20.06.1973 / Helsinki asema
20.06.1973 Kuva: Vanha käsiohjattu asetinlaite ja uusi tietokoneohjattu, joka otettiin käyttöön 1973. Käsiohjaus toimi aina. -------------------------------------- Junaliikenne on keskeytynyt Helsingin ja Pasilan välillä, kertoo Liikenneviraston rataliikennekeskus 20.09.2014. Junat on pysäyttänyt liikenteenohjausjärjestelmän vika, joka koskee sekä pää- että rantaradan liikennettä. Rataliikennekeskuksesta kerrotaan, että Helsinkiin pääsyä odottaa jo pitkä jono junia sekä pohjoiseen että länteen päin. Vian takia junille ei pystytä muodostamaan kulkureittejä, sillä opastinvaloja ei saada palamaan eikä vaihteita käännettyä.
Kommentit
| 20.09.2014 20:54 | Jouni Hytönen: | Oliko tuo vanha siis sähkömekaaninen asetinlaite vai kankiasetinlaite? Eikös "uusi" ollut kuitenkin releasetinlaite, ei nyt varsinaisesti tietokoneasetinlaite. Siemensin ensimmäinen oikea tietokoneasetinlaite otettiin käyttöön Jyväskylässä vasta keväällä 1991. | |
| 20.09.2014 21:02 | Jouni Hytönen: | En kyllä oikein usko, että vanhan tekniikankaan aikana aurinko on aina paistanut ja kaikki sujunut kuin Strömsössä. Mekaanisten asetinlaitteiden vaijerikanavat voivat jäätyä ja kai nyt sähkömekaanisissa asetinlaitteissa on myös ollut sähkövikoja. Tuuli on varmasti tuiskuttanut vaihteita umpeen yhtä lailla kuin 2010-luvulla, tuohon aikaan on vain ollut junien välissä paljon enemmän aikaa luutia niitä puhtaiksi. | |
| 20.09.2014 21:05 | Ari Palin: | Käsittääkseni uusi asetinlaite eli ns. "Helsingin torni" otettiin käyttöön vasta 1976. | |
| 20.09.2014 21:29 | Jari Välimaa: | Myös uusia, tietokoneohjattuja löytyy myös toimivina ! | |
| 20.09.2014 22:34 | Mikko Ketolainen: | Olikohan vuosi 1991 tai 1992, kun ilmeisesti tässä rakennuksessa syttyi jonkinlainen tulipalo, joka sotki rataliikenteen Helsingin alueella. Muistan vain Iltasanomien tapauksesta tekemän jutun otsikon "Töölönlahden vesi oli myrkkyä VR:n laitteille". Taisi olla torstain ja perjantain välisenä yönä tuo tulipalo. | |
| 20.09.2014 22:50 | Ari Palin: | Tulipalo syttyi elokuussa 1992 varavoimakoneen koekäytön seurauksena. Muutaman päivän ajan pääradalla pääteasemana oli Oulunkylä (ihan aluksi Tikkurila) ja rantaradalla Pitäjänmäki. Näiden asemien ja Helsingin välillä ajettiin vain pendeliliikennettä lähijunakalustolla. | |
| 20.09.2014 23:55 | Kimmo T. Lumirae: | Ei vaan toisinpäin. Ensin pääteasemaksi otettiin Oulunkylä, ja muutaman päivän jälkeen Tikkurila, jossa oli enemmän raiteistoa ja näin vaihtomahdollisuuksia. | |
| 21.09.2014 09:36 | Pave Saarinen: | Nega on päivätty 20.6.1973. Kuvasta nähdään, että käytössä on vielä vaihteissa öljylyhdyt ja joteskin tuo uudempi vaikuttaa vielä keskeneräiseltä, tai valmistumassa olevalta. Voi tietysti hyvin olla niin, että laite on otettu käyttöön vasta 1976. | |
