??.04.1973 / Ylöjärvi
??.04.1973 Uusi silta on valmistumassa. Siksi kai tasoristeyksessä ei ole kuin valot. Hiukan aikaisemmin tässä jäi kupla Seinäjoelta täyttä vauhtia tulevan Hurun eteen. Ruttu oli surkean näköinen, ja veturin "nokkapelti" kesti hyvin. Lapsena Nokialla lisäsi asemalla ollut riimulaitos junan kunnioitusta (edellinen kuvani Vaasasta). Vaan sellainenhan olisi vaatinut henkilökuntaa. Aurinko on länsi-lounaassa, eli junan on oltava MK 57. En ehtinyt ottaa tulokuvaa, en siis tiedä Hurun numeroa.Taustalla uusi Ylöjärven asema , ja 64 metriä korkea masto. Oli tuossa uudessa tekniikassa ihmettelemistä!
Kommentit
| 27.07.2014 18:50 | Jyrki Talvi: | EP 57 ja Cht 2360, ei millään pahalla. | |
| 27.07.2014 20:23 | Olli Aalto: | Kuva ei voi olla otettu vuonna 1971, sillä ensimmäiset Rt- ja Cht-sarjojen vaunut valmistuivat vasta seuraavana vuonna, 1972. Ensimmäisen vuoden ajan Cht:t kulkivat litteralla Cit. Mutta kuitenkin, kuvaan on saatu hienosti vangittua kuvanottohetkellä uusinta huutoa ollutta tekniikkaa. Radiolinkkivälitteisen kauko-ohjauksen linkkipeilit edustavat mastossa. |
|
| 27.07.2014 21:29 | Samppa Maunuksela: | Vieläkös SE huoltoasema oli silloin toiminnassa? Sen pitäisi olla vasemman laidan ulkopuolella? | |
| 28.07.2014 02:10 | Niila Heikkilä: | Suuret kiitokset tästä kuvasta. Tämä on samalla vorgin ensimmäinen kuva, jossa Ylöjärven valo- ja äänivaroituslaitos tiejärjestelyineen näkyy kunnolla. Kuruntien ylikäytävälle ei rakennettu puomilaitosta sen vuoksi, että se oli tavallaan tilapäinen, koska rautatien ylittävä silta kuului jo alkuperäisiin liikennesuunnitelmiin. Aivan kaikkia siltoja ei kuitenkaan ehditty rahoitus- ja aikataulusyistä toteuttamaan itse radan rakentamisen yhteydessä, vaan rataosan jo avauduttua liikenteelle, Ylöjärvellä oli menossa kaksi muutakin ylikulkusiltatyömaata. Toinen oli Mäkkylän ylikulkusilta tästä kilometrin verran etelään, toinen ns. Rotikon silta ratapihan pohjoispäässä. Myös muita työmaita oli vielä loppusuoralla Parkanossa, jossa viimeisteltiin aseman tulotietä, sekä Vahojärven liikennepaikan pohjoispään kahta ylikulkusiltaa. Sähköratapylväiden anturat valettiin kesällä 1972 Tampere-Vahojärvi -välille. Työ jatkui niin että samana syksynä alkoi pylväiden pystytys ja johdonveto tuolle alueelle. Sähköradan orsien ja ajojohdon puuttumisesta voisi siten päätellä että kuva on otettu aikaisintaan loppusyksystä 1972. Huomio kiinnittyy myös siihen että ojassa on sulamisvesiä ja aivan kuin tiepenkereessä olisi myös muutama lumiläiskä. Onko käynyt niin että jo sataneet lumet ovat sulaneet, ja jo valkoisena ollut maa on paljastunut uudelleen. Aikoinaan puhuttiin että kolmostie (1960) ja rautatie (1971) jakoivat Ylöjärven keskusta-alueen kahtia. Ilmeisesti kyseiseen ajatukseen on tuudittauduttu sukupolvesta toiseen, koska koko kuvassa näkyvä alue on annettu kasvaa täyteen sankkaa koivikkoa. Rautatietä reunustaa sillan molemmin puolin korkea pöheikkökaistale, jonka läpi ei Soppeenmäestä näy edes kirkon tornia, tai vastaavasti kunnantalolta koululle. | |
