13.08.2014 Kilpuan lakkautettu tasoristeys.
14.08.2014 20:03 | Jouni Hytönen: | Seinäjoki-Oulu-radalta ehtivät jo poistua maan ainoat puomeilla varustetut viljelys- ja metsäteiden tasoristeykset. Nähtävästi joskus 70- tai 80-luvulla oli tehty päätös puomittaa lähes kaikki tasoristeykset tuolla rataosalla. | |
17.08.2014 22:45 | Ari Palin: | Olisiko puomittaminen liittynyt radan jatkuvaksi hitsaamiseen ja sitä kautta nopeuden nostoon? Siitä minulla ei tosin ole tarkkaa tietoa, milloin se tapahtui, mutta ilmeisesti 1970-luvun lopussa tai 1980-luvun alussa. | |
18.08.2014 23:49 | Niila Heikkilä: | Pohjanmaan radan kapasiteettiongelmista kärsittiin suuresti jo 1970-luvun alussa, ja etsittiin vaihtoehtoja millä parantaa radan läpäisykykyä. Esillä oli jo tuolloin kaksoisraiteen rakentaminen Seinäjoen ja Ylivieskan välille. Koska nopeuksien nosto ja ajoaikojen lyhentäminen oli varsinkin Parkanon oikoradan myötä ajan hengen mukainen, mutta pelkällä kaksoisraiteella ei kuitenkaan pystytä nopeuksia nostamaan tasolle 140km/h vaan tarvitaan suojastus, päädyttiin ratkaisuun jossa Pohjanmaan rata säilytetään vielä toistaiseksi yksiraiteisena ja nostetaan kapasiteettia muulla tavoin, uusimalla kiskotus, yhtenäistämällä turvalaitteet ja rakentamalla linjasuojastus sekä kauko-ohjaus. Sähköistys oli toki myös tiedossa omana projektinaan. Turvalaitteet olivat tuolloin pääosin mekaanisia laitoksia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, ja lähes joka asemalla oli Seinäjoelta ylöspäin ainakin yöaikaan miehitys. 1970-luvun lopulla sitten alkoi tapahtua, ja projekti jatkui aina vuoteen n. 1986 jolloin koko Seinäjoki-Oulu -välillä oli releasetinlaitteet, linjasuojastus, kauko-ohjaus ja samalla oli rakennettu suuri määrä varoituslaitoksia. Näillä laitteilla on menty nyt 30 vuotta. Vuosien kuluessa ja liikenteen edelleen kasvaessa rata alkoi ennakko-odotustenkin mukaan ahdistaa uudelleen, niinpä vuonna 2007 käynnistettiin uusi tasonnosto. Nyt toteutettiin kaksoisraide väleille Seinäjoki-Lapua ja Kokkola-Ylivieska. Projektiin kuului tavallaan myös Etelä-Seinäjoki-Seinäjoki lyhyt kaksoisraide. Näillä osuuksilla turvalaitteet menivät uusiksi ja linjasuojastusta tihennettiin entisestään, siltoja korjattiin, uusittiin ja toteutettiin rataoikaisuja sekä huoltoteitä ja paljon muuta. Radan nopeustaso nousi jälleen, nyt 200km/h:iin. Tämä tiesi loppua kaikille tasoylikäytäville. Aivan kaikkea ei sentään tarvinnut uusia. Vanhat releasetinlaitteet jäivät yksiraiteisille osuuksille, ja onpa rakennettu jopa 3 uutta liikennepaikkaa releasetintekniikkaan pohjautuen. Ruha sai uuden kodin Tikkaperästä, muut ovat osin muualta. Vuonna 2017 pitäisi olla valmista, tällöin radan kapasiteetti on taas hetken aikaa kunnossa. Kostamuksen junista suuri osa kulkenee tuolloin Iisalmen kautta, kuormittamatta Ylivieskan yläpuolista yksiraiteista osuutta. Joskus 2020-luvulla palattaneen Kankaan ja Törmäperän suunniteltuihin oikaisuihin, Liminka-Oulu kaksoisraiteeseen, jne. | |
11.02.2015 22:31 | Oskari Kvist: | Jokin osa vanhoista vartioimattomista tasoristeyksistä joita tällä rataosalla on/oli, on aiemmin varustettu kojulla ja tieosuudella, vaikkei varoituslaitosta ole rakennettukaan, kuten mm. Konttinen km 731+157: http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=102239 ja http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=102241 vaikka itse tasoristeys onkin vartioimaton: http://www.tasoristeys.fi/raporttihaku?reportId=19085 Ilmeisesti joskus on joltakulta loppuneet rahat kesken, kun ei ole kaikkiin paikkoihin (joissa koju ja tieosuus on jo), rakennettu puolipuomilaitoksia, ainoastaan valmius sen asentamiselle. |
|
11.02.2015 23:26 | Mikko Mäntymäki: | Ei tuosta pääse yli edes enduropyörällä kun on langat tiellä. Yksi ammattikoulukaveri vuonna 2001 kehui että oli ylittänyt Lempäälässä koko ratapihan poliisiasemanedessä enduropyörällä ja oli ajellut kulju vanattara välillä autolla ratapenkkaa pitkin. Tosin itsekin olen käyttänyt nykyistä Sääksjärven-Multisillan välistä 400m pengertä nyk läntistäraidetta oikoreittinä. |