02.06.1991 / Välillä Tampere asema–Helsinki asema
02.06.1991 Erikoispikajuna 50 taittoi Keravan ja Tikkurilan välisen pätkän 6 minuutissa, jolloin junan keskinopeudeksi muodostui 130 km/h. Huomatkaa Keravan ja Tikkurilan pohjoispäissä olleista pitkistä vaihteista johtunut sn 120. Moni ei ehkä muistakaan Tikkurilan sn 120 -rautoja, sillä ne purettiin kaupunkiradan rakentamisen myötä ja korvattiin sn 80 -raudoilla.
Kommentit
| 30.07.2014 15:40 | Ari Palin: | Miksiköhän EP 50 kulki Keravan ja Tikkurilan pitkien vaihteiden poikkeavien raiteiden kautta, ohittiko se K-junan välillä Kerava - Tikkurila? Tuolloinhan K-junat kulkivat aamuruuhkaa lukuun ottamatta Keravalta Helsinkiin koko matkan läntistä raidetta eli samaa raidetta kuin kaukojunat. | |
| 30.07.2014 16:06 | Teppo Niemi: | Eipä välttämättä kulkenut pitkien vaihteiden poikkeavan raiteen kautta? Milloinkas numero-opastimet otettiin käyttöön? Ennen numero-opastimia oli Huopalahdessa 85 km/h nopeusrajoitus vaihteessa suunnassa Helsinki - Karjaa kuin myös suunnassa Helsinki - Vantaankoski. Liikenne pitkän vaihteen poikkeavalle raiteelle tapahtui ainoastaan Vantaankosken suuntaan mennessä. (Vastakkaiseen suuntaan 85 km/h nopeusrajoitus ainoastaan suunnassa Vantaankoski - Helsinki) |
|
| 30.07.2014 17:04 | Pekka V. Puhakka: | Kuvan aikataulun aikaan oli jo numero-opastimia käytössä, mutta niitä ei ollut kaikissa paikoissa. 80 km/h opastin oli tuolloin oman muistikuvan mukaan mm. Huopalahden eteläpäässä, Tikkurilan eteläpäässä ja Keravan (Kytömaan) pohjoispäässä. Oliko itse asiassa yhdessäkään 120 km/h vaihteessa koskaan vanhan mallin numero-opastinta käytössä, vai rajoittuiko niiden käyttö vain 80 km/h vaihteisiin? Niin tai näin, Keravan pohjoispään, Savion eteläpään ja Tikkurilan pohjoispään 120 km/h vaihteet olivat oman muistikuvani mukaan toteutettu 120 km/h nopeusrajoituksilla ja se selittäisi aikataulumerkinnän. Vaihteista ajettiin tällöin myös poikkeavalle raiteelle yhdellä vihreällä. | |
| 30.07.2014 17:29 | Mikko Nyman: | Pekan jutussa on sekä perää että huonoa muistia: ainakin Ogelin läntisimmän tien tulotolpan (Helsingin tulo-opastimeksikin kutsuttu) yhteydessä oli niin ikään numeronäyttö, joka kertoi niin sanotulle 0-raiteelle (Ogelin läntisin tie) siirtymisestä Ogelin pohjoisvaihteissa. Pahus vieköön, mistähän löytäisin kuvan kyseisestä opastimesta. Täytyykin oikein kaivella. Muuten Pekka muisti kaiken oikein. Tarkentava kyssäri Peksille (jolla on hieno pienoisrautatiekokoelma): missä kohtaa Tiksin eteläpuolella oli sn 80 -numero-opastin? Mä en nyt kuolemaksikaan saa moista mieleeni. Keskitieltä itäiselle tullessa? Nyt eivät soi kyllä kellit. |
|
| 30.07.2014 18:04 | Pekka V. Puhakka: | Tikkurilan raide 3 haarautui ratapihan eteläpäässä keskimmäisestä linjaraiteesta 80 km/h vaihteella, johon liittyen Puistolan ja Tikkurilan välissä oli numero-opastin keskimmäisellä raiteella. Ogelin numero-opastinta en muista mutta kyllä siellä varmaankin sellainen oli. | |
| 30.07.2014 18:33 | Mikko Nyman: | Jos mie en, niin et kyl siekää mitää muista. Ogelissa oli heti Vantaanjoen siltojen jälkeen eteläänpäin tultaessa numero-opastin radan länsipuolella. Koska itsellä oma muisti on hatara ja prakaa vähän väliä, missä kohtaa Puistolan ja Tiksin välillä se numerotolppa tarkkaan ottaen oli? | |
| 30.07.2014 18:54 | Pekka V. Puhakka: | Mitä sen nyt sääntöjen mukaan piti olla ennen pääopastinta. En muista tarkkaa sijaintia. | |
| 30.07.2014 19:05 | Mikko Nyman: | Hmmm... Olisko ollut esim. 700 metriä? 400? En todellakaan muista. Tässä kohtaa esimerkiksi Teppo voisi "kaivaa kuvettaan" ja poksauttaa numerot tiskiin. | |