| 21.09.2014 10:11 | Lasse Hinkkanen: | Olin 76-vuonna Riihimäellä koulutuksessa ja kurssin päätteeksi kävimme tutustumassa Helsingin Spurplan-releasetinlaitteeseen. Asetinlaite oli silloin täydessä käytössä, vain linjojen kauko-ohjaus vielä puuttui. Tuo puinen asetinlaite oli muistaakseni jo silloin purettu. | |
| 21.09.2014 10:24 | Petri Nummijoki: | Juuri noin päin, kuten Kimmo kertoo. Aluksi vaihtoasemana oli Oulunkylä, koska sieltä päästiin suoraan Ilmalan ratapihalle. Alkuvaiheessa ei ollut varmuutta, toimivatko kaikki vaihteet, joten yritettiin minimoida päällekkäinen liikenne Helsingin aseman syöttöjunien ja kaukoliikenteen välillä. Muutaman päivän päästä vaihtoasema siirtyi Tikkurilaan, kun siellä oli paremmat vaihtomahdollisuudet ja poikkeusliikenteen oli todettu toimivan olosuhteisiin nähden hyvin. Muistaakseni suurasetinlaitteen kytkeminen käyttöön on aloitettu juhannuksen jälkeisenä maanantaina 1975. Tämä tieto on junanlähettäjältä, joka teki ensimmäisen työvuoron. Tosin ensimmäisenä päivänä suurasetinlaitteelta ohjattiin vasta saattoliikennettä Ilmalaan ja sekin hoidettiin ammattiliittojen sopimusten mukaan asetinlaitemiesten pöydästä, joten käyttöönottopäiviä voi tietysti väittää olevan erilaisia sen mukaan, minkä liikenteen ohjauksen siirtämisestä suurasetinlaitteelle haluaa kukin puhua. Silti junanlähettäjäkin suurasetinlaitteella ko. päivästä lukien jo oli, jos raja laitetaan siihen. |
|
| 21.09.2014 14:37 | Petri Nummijoki: | Kysyin käyttöönotosta tarkennusta. Suurasetinlaitteelta ohjattiin Helsingin ja Ilmalan välistä suojastusta saattoliikenteen osalta asetinlaitemiesten toimesta jo hieman ennen juhannusta 1975. Juhannuksen jälkeisenä maanantaina 1975 klo. 7:00 aamulla aloitettiin suurasetinlaitteella junanlähettäjien vuorot ja samasta päivästä lukien Helsingin ratapihan vaihteita kytkettiin suurasetinlaitteelle Kaisaniemestä alkaen (raiteet 1-3 ensimmäisinä). Käyttöönottovaihe kesti kaksi viikkoa, jonka aikana vaihteita kytkettiin koko ajan lisää ja sen ajan junanlähettäjä oli sekä suurasetinlaitteella, että asetinlaite III:n tornissa, joista jälkimmäisen oli sovittu olevan Helsingin pääasiallinen junanlähettäjä. Käyttöönottovaiheen jälkeen pääjunanlähettäjän paikka siirtyi suurasetinlaitteelle. Kauko-ohjaustakin suurasetinlaitteelle tuli Martinlaakson radan osalta jo melko varhain. Viimeistään näin oli alkuvuodesta 1976, joskin Martinlaakson radan kauko-ohjaus toimi aluksi erittäin epäluotettavasti ja Myyrmäessä oli junanlähettäjä varalla, joka tarvittaessa korjasi kulkutiet, jos niitä ei saatu luotua oikein suurasetinlaitteelta. | |
