21.09.2004 / Haapamäki, Haapamäki

21.09.2004 Vr1 789 on aloittamassa osuuttaan Kaksipäisen kotkan varjossa -elokuvan filmauksissa.

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Haapamäki (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Haapamäki
Kuvaaja: Kimmo Pyrhönen
Lisätty: 28.09.2004 00:00
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Syksy

Kommentit

28.09.2004 15:18 Kimmo Huhta: Niuhottamiseksi menee, mutta jos filmin tapahtumat sijoittuvat jonnekkin viime vuosisadan alkupuolelle, kannattaisi peittää tuo "katolle nousu jännitteisen ajolangan alla kieletty" -tarra.
28.09.2004 15:33 Lasse Härkönen: On sentään lödetty liikennöintikuntoisia vanhempia tavaravaunuja. Nyt en kyllä tiedä, mitä aikakautta elokuva kuvastaa, mutta ovatpa kuitenkin vaunuja joita ei enää kaupallisessa liikenteessä näe. Minkäs verran liikennöintikuntoisia museotavaravaunuja muuten on ja onko niillä säännöllistä kunnossapitoa?
28.09.2004 16:57 Kimmo Pyrhönen: Juna on vain sivuosassa ja ainakaan niissä valoisan ajan kuvauksissa, joita seurasin, niin ei kuvattu itse veturia, vaan lähinnä vaunujen kanssa puuhailevia sotilaita. Ja LasseH:lle; katsastettuja linja-ajokelpoisia tavaravaunuja ei ole ja syynä katsastukseen kuluva raha.
28.09.2004 17:24 Jouni Hytönen: Kyllähän noita huvittavia virheitä näkyy melko usein, kun rautateitä näkyy elokuvissa. Veturimiehet heiluttaa -elokuvassa näkyi Dv12, jossa oli Vapiti, vaikka elokuva kuvasi sillä hetkellä 1970-lukua. No, ehkä kovin moni katsoja ei huomannut siinä mitään ihmeellistä... ;) Siihen aikaan oli tosin vielä vapitittomiakin Dv12-vetureita jäljellä.
28.09.2004 17:26 Jouni Hytönen: N e ä nkös minä oikein eli onko tuolla kattoluukun päällä linjaradion antenni? :D
28.09.2004 17:52 Olli Keski-Rahkonen: Kyllä näin näyttää olevan :) Lisäksi ensimmäisessä Gb-vaunussa näkyy olevan peltikatto jota tuskin oli vaunuun keksitty vielä yli 100 vuotta sitten laittaa. Niin ja toisessa Gb-vaunussa taitaa olla levytetty ovi joka ei myöskään sovi aikakauteen. Tokihan kaikki nämä ovat vain pilkun viilausta eikä 'normaali katsoja' eroja huomaa missään vaiheessa.
28.09.2004 18:21 : Varoitustarat peitin vähän kuvan oton jälkeen. Linjaradion antenni on tosiaan paikoillaan, samoin kanan sähkövalaistus eikä koko veturisarjaa ole ollut olemassa ajalla jota elokuva kuvaa.. Lisää pilkkua viilaten
28.09.2004 23:33 Markku-Tapani Hakala: Toivo Särkän "Lentävä kalakukko" Kuopion asemalle saapuu Hv3 783, joka seuraavassa kuvassa onkin Hv2 673, muuttuen hetken kuluttua Hv3 646. Lauri Törhösen Hylätyt pihat , autiot talot Tienhaaran asemalle vuonna 1944 saapuu Tk3 1168, joka valmistui vuonna 1952. Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla punakaarti lähtee Urjalan asemalta vuonna 1918 junalla Tk3 1170, joka valmistui vasta vuonna 1953. Elokuvissa kait tämä on mahdollista?
