10.08.2014 / Hyvinkää asema
10.08.2014 Myös museon "Prinsessa" on löytänyt paikkansa lähelle kääntöpöytää - jonkin kuvaelman päätähtenä "Heikki" oli myöhemmin päivällä. Otso taustalla vielä viimeistelee kaluston sijoitusta museon alueella.
Kommentit
| 14.08.2014 21:50 | Toni Lassila: | Upea veturi mukavalla numerolla! Tuo Otso on myös mahtavan näköinen uudessa maalissa. | |
| 16.08.2014 13:12 | Vesa Höijer: | Savua näyttää tulevan aika paljon tästäkin? Olivatko ne yhtä saastuttavia silloin aikoinaan, kun hoitivat junaliikennettä vakituiseen? | |
| 16.08.2014 13:46 | Jani Saarilampi: | Samanmoiset savut (saasteet) on aina höyryvetureista lähtenyt ja mihin tuota savusaastetta sitten voisi verrata,6x puusauna,takka/hella vai leirinuotio? Väittäisin että muutama tunti tupruttelua toisinaan museohöyryveturilla ei vaaranna yhtään mitään mitä ilmansaasteisiin tulee... |
|
| 16.08.2014 16:29 | Mikko Mäntymäki: | Ei nuo pahemmin savuttanut kaupallisenliikenteen aikana, sodanaikaan savusta oli etua "ilmavaaran" aikana. | |
| 16.08.2014 17:15 | Juhani Pirttilahti: | Paitsi että se veturin savu paljasti kyllä junan välittömästi. Ja sen takia niitä koitettiin ajaa suojaan kallioleikkauksiin/tunneleihin. | |
| 16.08.2014 17:22 | Kimmo T. Lumirae: | Muistettakoon, että höyryveturin poistohöyry sisältää sekä palokaasuja eli savua, että liikuttaessa höyrykoneen poistohöyryä. Mäntähöyrykoneen kokonaishyötysuhdehan on suuruusluokaltaan noin 7% eli tuo 93% menee taivaalle lämpönä ja kuumina palokaasuina ja höyrynä eli en pitäisi ihmeenä, vaikka polttoainekin palaisi hieman "vajaasti" ainakin tietyissä ajotilanteissa ja savu olisi tällöin varsin sakeaa. Samoin tässä "tyhjäkäyntikuvassa"; tuskin paloilman saanti ja savukaasujen kulku on tässä kovinkaan ihanteellista. | |
| 16.08.2014 17:32 | Topi Lajunen: | Ehkä Mikko tarkoittikin, että etua hyökkääjälle... :) | |
| 16.08.2014 17:32 | Mikko Mäntymäki: | Muutama vuosi sitten resiinassakin oli juttua sodanajan liikennoinnistä, veturin savulla oli sama vaikutus kuin panssarivaunussa syötetään öljyä pakosarjaan, höyryveturissa taas pesä täyteen puuta/hiiltä ja vetoluukut kiinni niin juna katosi savupilveen. Pienemmilläkin kiukaanpesillä onnistuu peltoaukeen savustaminen lähes hiilloksella olevaan pesään ladotaan pintoja kattoamyöden on naapurin savustus varmaa, lisää savua saa kun tuhkaluukun laittaa kiinni polttoaineen syttymisvaiheessa, tässä ilmainen neuvo jos jollakin on riitaa naapurin kanssa ja tämä kannattaa ajoittaa jos naapurilla on valkopestyt pyykit ulkona, tuuli sattuu käymään sinnepäin. | |
| 16.08.2014 17:45 | Topi Lajunen: | Jos mulla olisi riitaa naapurini kanssa, lampsisin sen ovelle mukanani jokin tupaantuliainen ja juttelisimme riitaan johtaneet asiat läpikotaisin puhki. Sitten kättä päälle ja kotio. Mutta kukin tavallaan. |
|
| 16.08.2014 22:31 | Martin Hillebard: | Nämä "Heikit" Hv 1 - 2 ja 3 olivat maamme itsenäistymisen ajalta ja hamaan 1960-luvun alkuun jotenkin niin tyypillinen näky eri puolilla VR:n rataverkkoa. Viellä viime hetkilläkin, Hv ykköset Pohjanmaan pikajunissa. Schwartzkopffin Kakkoset Pääradan henkilöjunissa välillä Helsinki - Riihimäki. Ja kolmoset ... towards the bitter end eli katkeraan loppuun saakka. Välillä Parikkala - Savonlinna viellä 1970 korvilla. Muistaakseni, Eliaksen mukaan näitä rakennettiin kaikenkaikkiaan 99 kappaletta. Seuraavan sukupolven suuri-vetopyöräisiä eli Hr 1 ehti syntyä vain 22 kappaletta. |
