pentikäinen: | Nyt kun on yhdessä hyväksi todettu, että jopa rautatieturvallisuuteen liittyvissä radiokeskusteluissa on asiallisten hommien hoitaminen kielioppia ja pedanttia fraseologiaa tärkeämpää, tämä hyvä linjaus sopinee myös alan harrastuspalstalle. | |
| 27.07.2014 04:17 | Topi Lajunen: | Yhdessä? Ei kai. Anekdoottina aiheeseen, eräs konduktööri kerran "junaa" Ilmalasta Helsingin asemalle "saattaessaan" totesi, että "raideopastin, jossa 'aja varovasti' punaisilla valoilla". Toki kuljettaja teki maksimaalisen jarrutuksen, ja kenties konduktööri sai täydentävää koulutusta. |
|
| 27.07.2014 21:38 | Petri Nummijoki: | Mutta tulo-opastin ei ainakaan entisinä aikoina ollut välttämättä pääopastin. Esiintyi tilanteita, joissa junanlähetyspaikan pääopastimien normaali käyttö oli pitkäaikaisesti tai pysyvästi estynyt mutta niitä ei haluttu hävittää tai varustaa pätemättömyysmerkeillä, koska siitä olisi aiheutunut ohikulkujunille nopeusrajoitus. Kuitenkin vanha junaturvallisuussääntö kielsi yksiselitteisesti lukitsemasta pääopastinta aja-asentoon. Niinpä ratkaisuna tulo-opastinta ei kutsuttu enää pääopastimeksi ja sen jälkeen se voitiin luvallisesti lukita aja-asentoon. | |
| 27.07.2014 23:14 | Kimmo T. Lumirae: | Nyt tuli kyllä minulle uutta tietoa. Mikä opastin tulo-opastin sitten oli, ellei se ollut pääopastin? Piti sen varmaan jossain kategoriassa olla? | |
| 28.07.2014 00:53 | Jorma Toivonen: | No, tuota, tuota... Hieman meni "ohi" tuo Petrin kommentti, tosin en ajellukkaan junia kuin 1970-luvulta seuraavan vuosituhannen alkuvuosille. Yleensä aina selvittiin huutelemalla radiopuhelimeen: "Kuuleeko xx, tulotolpalla seistään??" ja junan lähettäjä/-suorittaja ymmärsi välittömästi asian laidan (aina ei edes junan numeroa tarvinnut käyttää, eikä pää-opastimen numeroa). Mikäli radioyhteyttä ei ollut, oli tulotolpassa tuolloin jo avattavissa puhelinyhteys suorittajalle. Suuremmilla ratapihoilla toki oli pää-opastimen jälkeisiä kulkutie-opastimia, joskus useampiakin. "Siivet" saattoivat joskus tuottaa ongelmia, niissähän ei välttämättä ollut puhelinyhteyttä junanlähettäjälle. | |
| 28.07.2014 10:57 | Petri Nummijoki: | Tässä tapauksessa liikennepaikkaa edeltävä pääopastin muutettiin nimeltään miehittämättömäksi vaihdepiiriksi ja sen jälkeen se voitiin lukita aja-asentoon, vaikka opastimen "turvaama" liikennepaikka oli miehitetty junanlähetyspaikka. |