29.09.2004 08:25 Teppo Niemi: Kyllä näitä vunuja yritetään pitää kunnossa, mutta jatkossa ilmeisestikin 1800-luvun vaunuina joudutaan käyttämään Gbln vaunuja, jos museokaluston kunnossapitoon saada pian lisää resursseja. Nämäkin päätynevät kattovuotojen seurauksena lahoina naulatehtaalle jos mitään ei tehdä. Ja eihän näillä vaunuilla ole mitään arvoa, HÖYRYVETUREITA pitää vain säilyttää, sen on osoittanut taas kerran nykyisestä romutusaallosta julkisuudessa käyty eskustelu.
29.09.2004 09:01 : Teppo on kyllä oikeassa. Tässä höyryvetureiden romutusvimmaa kauhistellessa on unohtunut, että vanhat vaunutkin ovat rautatiehistoriallisesti merkityksellisiä. Vaunujen kunnostuskustannuksetkin olisi paljon matalemmat kuin veturin, unohtamatta tietenkään ylläpitokustannuksia. Ilmeisestikään harrastajilla ei vielä ole niin suurta mielenkiintoa vaunuihin, kuin vetureihin? Ja olen myös sitä mieltä, että ei niitä kaikkia, aikoinaan kriisivarastoituja, höyryvetureita tarvitse säästää kun ei niitä resursseja niiden kunnostuksenkaan ole. Itseäni kiinnostaisi Hr11 kohtalo. Onko kellään tietoa, hoitaako sitä projektia kukaan vai pitääkö itse ruveta soittelemaan ja järjestelemään? Tämähän Hy knp:lla ruostuva ja maatuva veturihan on ainut jäljellä oleva yksilö joten tämän säästämiseen olisi hyvä panostaa hieman voimavaroja. :)
29.09.2004 10:39 Ilari Eskelinen: Myös minua kiinnostaa Hr11-veturin kunnostaminen. Tosin se on lähes mahdotonta täältä pohjoisesta käsin. Yritän olla jollakin tavalla mukana, mikäli hanke lähtee käyntiin.
29.09.2004 10:42 Ilari Eskelinen: Lähes samassa kunnossa olevan Haapamäellä sijaitsevan kiitojunan (mikäs se tyyppi olikaan?)päätyvaunun kunnostaminen olisi myös tärkeää.
29.09.2004 11:47 Pasi Kokkonen: Tarjosin viime keväänä suoraa apua rautatiemuseolle. Lupasin maksaa Hr11:sen kunnostuksen ja hoitaa tarvittavan työvoiman. Asia jäi ilmeisesti pöydälle.
29.09.2004 12:04 : No voihan Venäjä! Rupeaa väkisinkin tuntumaan siltä, ettei rautatiemuseolla ole intressejä Hr11:sta suhteen jos Pasin tekemä ehdotuskin on jätetty noin vain "pöydälle lojumaan". Tuollainenkaan tarjous ei toisi rautatiemuseolle kustannuksia, mutta ilmeisesti kaikki muu on niin tärkeää, että se Hr11 saa vapaasti maatua sinne knp:n pihalle. Surullista!
29.09.2004 12:14 Ilari Eskelinen: En heitä vielä sotakirvestä kehiin... :) Täytyypä tässä ottaa yhteyttä Rautatiemuseoon ja katsoa, mitä voisin tehdä.
29.09.2004 12:48 Jouni Hytönen: Katsoisin Hr11:n kunnostamisen tärkeämmäksi. Se sopii muidenkin vaunujen eteen, mutta yksinäinen kiitojunan päätyvaunu ilman kahta kaveriaan näyttää melko oudolta. Ja se on, mikäli mahdollista, vielä huonommassa kunnossa kuin Hr11. :( Harmi, että kokonaista kiitojunarunkoa ei ole säästynyt ja Rautatiemuseo päästi myös kaikki Dm4:t romuksi.
29.09.2004 12:56 Olli Keski-Rahkonen: Käsittääkseni viimeisen Dm4:n romutuksen takana ei ollut museo vaan joku innokas pikkuvirkamies, niin kuin niin monen muunkin arvokkaan yksilön kohdalla :(