|
| 16.08.2014 23:16 | Kimmo T. Lumirae: | Jos ajatellaan itsenäisen Suomen keskivertomatkustajajunaa, niin eiköhän siinä ole Hv (1..3) keulalla. Veturisarjat tekivät valtavan työn. | |
| 17.08.2014 01:34 | Jorma Toivonen: | Täysin tietämättömänä höyryveturien tekniikasta yms., olisiko savuttamisen aiheuttamiseen esim. syynä polttoaineen lisäys tulipesään, jonka syttymistä hieman avustetaan "sutarilla"?? | |
| 17.08.2014 18:19 | Vesa Höijer: | Jotenkin minulla on sellainen muistikuva, että elokuvissa ja televisiosarjoissa höyryveturien piipusta tulee yleensä valkoista höyryä. | |
| 17.08.2014 18:37 | Kimmo T. Lumirae: | Kyllä, ja ne myös puuskuttavat aina ankarasti asemalle saapuessaan :D Samoin elokuvissa ja telkkarissa hätäjarrutus aiheuttaa poikkeuksetta pyörien lukkiutumisen... |
|
| 18.08.2014 22:11 | Martin Hillebard: | Lukemani mukaan höyryveturin kattilaa on "puhallettava" tietyin väliajoin - siis nuohottava tuliputkia niihin kertyneestä lentotuhkasta. Tämä "sutari" tapahtuu siten, että lämmittäjä viskaa tulipesään muutaman lapiolllisen HIEKKAA - tuhkan irtautuessa syntyy musta savupilvi joka saa ympäristönsuojelijat kalpenemaan, tai myös radanvarren emännät joilla on valkopyykkiä narulla kuivumassa. Tätä ilmiötä voidaan käyttää hyväksi elokuvan tekemisessä, antamassa kuvaa julmasti raskaan junansa kanssa jyrkässä nousussa taistelevasta veturista. Normaalissa arkiajossa, kun lämmittäjä on ammattinsa osaava, savu/höyry saattaa olla lämpimällä säällä lähimain näkymätöntä - pakkasella syntyy ainakin Suomen leveysasteilla todella komeita valkeita höyrypilviä. |
|
| 18.08.2014 22:13 | Jimi Lappalainen: | Mainittu pilvi on nähtävissä mm. kuvassa http://vaunut.org/kuva/95128 ;) | |
| 19.08.2014 15:41 | Arto Lopia: | Mikä on se mekanismi jolla pari lapiollista hiekkaa tulipesään putsaa nämä tuliputket? | |
| 19.08.2014 21:47 | Markku Blomgren: | Lienee sama kuin hiekkapuhalluksessa? Eli höyryveturin tulipesässä käy kova veto johon heitettynä kuiva hiekka lentää saman tien tuliputkiin ja tekee siinä samalla hiekkapuhalluksen joka varmasti myös syö hieman metalliakin mennessään. Helppo ja tehokas konsti aikana jolloin kattilat olivan melkein koko ajan kuumina ja veturi kävi sopivin väliajoin remontissa jossa kuluneet tuliputket vaihdettiin uusiin. Käytetäänkö ko. hiekkapuhallusta museovetureissa tänä päivänä vai tyydytäänkö vain nuohoamaan jäähtyneen kattilan putket käsipelillä ennen seuraavaa ylöslämmitystä? |
|
| 19.08.2014 22:11 | Kimmo T. Lumirae: | Tässä onkin hyvä hetki kysyä: osaavatko arvon höyryveturitietäjät kertoa, miten pitkäikäinen oli esim. linjahöyryveturin kattila? Olen itse ollut aiemmin käsityksessä, että se oli yhtä pitkäikäinen kuin itse veturikin, olkoonkin, että kattilat kiersivät veturisarjan sisällä yksilöstä toiseen, mutta viime vuosien kommenteissa on tullut esiin, että kattiloita uusittiin aina silloin tällöin ja että kyse ei ole kunnostuksesta vaan kokonaan uudesta kattilasta? Tiedän kyllä, että esim. Saksassa jouduttiin uusimaan vetureihin kattiloita tietynlaatuisen teräksen väsymisen vuoksi, ja uusittiiko DDR-vetureiden kattiloita mitoitukseltaan erilaisiin, mahdollistamaan huonolaatuisen ruskohiilen polttaminen näissä, alun perin hyvälle polttoaineelle suunnitelluissa vetureissa? Mutta kyse on eri asiasta eli lyhyesti; kuluiko kattila loppuun nopeammin kuin veturi? |