| 21.09.2014 19:20 | Kimmo T. Lumirae: | Rautatieharrastajanakin tunnettu AR oli tapahtumayönä vuorossa rautatiehallituksen liikenteenohjauksessa, joka päätti koko valtakunnan junaliikenteen päälinjoista ja niihin tehtävistä muutoksista. Hän kertoi soittaneensa joskus 04:n jälkeen aamuvuoroon merkitylle kollegalleen, joka herättyään puhelimen ääneen oli tietysti ihmeissään, johon AR, että "Viitsisitkö lähteä vaikka saman tien töihin tälleen hieman etuajassa?" "No totta kai, jos tarve on? Onko jotain erityistä tapahtunut?" "No, voi sanoa että on. Torni palaa." (ei ihan sanatarkasti mutta noin suunnilleen). Ja vastaushan oli tietysti jotain "MITÄH?" "Joo, tule kuule töihin. Minä lähden Oulunkylään ohjaamaan junaliikennettä". Pendeliliikenne Helsinkiin toteutettiin niin, että otettiin 5 x Sm1-2 nippuun ja naulattiin sille vaihteet koko matkan Oulunkylän joltain laituriraiteelta jollekin Helsingin aseman raiteista. Siinä tämä Sm-nippu sitten pendelöi edestakaisin koko päivän. Ja tämä viidessä minuutissa luotu poikkeustilasuunnitelma toimi useamman päivän, ennen kuin Tikkurila muutettiin kaukojunien pääteasemaksi. Isoa tuhoa asetinlaitteessa teki nimenomaan palavan kattorakenteen sammuttamiseksi käytetty Töölönlahden merivesi, joka on tietenkin suolaista, ja suolavesihän johtaa mainiosti sähköä. Siellä oli sitten sähköisen releasetinlaitteen paikat täynnä sähköä johtavaa suolavettä... |
|
| 21.09.2014 21:05 | Ari Palin: | Pakko taipua ylivoiman edessä. :) Eli toki se meni noin päin, että kaukojunien pääteasemana oli ensin Oulunkylä ja sitten vasta Tikkurila. Helsingin suurasetinlaitteen käyttöönotosta: Kiitos Petrille seikkaperäisestä selvityksestä. Jostain lukemani vuosi 1976 on varmaankin tarkoittanut sen alkuperäistä täyttä käyttölaajuutta, jolloin Martinlaakson ratakin oli kytketty mukaan kauko-ohjaukseen. Myöhemmin eli 1990-luvun puolivälissä Helsingistä tapahtuva kauko-ohjaus on toki, kuten tunnettua, edelleen laajentunut päärataa Riihimäelle ja rantarataa Turkuun. Kun pääsin käymään tuossa "Helsingin tornissa" maaliskuussa 1994, rantaradan kauko-ohjaus ulottui Ervelään asti. Pääradalla se taisi ulottua jo Riihimäelle, pois lukien kuitenkin Keravan ja Riihimäen liikennepaikat, joilla oli edelleen paikallinen suoritus. Suurasetinlaitteen näyttötaulut olivat uusiutumassa tuolloin, osa kauko-ohjattavasta alueesta oli uusilla ja osa vanhoilla tauluilla. Olisiko taulujen uusiminen liittynyt tietokoneasetinlaitteen käyttöönottoon, en muista. |
|
| 21.09.2014 22:21 | Petri Nummijoki: | Tai siis Helsingin ja Oulunkylän välillä oli kolme pääraidetta siihen aikaan, joten liikenteessä oli 3 kpl 5-rungon Sm1-2 junia Helsingin aseman ja Oulunkylän välillä. Lisäharmia tuotti ensimmäisenä päivänä, että joku Sm-rungoista piti vaihtaa kesken kaiken toiseen, koska huoltokilometrit tulivat täyteen. En tiedä mikä osa Sm-junissa on niin kriittinen, ettei sillä voi poikkeustilanteessakaan ajaa yli sallitun kilometrimäärän vai tuliko junaan jotain vikaa? Lisäksi Venäjän junat kävivät Helsingissä asti ja käyttivät luonnollisesti samoja raiteita Sm-junien kanssa. Silloin Helsingissä oli saapumisraiteella ensin Sm-juna asemarakennuksen puoleisessa päässä ja Venäjän juna tuli sen taakse. Käsitääkseni Oulunkylän käyttö