| 31.07.2014 00:06 | Jorma Toivonen: | Nyt menee taasen pahasti "mutu":lle, mutta muistelisin, että alkujaan valaistut numeronäytöt olivat esiopastimen tolpassa (opasteen alapuolella) ja pääopastimessa valoyksikön yläpuolella - opastimet näyttivät opasteita "odota sn 35" ja " aja sn 35" , numeronäytöillä pystyttiin sallimaan tarvittaessa tuo suurempikin nopeus. Mikäli pääopastimen opaste "sn 35" ei rajoittanut nopeutta noin alhaiseksi, merkittiin sn radan varren kilvellä n. 250m:ä ennen opastinta. ... olikohan näin? | |
| 31.07.2014 01:10 | Pekka V. Puhakka: | Tuo Jorman mainitsema päti uudessa opastinjärjestelmässä, mutta vanhassa oli meininki se että esiopastimella annettiin vihreällä vilkulla "odota sn35", sitten esiopastimen ja pääopastimen välissä oli numero-opastin jolla opaste kohotettiin "odota sn80" ja lopulta pääopastin näytti keltaista ja vihreää ilman erillistä numero-opastinta. | |
| 31.07.2014 08:17 | Mikko Nyman: | Vanhassa opastinjärjestelmässä ei tunnettu termiä "odota". Mutta miten se tarkkaan ottaen oli Jt:hen satuiltu, pitäisi tarkistaa vanhasta Jt:stä, joskaan multa ei moista hyllystä enää löydy. Mulla on sellainen kutina, että sivulle mentäessä pitkästä sn 80 -vaihteesta pääopastin näytti vihreäkeltaista ja sitä aiemmin siis numero-opastin antoi tiedon sivullemenosta. Voi olla, että tässä olen väärässä, mutta tämäkin selviää vanhasta Jt:stä. Siispä hopihopi arkistointitieteiden maisterit, voitteko tarkistaa tämän, kiitos. | |
| 31.07.2014 09:43 | Teemu Sirkiä: | Tässäpä jotain: http://koti.mbnet.fi/hyundai/temp/Opasteet_Jt1987.pdf | |
| 31.07.2014 10:00 | Mikko Nyman: | Tämähän oli hyvä, kiitti! Heitetpäänpäs tässä kohtaa pieni knoppi: missä oli sellainen suojastusopastin, jossa samassa tolpassa oli myös esiopastin? Jotta knoppi ei olisi liian helppo, miksi tällainen viritys oli rakennettu? Bonuspisteet siitä, milloin tolppa oli käytössä? |
|
| 31.07.2014 16:10 | Pekka V. Puhakka: | Tarpeeton kommentti kenties, mutta käytin tuota väärää termiä syystä että se on kompaktimpi kirjoittaa ja asia pitäisi selvitä sillä. Korrektilla termillähän lause olisi ollut luettavuudeltaan ja erityisesti ipadilla kirjoitettavuudeltaan esim. seuraavanlainen: ...annettiin vihreällä vilkulla opaste "seuraava pääopastin näyttää "aja"- tai "aja Sn 35"-opastetta"... jne. Ja jos tarkkoja ollaan niin sekin tuossa Tikkurilan esimerkissä menee pieleen että siellä ei ollut loppuvuosina tulo-opastimien esiopastimia, vaan tulo-opastimen aja/seis-tieto saatiin pelkästään sitä edeltävällä suojastusopastimella, jonka jälkeen oli sitten tuon esimerkin tapauksessa tuo numero-opastin. Itse asiassa pääradalla Helsingin ja Keravan välillä esim. vuonna 1992 ei erillisiä esiopastimia tai sen kaltaisia olioita ollut kun toisto-opastin keskimmäisellä raiteella pohjoiseen päin Pukinmäen laitureiden pohjoispäässä sekä Korson esiopastinkolmikko pohjoiseen päin Rekolan laitureiden pohjoispäässä (ref. Hki-Ke suojastus / raide- ja opastinkaavio 25.2.1992). Samasta kaaviosta muuten ilmenee että aiemmin tässä säikeessä puhutut Oulunkylän ja Tikkurilan numero-opastimet löytyvät ratakilometreiltä noin 8.4 km ja 14.6 km vastaavasti (tarkkuudella +/- 0.2 km). |
|
| 31.07.2014 17:18 | Mikko Nyman: | Juu, tarkoitukseni ei ollut halkoa hiuksia, vaan ihmetellä sitä, miksei myös vanhan opastinjärjestelmän esiopastimien opasteista voitu käyttää termiä "Odota sitä ja sitä"? Tämä ihmettelyni ei tosin selviä mistään kohdasta kommenttiani... :-) | |