|
| 20.08.2014 01:03 | Jorma Toivonen: | Tuosta Martinin kommentissa (18.08. klo 22;11) mainitsemasta "hiekkapuhalluksesta" en muista koskaan kuulleenikaan. Vain muutaman harvan kerran höyryveturin päällä matkanneena en muista hiekkavarastoa, josta lämmittäjä olisi viskonut hiekkaa tulipesään - tosin moni muukin höyryn ominaisuus on jäänyt arvoitukseksi minulle... | |
| 20.08.2014 02:22 | Arto Lopia: | Hiekkapuhallus on minulle tuttua hommaa ja hieman epäilyttää että kattilassa olisi niin kova veto että sinne heitetty hiekka saavuttaisi niin suuren nopeuden että sillä hiekkapuhallusta vastaavaa vaikutusta olisi. Lentotuhkan luulisi jo sellaisessa virtausnopeudessa liikkuvan ihan ilman hiekkaakin, ja itseasiassa jo ennen hiekan liikkumista. En tiedä tämän veturikattilassa esiintyvän lentotuhkan ominaisuuksista mitään, mutta josko sillä on jonkinlaista taipumusta tarttua tuliputkien seinämiin, niin voisihan hiekka auttaakkin sen irrottamisessa jos sille hiekalle annetaan vaikkapa kattilan höyryllä lisää nopeutta, painettahan höyryssä kyllä riittää. En tiedä sitäkään, voiko korkeapaineista höyryä johtaa tuliputkiin oikeaan kohtaan, johonkin kohtaan sitä ainakin pystytään johtamaan ja johdetaankin. No eiköhän joku valista meitä tämän höyryveturin käyttöön liittyvän toimenpiteen suhteen. | |
| 20.08.2014 09:38 | Juha Vuorinen: | Täytyy todeta, että minun käsitykseni kattilan "puhaltamisesta" on jotain ihan muuta, kuin Martti kertoo. Ivalon Mikon toimittamasta kirjasta "Höyryveturit ja niiden hoito" kannattaa katsoa esim. kattilan tyhjennyslaitetta koskevat kohdat. Enkä myöskään ole koskaan kuullut tulipesään heitetyn hiekkaa - päin vastoin, kaikenlaisen ylimääräisen tavaran kertymistä tulipesään ja arinalle yritetään välttää mahdollisimman paljon. Kuvan veturissa(kin), jos hiilien sekaan viskoo hiekkaa, niin se ei kyllä lennä minnekkään muualle, kuin arinalle ja sinne se sulaa tukkien ilmaraot. | |
| 20.08.2014 14:56 | Teppo Niemi: | Itse olen päässyt alakouluikäisenä Imatralla (nyk. Imatra T) Vr1 veturin kyytiin sen toimiessa päivystäjänä, ja silloin ihmetellyt muksi lämmittäjä heittää kovassa vedossa hiekkaa tulipesään. Myöhemmin pääsin todistamaan uudelleen saman Jokioisten Museorautatiellä jolloin HKR5 höyrystäesssä todella heikosti nyt jo edesmennyt tamperelainen veturinkuljettaja Raimo Siren otti Jokioisilta lapiollisen hiekkaa ja kun juna lähti nousemaan Jokioisilta kohti Minkiötä, hän jarrutti veturilla ja avasi valtaventtiilin täysin selälleen. Hetken kuluttua hän heitti lapiollsen hiekkaa pesään kohti tuliputkia. Tulos näkyi jo Kirkkotien laskussa: varoventiili alkoi puhaltamaan. | |
| 20.08.2014 15:16 | Alex Chudoba: | Mututuntumalla sanoisin, että suurin osa suomalaisista veturisarjoista pärjästi koko ikänsä ilman laajaa kattiloiden uusimista. Jollain on varmaan ihan tarkkaakin tietoa, miten paljon uusia kattiloita valmistettiin jälkeenpäin. Ainakin 555:ssä on nykyään Hyvinkään konepajan valmistama kattila 5701, joka on alunperin asennettu Hv1 571:lle maaliskuussa 1957. |