vaihtoasemana ei ollut sinänsä mikään hetken mielijohde vaan perustui siihen, ettei lähtötilanteessa ollut varmuutta, mitkä vaihteet saadaan käännettyä suurasetinlaitteen ollessa pelistä pois. Silloin todettiin, että Oulunkylän on ainakin pakko toimia, jotta jonkinlaista poikkeusliikennettä on pääradalle ylipäätään mahdollista järjestää ja toistaalta syöttöliikenne Helsinkiin voidaan hoitaa sieltä ilman päällekkäisiä osuuksia kaukojunien kanssa, joten Oulunkylää kannatti lähteä ensimmäisenä kokeilemaan. | |
| 22.09.2014 00:08 | Kimmo T. Lumirae: | No kuulemma tämän suunnitelman miettimiseen ei mennyt kauaa ja tieto oli siitä, että Ågeli toimii ihan paikallisestikin. | |
| 22.09.2014 09:36 | Teppo Niemi: | Pitäisikin kaivaa esiin nuo kuvat Oulunkylästä tapahtumapäivän illasta. Siellähän eräs useiden harrastajien tuntema henkilö hoisi ansiokkaasti kuulutuksia.... | |
| 22.09.2014 10:00 | Mikko Nyman: | Tässä on Tölkön Jukan kuva Pitäjänmäki hbf:ltä tapahtuma-ajalta: http://vaunut.org/kuva/43902 Nummijoen Petri kertoo tuossa Myrtsin suorituksesta. Sellainen todella on tai ainakin oli olemassa: suorittajan bunkkeriin kulku tapahtuu/i lippuhallin pohjoisseinustan peltiovesta. Olen itse siellä joskus käynyt, mutta nykytilanteesta en tiedä mitään. Vielä reilu parikymmentä vuotta sitten Myrtsissä oli Siemensin Hpl-Mrl-taulu. Jatkettiinko palataulua Vantaankosken aseman valmistuttua, sitäkään en tiedä. Ennen muinoin suorittajien bunkkereita kutsuttiin kivikukoiksi, Myyrmäen vastaava lienee betonihelvetti. |
|
| 22.09.2014 11:44 | Petri Nummijoki: | Ideoita on voinut syntyä nopeasti mutta jos tarkoitat, että Oulunkylässä olisi jo aamun varhaisina tunteina viritelty poikkeusliikennettä niin se ei vastaa mielikuvaa, joka minulle tapahtumasta jäi. Sanoisin, että aamun ruuhkaliikenne menetettiin pääradalta jokseenkin totaalisesti ja kesti useita tunteja, ennen kuin poikkeusliikenne oli käynnissä. Joku yksittäinen juna on voinut mennä aikaisemmin mutta tarkoitan sen laajuisena, että asialla oli minkäänlaista merkitystä. | |
| 22.09.2014 16:24 | Kimmo T. Lumirae: | En osaa sanoa kellonaikoja enkä tuntimääriä, muistelen vain, mitä liikennetilanteen johdossa silloin ollut AR aikanaan kertoi. | |
| 26.09.2014 22:51 | Martin Hillebard: | Minun lapsuusvuosinani 1950 -luvulla sekä viellä pitkälle 1960- ,Helsingin ratapihojen asetinlaite oli se pienikokoinen punatiilinen torni joka on vielläkin nähtävissä lähellä Pasilan veturivarikkoa = mitä siitä on jäljellä, Radan länsipuolella, Ja liki Nordenskjöldinkadun ratikkapysäkkiä. Se oli nk. kankiasetinlaite, Yksityiskohtia en tunne. Siihen aikaan oli semafoorit (=siipiopastimett) ja mekaanisesti lankojen kautta käännettävät vaihteet. Elektroniikkaa ei nykyisessä mielessä tunnettu. Minulle mainittu Linnunlaulun viereinen torni jäi oudoksi. Ja kuinka sieltä liikennettä nyt ohjattiin. |
|