| 31.07.2014 18:58 | Mikko Nyman: | Tepolle kyssäri, tietty muutkin voivat arvata tai tietää vastauksen: eipä ole koskaan ollut 85 km/h:n nopeusrajoitusta Huopalahdessa Vantaankosken suuntaan tai suunnasta. Mutta miksi ei ole ollut? Huomioikaa jo ennalta, että tämä knoppi on luonteeltaan pilkunastumista... :-) | |
| 31.07.2014 23:29 | Jorma Toivonen: | Olisiko paikalla ollut 80-vaihde? | |
| 01.08.2014 00:04 | Jorma Toivonen: | Vielä hieman "nopeista-vaihteista". Oliko ensimmäinen 120-vaihde Saviolla (Savio-Kerava kolmannelle raiteelle)? En muista, että tuosta olisi ollut ennakkovaroitusta, tosin junien sn:kin taisi olla 120 80-luvun alkuvuosina, jolloin siitä pyyhällettiin Sm:llä heilahtaen sivulle "yhdellä vihreällä". (Milloin tuo kolmas raide valmistui, ensi kokemus tammikuulta -76?). Samoihin aikoihin Keravalta lähdettiin 35-väreillä useimmiten kohti Riihimäkeä 80-vaihteen kautta, PAITSI mikäli "Keravan asettelussa" odotteli pitkähkö Sm-roikka "ykköselle" pääsyä. Tuolloin käännyttiin pääraiteille jo aiemmin 35:n vaihteiden kautta - pääsi yllättämään "aloittelijan". | |
| 01.08.2014 07:02 | Juhana Nordlund: | Huopalahden "kasivitonen" taisi olla voimassa Martinlaakson radan ulottuessa vain Martinlaaksoon, ei Vantaankoskelle. Jorma asian oikeastaan kertoikin, mutta hieman eri sanoin. | |
| 01.08.2014 07:14 | Juhana Nordlund: | Ja ennen numero-opastimia tällainen vaihteesta aiheutuva nopeusrajoitus ilmaistiin radan varteen asennetulla nopeusrajoitusmerkillä, jonka yhteydessä oli omassa läpyskässään lisäkirjain V. Tässä tarkoitettua nopeusmerkkiä ei tietenkään tarvittu aikanaan esim. Saviolla, koska (suurin) sallittu nopeus vaihteessa oli sama kuin rataosalla muutenkin. Ja vihreillä mentiin, paitsi jos saman opastimen takana oli myös lyhyt vaihde, tämän ohjatessa junan poikkeavalle raiteelle, kuten Hpl:n puolenvaihtovaihteissa joskus saattoi asian laita olla (tällöin siis vihreä ja keltainen). | |
| 01.08.2014 08:13 | Mikko Nyman: | Juuri näin, kuten Jorma ja Juhana sanoivat. Tarkennettakoon vielä sen verran, että Vantaankosken aseman avauduttua 2.9.1991 (Ranta)rata oli jo vuorattu uusilla nopeusmerkeillä, jotka eivät tunteneet puolikkaita nopeusrajoituskymmeniä. Onko herroilla vielä sellaista nippelitietoa, että oliko se todella niin, että Huopalahden pitkien rautojen sn myös poikkeavalle raiteelle oli 85 km/h? Joskus vuonna 1991 sn 120 -rautojen suurin sallittu nopeushan tiputettiin 110 km/h:iin vaihteiden kunnosta johtuen kaikkialla maassa. Jännä juttu muuten, että sekä Vantaankosken pätkä että Lahden oikorata avattiin kumpainenkin "peräkkäisinä päivinä", Vantaankoski kuten mainitsin ja Lahden oikorata 3.9.2006. Sattumaa vai ei, en osaa sanoa. |
|
| 01.08.2014 17:27 | Kimmo T. Lumirae: | Vaihteiden kunto oli ehkä virallinen selitys, mutta kerran MN tuli veturilipulla paikun päällä Hki-Ri ja hämmästyi sitä, miten paljon pitkä vaihde aiheuttaa sivuttaisheittoa 120 km/h nopeudessa. Vakikäyttäjät olivat tietysti siihen tottuneet, mutta tämä ajo aiheutti sen, että hän sanoi alkavansa selvitellä asiaa ja ennen pitkää näihin vaihteisiin tuli 110 km/ rajoitus. | |
| 01.08.2014 18:09 | Mikko Nyman: | Okei. Eli tämä tuli MN:lle tavallaan uutena tietona? Mainittakoon muuten, että MN ei tarkoita tässä yhteydessä meikäläistä... :-) |
|
| 01.08.2014 19:48 | Kimmo T. Lumirae: | Tässä oli mahdollista, että vaihteen mitoitus ei ollut riittävä sn 120:een. Kaarresäde ehkä riitti, mutta kun vaihteesta puuttuu siirtymäkaari, josta aiheesta juuri toisen kuvan yhteydessä puhuttiin, niin kaarre tuntuu paljon rajummalta. Näin muistaakseni MN:kin asiasta mainitsi; aika loogista näin jälkikäteen ajatellen. |