29.09.2004 12:58 Jouni Hytönen: Ahaa, joissakin vanhoissa Resiinoissa on kyllä mielestäni ollut tuosta poikkeavaakin tietoa.
29.09.2004 13:00 Otto Vesterinen: Olisihan se kunnostettu Hr11+KCik (vai miten se päätyvaunun littera kuuluu) edes jonkinlainen muisto kiitojunasta, onhan Hr11 aika lailla Dm4:n näköinen ja ilmeisesti veturia jonkin verran kiitojunissakin käytettiin.
29.09.2004 13:28 Ilari Eskelinen: Kyllä minunkin mielestä sen Hr11-veturin kunnostaminen on tärkeämpää, kuin sen kiitojunavaunun.
30.09.2004 11:44 Teppo Niemi: Jackin pitäisi kommentin 29.09.04 10:42 perusteella ilmoittautua Haapamäen museoveturiyhdistyksen hallitukselle ja laatia KUNNOSTUSSUUNNITELMA rahoituksineen KCik-vaunun kunnostuksesta ja myös OSALLISTUA sen toteuttamiseen. Sanaheliä saisi tekojen sijasta jo loppua. Ja jos veturi on tärkeämpi, kuten kommenttisi 29.09.04 13:28 kertoo,toiminet sitten käytännössä sen säilyttämisessä. Vuodatukset täällä eivät auta yhtään kaluston säilymistä. Kyllä se KCik päätyy tätä menoa kohta romuksi.
30.09.2004 13:41 Ilari Eskelinen: Olen aivan samaa mieltä Tepon kanssa kunnostussuunnitelman yms laatimisesta. Aina vaan ei ole mahdollista tarttua toimeen, vaikka kuinka haluaisi. Mielestäni keskustelua on kuitenkin hyvä pitää aina vähän yllä. Eihän sitä koskaan tiedä, kuka innostuu suunnitelman toteuttamaan. :) Tottakai on mahdollista pysyä hiljaa näillä sivustoilla. Tosin en tiedä onko sekään pitemmän päälle parempi ratkaisu, jos asiallinen keskustelu loppuu kokonaan.
18.04.2009 14:57 Jimi Lappalainen: Liittyen numeronmuuttumiskeskusteluun, YouTuben videossa nimeltä Bomfunk mc's, tulee Hakaniemen asemalle metro. Ensimmäisen vaunun numero on 178, ja kun seuraavan kerran kuvataan "samaa" junaa, ensimmäinen vaunu onkin 136.
07.02.2011 15:25 Kurt Ristniemi: Kaikkein silmiinpistävin vaunujen anakronismi on maalausmerkinnät, jotka näkyvät olevan VR:n ajoilta. SVR:n aikana yhtiötunnukset, vaunun numero ja littera olivat tuossa liukuovessa. Suuressa maailmassa on kuulema tapana maalata tällaiset jutut esim. saippuan ja lateksin seoksella: Pysyy kuvausten ajan, ja on sitten helppo pestä pois.
09.05.2012 11:47 Kurt Ristniemi: Minkähän takia tunnisteisiin on ainoana vaununa merkitty vain Gaa, eli vaunu huvihevosia varten? Sellaista junassa tuskin on; Gb-vaunuja ilmeisesti kylläkin.
16.07.2024 18:32 Esa J. Rintamäki: Katselin parisen vuotta sitten Lentävä Kalakukko - elokuvan reeveereeltä kaukosäädin kädessä ja muistiinpanoja tehden.

Viitaten herra Markku-T. Hakalan kommennttiin 28.9.2004, niin totean hänen olleen oikeassa.

Omat havaintoni: Hv3 999, Hv2 678, Hv3 646, Hv2 673 ja Hv3 783. Lisäksi oli vielä yksi tunnistamattomaksi jäänyt Hv1 tai Hv2, tenderi kuitenkin oli kolmiakselinen.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!