| 27.09.2014 09:42 | Topi Lajunen: | Muiden kuvien yhteydessä on mainittu, että juuri noihin aikoihin vaihteet eivät olleet mekaanisesti langoilla käännettäviä (vaan ainoastaan lukittavia). | |
| 27.09.2014 17:32 | Petri Nummijoki: | Kysyin suurasetinlaitteen palon aikaisesta liikenteenhoidosta henkilöltä, joka vastasi junasuorittajien sijoituksista ns. heiton osalta Helsingin piirissä siihen aikaan. Hän muisti tuon, että vuorossa ollut junaohjaaja oli siirtynyt Oulunkylään ja sen ansiosta saatiin tuoreeltaan varmaa tietoa, että asetinlaitteet on otettavissa paikalliseen käyttöön. Varsinaisen poikkeusliikennesuunnitelman laati suurasetinlaitteen päällikön sijainen EK Helsingin rautatieasemalla entisessä liikennepiirin toimistossa tulipalon jälkeisenä aamuna siltä pohjalta, montako liikennepaikkaa oli mahdollista miehittää käytettävissä olevilla junasuorittajilla. Vaihteiden kiinninaulaamisen Helsingin ratapihalla valvoi Jt-opettaja AK. Suurasetinlaitteen palo tapahtui poikkeuksellisen edullisella hetkellä, koska juuri sinä päivänä olivat ratatyöt päättymässä Hämeenlinnan ja Toijalan välillä ja jatkumassa vasta seuraavalla viikolla. Siksi Helsingin heitossa oli sattumalta vapaana junasuorittajia enemmän, kuin normaalitilanteessa ja esim. Oulunkylään voitiin antaa vuoroon kaksi junasuorittajaa samanaikaisesti työmäärän keventämiseksi. Muistinvaraisesti poikkeusliikenne saatiin käyntiin noin klo. 10:00 aamupäivällä. Toki Oulunkylästä on saatettu jo sitä ennen ohjata liikennettä jonkin verran "suolle", koska siellä mainitusta syystä oli miehitys jo aamuyöllä. | |
| 29.09.2014 08:20 | Teppo Niemi: | Tuo Martinin mainitsema asetinlaite on Pasilan Asetinlaite I http://www.vaunut.org/kuva/11801 , joka ennen 1960- / 1970- lukujen vaihteeseen saakka kankiasetinlaite. Ja jostakin minulle on jäänyt mielikuva että kyseiseen asetinlaitteseen olisi liittynyt jokunen keskitetty vaihdekin. | |
| 02.10.2014 11:54 | Petri Nummijoki: | Unohdin mainita, että Oulunkylän käytöstä poikkeusliikenteen keskuksena oli kuulemma käyty VR:n sisällä keskustelua jo 70-luvulla, joskin silloin asiaa lähestyttiin poliittisena kysymyksenä. Tietyt tahot huolestuivat suurasetinlaitteen rakentamisen aikoihin, että mahdollinen asetinlaitemiesten lakko voitaisiin murtaa liikennöimällä Oulunkylään tukeutuen ja siksi Oulunkylän vaihteet haluttiin saada kytkettyä asetinlaitemiesten pöytään, vaikka varsinainen kauko-ohjaus oli sovittu tehtäväksi suurasetinlaitteen junasuorittajien toimesta. | |
| 02.10.2014 13:13 | Mikko Nyman: | Petrin Ogeli-jutusta tuli mieleen off topic -asia, eli se, mihin Ogelin vanha alikulkutunneli hukattiin Tiksin kaupunkiradan rakentamisaikaan vuosina 1992-1996? Ställe on kutakuinkin tässä: http://goo.gl/maps/EbKHw Kysymykseni on se, että täytettiinkö vanha reikä sepelillä, valettiinko betonilla vai mitä sille tehtiin? En nimittäin muista, että reikää olisi ainakaan purettu tuolloin. |