| 28.07.2014 07:04 | Jouni Hytönen: | Olen jotenkin jäänyt kiinni sellaiseen tietoon, että automaattisia puolipuomilaitoksia olisi alkanut tulla suuria määriä vasta vuonna 1975 eli jos tähän olisi pitänyt rakennusaikana saada puomit, laitoksen olisi pitänyt olla manuaalinen. Puolipuomilaitosten lisääntyminen vähensi aikoinaan onnettomuuksia jyrkästi. Valo- ja äänivaroituslaitos on liian helppo ohittaa - tahallaan tai vahingossa. | |
| 28.07.2014 07:07 | Jouni Hytönen: | Vai rakennettiinko muihin Parkanon radan tasoristeyksiin puomilaitoksia jo heti 1970-71? | |
| 28.07.2014 09:58 | Petri P. Pentikäinen: | Eikös SE huoltoasema vielä tuona vuonna palvellut. Kuvaajan käyttämä silta valmistui kai 1972 ja oli turmioksi sillan juurelle jääneelle Kesoilille. Kiitokset upeasta kuvasta, joka aiheuttaa mieleen levottomuutta ja kertoo huikeasta välivaiheesta dieseleineen ja miehitettyine liikennepaikkoineen. |
|
| 28.07.2014 19:55 | Samppa Maunuksela: | Se lienee lopettanut heti sen jälkeen TV- sarjassakin nähtävistä syistä... | |
| 28.07.2014 23:11 | Oskari Kvist: | Jouni: Tietääkseni itsetoimisia puolipuomilaitoksia on jo 1960-luvulta alkaen kokeiltu pienissä määrin. | |
| 29.07.2014 00:22 | Petri Nummijoki: | Minun tietojeni mukaan automaattinen puolipuomilaitos olisi ollut olemassa ainakin jo alkuvuodesta 1962 vai tarkoittiko Jouni, että Parkanon radalle niitä olisi tullut vasta 1975? | |
| 29.07.2014 08:39 | Jouni Hytönen: | Voi olla, että muistelen sitten tilastoista ajanhetkeä, koska puolipuomilaitokset alkoivat lisääntyä kiivaasti. | |
| 29.07.2014 22:10 | Tapio Muurinen: | Tyypillinen EK57 (28.5.72 alkaen) ja EP57 (3.6.73 alkaen ). Lähtenyt Tampereelta 18:05. Cht:n osoitekilvestä ei saa selvää, lukeeko sinisellä pohjalla "LAPPONIA". 1972 oli käytössä yhteensä 60 puolipuomilaitosta. 1973 rakennusohjelmassa oli niiden määrää lisätä n. 30 kpl lähinnä Helsingin, Tampereen, Seinäjoen ja Pieksämäen piirien alueilla. |
|
| 30.07.2014 02:02 | Reino Kalliomäki: | Kiitos kaikille ajan arvioinnista! Nuo sulamisvedethän näyttäisivät johtavan päätelmään, että kuva on otettu vasta huhtikuussa 1973! Ja minä kun katselin liikaa tuota viimeistä autoa oikealla. Sellaisella, jopa tuon värisellä, ajoin ensi ajeluni. | |
| 30.07.2014 09:37 | Niklas Savinsaari: | Jouni muistelee oikein, vuosi 1975 on se vuosi, jolloin puolipuomilaitosten uudisrakentaminen ja useiden valo- ja äänivaroituslaitosten muutostyöt puolipuomilaitoksiksi käynnistyivät voimakkaasti. Kuva on kyllä huomattavan asjanmukainen kaikkineen! | |
| 30.07.2014 13:06 | Tapio Muurinen: | Vetovoimaksi oli jo vaihtunut Hr12 2xSr12:n sijaan, joka EK:n alkuaikana oli yleisempi. - Laitimmainen auto oikealla; onko Tippa-Rellu? Samanlaisella ja -värisellä ajelin 1975-81. | |
| 30.07.2014 13:35 | Petri P. Pentikäinen: | Niilan jo aiemmin laittama linkki osuu nyt tähän kuvaan kuin ManU:lle illallinen: http://efiab.sr2.fi/Ylojarvi_tasoristeys_1971.jpg |